kuva: Biojätteen kompostointi tulee hoitaa umpinaisessa jäteastiassa.

Rottakanta on ollut asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten havaintojen perusteella kasvussa Lahdessa. Asiantuntijoiden mukaan alueellisia eroja on havaittavissa kuitenkin paljon kaupungissa. Varsinkin avokompostit ovat houkuttelevia paikkoja rotille syksyllä. Lahden kaupunki järjesti ensimmäisen rottaillan Hiekkanummenkentällä tiistaina 25.10.
– Pihat kannattaa pitää siisteinä ja huolehtia siitä, että siellä ei ole rotille ravintoa. Niille piha-alueille rotat eivät tule, josta ne eivät saa ravintoa, kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala sanoo.

Ajokatu, Asemapäällikönpuistikko, Pohjoinen Liipolankatu, K-Raudan rinne, Paskurinoja ja Radansivunkatu ovat olleet rottahavaintopaikkoja Etelä-Lahden alueella.
– Rotat ovat tehneet näille alueille pesäkolojaan, mutta vahinkoja esim. kiinteistöjen rakenteissa ei ole havaittu. Näillä alueilla on tehty siis torjuntatoimenpiteisiin johtaneita havaintoja.

Tavallinen ihminen voi myös vaikuttaa omalla toiminnallaan rottakannan pienemiseen.
– Biojätteen kompostointi tulee hoitaa umpinaisessa kompostissa. Myös lintujen ruokinnan suhteen kannattaa olla huolellinen, koska siemenet saattavat houkutella rottia syömään piha-alueelle.

Rottahavaintojen määrä kasvussa

– Rottahavaintoja ja ilmoituksia niistä on tehty kaupungin yleisten alueiden osalta aiempaa enemmän.

Kunnossapitohortonomin mukaan omakotialueilla asukkaat voivat järjestää yhdessä torjuntatoimenpiteitä ja silloin myös kustannukset ovat pienempiä. Kaupunkialueella tehdyt rottahavainnot voi tehdä ePalautteen kautta tai ne voi ilmoittaa myös puhelimitse Lahti Pisteelle.

Kaupunki järjestää rottatorjuntoja rakennetuilla viheralueilla, mutta luontaisilla metsäalueilla niitä ei saa tehdä.
– Oli hyvä kuunnella tavallisten kaupunkilaisten kokemuksia rottaillassa ja tavata yrityksiä, jotka auttavat ihmisiä rottaongelmien hoidossa.

Kunnossapitohortonomin mukaan illan yksi tärkeä asia oli jakaa tietoa ihmisille, miten ongelmaa voidaan estää ja rajata.
– Asukkaita pitää aina informoida tallaisia asioissa. Vuoropuhelu on tärkeää asukkaiden ja virkamiesten välillä.

Petri Görman

kuva: Kortteliliigan pitkäaikainen toiminnanjohtaja Jake Ropponen potkittiin eläkkeelle Energiahallilla viime viikon lauantaina. Toiminnanjohtajan läksiäisissä oli pönöttäminen kielletty.

– Tässä duunissa parasta on ollut erilaisten ihmisten kohtaaminen. Joukkuekavereilla on silloin iso merkitys, kun joku kamppailee elämän isojen kysymysten kanssa yksin. Meillä ei ole koskaan kaveria jätetty, kertoo Kortteliliigan eläkkeelle siirtynyt toiminnanjohtaja Jake Ropponen.

Lahtelaisten harrasteliikuttaja Ropponen halua myös sanoa ison kiitoksen vaimolleen, joka on joutunut joustamaan paljon miehensä työn vuoksi.
– Ehkä pääsemme nyt yhdessä matkustelemaan enemmän. Keski-Euroopan kaupunkikohteet kiinnostavat enemmän kuin etelän rantalomakohteet.

Ropponen on lukenut aina paljon ja eläkkeellä mies aikoo uppoutua myös tämän harrastuksen pariin.
– Mato Valtosen Hullunrohkea monitoimielämä on nyt luettu ja Sixten Korkmanin uusin kirja hankittu. Siinä minulle on lomalukemista.

Tittelit pois pelikentällä

– Kortteliliigassa kaikki pelaavat joukkueessaan ilman titteleitä. Se on ollut tämän homman lähtökohta aina.

Ensimmäisen kerran Kortteliliigan pitkäaikaisin toiminnanjohtaja oli toiminnassa mukana jo vuonna 1973 ja ensimmäisen oman joukkueen mies perusti kaksi vuotta myöhemmin.
– Osallistuin hallitustyöskentelyyn erilaisissa rooleissa ja vuonna 1990 minut valittiin toiminnanjohtajaksi.

Kortteliliigalla oli suuri merkitys lamavuosien Lahdessa.
– Eriurheilulajien ja yhteisöllisyyden avulla moni työttömyyden kohdannut kortteliliigalainenkin jaksoi taistella elämää eteenpäin.

Ropponen muistuttaa, että Kortteliliigallakin oli yksi musta kuukausi 1990-luvulla.
– Pankki ja vakuutusyhtiö sanoivat yhteistyösopimukset irti. Pidimme kriisipalaverin ja teimme muutamia muutoksia toimintaamme. Selvisimme silloinkin yhteisön voimalla eteenpäin.

Kortteliliigassa päätettiin silloin, että jokainen osanottaja maksaa kulunsa, jotta yhteisölle ei jää liikaa velvoitteita.
– Se oli yksinkertainen muutos toiminnassa ja se päätös kantaa yhä hyvää hedelmää toiminnassamme.

Kirjoituskoneista tietokoneisiin

– Nyt toimitaan sähköisen tulospalvelun maailmassa ja reaaliajassa, mutta muista vielä sen ajan, kun kerran viikossa lähetimme joukkueiden johtajille kirjoitetut kirjeet, jotka sisälsivät tulostiedot.

Toiminnanjohtaja muistuttaa, että toimistolla tämän uudistus on lisännyt paljon työtaakkaa.
– Erilaisia päivityksiä on tehtävä jatkuvasti monelle eri alustalle. Se on stressaavaa duunia.

Perusfiilis Kortteliliigassa on säilynyt koko Ropposen uran ajan samanlaisena.
– Kaveriporukassa pelaamisen meininki ei ole muuttunut ollenkaan.

Kisapuiston tulevaisuuden suunnitelmista Ropponen on erittäin iloinen.
– Olen seurannut tämän alueen kehitystä aitopaikalta ja alueen kehitystyö polki pitkään ilman, että kukaan olisi ottanut siitä vastuuta. Tämä on niin ainutlaatuinen paikka meille lahtelaisille keskellä kaupunkia. Sen arvostus täytyy ymmärtää myös kaupungintalolla nyt ja tulevaisuudessa.

Ropponen jää eläkkeelle levollisin mielin.
– Sieluni on saanut rauhan, koska saimme tehdä töitä seuraajani kanssa kaksi kuukautta yhdessä. Olen saanut uskonvahvistuksen, että tämä homma jatkuu.

Ropponen on vain siitä huolissaan, että Orvokki-vaimo on keksinyt hänelle niin paljon tekemistä, että mies ei ehdi harrastamaan.
– Lanzaroten loman vuoksi Ajax-Liverpool-ottelu Amsterdamissa jäi nyt haaveeksi, mutta sinne ehtii kyllä myös myöhemmin. Japaniin haluan päästä mölkyn maailmanmestaruuskisoihin kahden vuoden päästä.

Petri Görman

Launeen omakotiyhdistyksen sihteeri Tanja Lekkerimäki kertoo, että heidän perinteisiin Launeella on kuulunut, että puheenjohtajalta puheenjohtajalle siirtyy isossa muovikassissa kaikki merkittävä tieto, mitä yhdistyksestä on matkan varrella kerätty.

Toukokuussa kevätkarnevaalien suunnittelun yhteydessä yhdistyksen aktiivinaiset löysivät runsaasti lehtileikkeitä ja valokuvia 1980-luvulta. Niihin oli mahdollisuus tutustua kevätkarnevaalien yhteydessä.

– Silloin päätimme, että syksyllä järjestetään kaikille avoin keskustelutilaisuus kirjastolla, jossa jokaisella on mahdollisuus tutkia omakotiyhdistyksen historiaa. Toivomme, että ihmiset kertovat myös mukavia muistoja ja tarinoita menneisyydestään, jotka liittyvät Launeeseen.

Lokakuun alussa omakotiyhdistyksen hallituksen jäsenet kokosivat näyttelyn kirjastolle. Maanantaina 24.10. kirjastolla on muisteluilta, johon odotetaan paljon paikallisia kertomaan omia eläviä tarinoitaan.

– Kuulin tänään kirjastolta, että tapahtumaa odotetaan ja ihmiset ovat kyselleet siitä, Lekkerimäki sanoo.

Perustamisasiakirja mukana näyttelyssä

– Meillä on kerätty aktiivisesti lehtileikkeitä ja valokuvia 1980-luvulta lähtien. Seuraavan vuosikymmenen suurin asia meille oli Launeen eteläisen kehätien vastustaminen. Tälle asialle on varattu näyttelyssäkin erikseen oma osio.

Omakotiyhdistys ei ole suunnitellut julkaisevansa historiikkia, mutta Lekkerimäen mukaan siitä on mahdollista keskustella syyskokouksen yhteydessä, jos innokkaita kirjoittajia löytyy.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tällaiset tilaisuudet ovat tarpeellisia, koska siellä on mahdollisuus siirtää tietoa sukupolvelta toiselle. Merkitykselliset asiat jäävät aina mieleen.

Asiakirjojen, lehtileikkeiden ja valokuvien avulla nuoremmat launeelaiset pääsevät tutustumaan alueen lähihistoriaan.

– Uskon, että maanantaina kirjastolla on runsaasti ihmisiä ja sen myötä ajatuksenvaihto on myös vilkasta.

Koskaan aiemmin Launeen omakotiyhdistys ei ole järjestänyt muisteluiltaa.
– Toivottavasti tilaisuuteen tulee vanhoja launeelaisia, jotka kertovat eläviä juttuja lähimenneisyydestämme.

Petri Görman

INFO: Muisteluilta Launeen kirjastolla 24.10. 2022 klo 17-19, kahvitarjoilu

Kuva: Perussuomalaisten Jorma Ratia ja Juha Viljamaa kertovat millaisia ajatuksia kaupunginjohtaja Pekka Timosen viime tiistaina julkaistu talousarvio herätti

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen latasi tiistaina pöytään kovat madonluvut Lahden kaupungin talouskehityksestä. Lahti joutuu taloudelliseen kurimukseen, koska uusi sote-laki nostaa menoja ja vähentää tuloja. Korko- ja osinkotulojen nousu aiheuttaa 6 miljoonan menoerän. Vielä vuosi sitten alijäämäsi arvioitiin 33 miljoonaa euroa, mutta nyt sama summa näyttää nousevan vuoteen 2025 aina 122 miljoonaan saakka.

Pekka Timonen katsoo, että Lahti on kärsinyt tilanteessa enemmän kuin monet muut paikkakunnat, koska pitänyt Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtiön kasvua kurissa. Timonen heittääkin pallon takaisin valtiovallalle
– Yhteiskuntamoraalin kannalta on kiinnostavaa, että sitä joka on säästänyt rangaistaan.

Sopeutumistarvetta on siis 60 miljoonaa euroa. Asukasta kohti lainaa on Lahdessa 3600 euroa. Velalla siis rakennetaan pari vuotta. Nyt kuitenkin talousluvut tiedetään ja alkaa se paljon puhuttu jälkiviisastelu poliittisissa ja etenkin päättävissä piireissä.

Kysyimme perusuomalaisten Jorma Ratialta ja Juha Viljamaalta minkälaisia ajatuksia kaupungin talousluvut herättävät. Budjetin valtuustoseminaari järjestetään tämän viikon torstaina ja perjantaina. Miten Lahti selviää seuraavista vuosista kuiville?

1. Yllättivätkö budjettiluvut? Olisiko lisääntyviin menoihin pitänyt tai voitu ennakolta varautua?

Viljamaa:
– Yllätti ja ei, varsinkin tuon kolmen vuoden osalta alijäämä 122 miljoonaa ja että se mukisematta hyväksytään. Työttömyys on Lahden ongelma ja sen hoito toimenpide numero yksi. Lisäksi ei ole otettu kantaa, miten suunta muutetaan.

Ratia:
– Luvut eivät ole yllättäviä. Talouden suunta oli näkyvissä parisen vuotta ja asioista on varoiteltu pitkin matkaa. On asioita, joihin ei ole voitu ennakolta varautua (Ukraina, pandemia), mutta silti menojen lisäys on ollut holtitonta, kuten sivistyslautakunnan 10 miljoonan euron lisäys vastoin menoraamia.

2. On väitetty, että pelkällä säästämisellä Lahti näivettyy? Mitkä olisivat tehokkaimmat toimenpiteet estää Lahden tulevat taantumanäkymät?

Viljamaa:
– Työttömyys on Lahden ongelma. Sen hoitamisessa on epäonnistuttu pahasti. Työllisyystoimenpide numero yksi on tonttivarannon kasvattaminen yritysten houkuttelemiseksi Lahteen. Lisäksi houkutuksena uusille yrityksille on edullinen energia, kohtuullinen kiinteistövero, ammattitaitoisen työvoiman saanti, liikenneyhteydet, notkea rakennuslupakäytäntö jne. Yritys maksaa veroja Lahteen kuten myös työntekijät. Lisäksi työllistetyt poistuvat kortistosta.

Ratia:
– Säästäminen on väärä termi. Kulujen karsiminen on oikeampi eli kulukuri. Tämä tarkoittaa, että annetuissa raameissa pysytään eikä haeta poliittisia pikavoittoja. Taantumaa voidaan torjua esim.hakemalla aktiivisesti uusia yrityksiä, huolehtimalla riittävän ja osaavan työvoiman saatavuudesta ja tarjoamalla laadukasta koulutusta.

3. Lahden ”tulopankki” Lahti Energia Oy ei enää kykene tuottamaan Lahdelle sellaista tulovirtaa kuin edellisinä vuosina. Pitäisikö se myydä?

Viljamaa:
– Ei missään tapauksessa. Kaupungin omistuksessa energian hintaa voidaan kontrolloida. Jos yhtiö myytäisiin, kävisi siitä saatavien rahojen kuin nyt kaupunginsairaalan myyntirahojen, eletään kuin elopellossa ja huominen on unohdettu.

Ratia:
– Lahti Energia on edelleenkin kannattava yritys, jota ei pidä myydä. Osingot eivät ole ainoa mittari ja tilapäinen notkahdus isojen investointien johdosta ei ole peruste harkita luopumista luonnollisesta monopolista.

4. Mitä oppia Lahden päättäjät voisivat ottaa Kinos Propetyn Rantakartanon hotellihankkeesta ja Kymiringin takauksista?

Viljamaa:
– Onko Lahden kaupungin ydintoimintaa harjoittaa yritystoimintaa toisen kunnan alueella? Lisäksi koko Kymiring sekoilu täyttää kokonaisuudessaan komedian ja tragedian tunnusmerkit. Päätöksiä on tehty mutulla ja tunteella unohtaen ehkä konserniohje ja tutkimatta vastapuoliriskejä. Mitä tulee Rantakartanon rakentamiseen, niin olisi varmaan hyvä erottaa toisistaan uimahalli ja hotellihanke. Lisäksi uimahallia voisi harkita kaupungin omana hankintana. Kannattaa antaa projektit luotettaville yhteistyökumppaneille, joiden taustat on tarkasti tutkittu.

Ratia:
– Pitäisi tuntea liiketaloutta riittävästi ja selvittää faktoja enemmän ja mennä tunteella vähemmän. Taustat on aina tarkistettava eikä varsinkaan uskoa höttöisiin unelmalupauksiin. Konserniohjeen noudattaminen on unohtunut useassa kohdassa eli se, ettei ole kysytty omistajan virallista kannanottoa.

5. Oliko Päijät- Hämeen hyvinvointiyhtiön ja Mehiläisen yhteisyritys mielekäs ja kannattava omistusjärjestely Päijät-Hämeen kunnille? Nyt siitä kertyy kaikille alueen kunnille 36 miljoonan euron menot. Lahti on ylivoimaisesti suurin maksaja. Rahoista hyötyy luxemburgilainen CVC Capital Partners vuosittain 70 miljoonaa euroa? Onko sopimuksesta yritettävä päästä irti?

Viljamaa:
– Yhteisyritys toimii mielestäni tehokkaasti. Ongelmana on se, että ennen SOTE- uudistusta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän menot saneerattiin alas sen mukaan saadaan nyt valtion niukat tukirahat. Edelläkävijää rangaistaan ja isolla kädellä.

Ratia:
– Olen aikanaan ennen sopimusten allekirjoittamisia kirjoittanut mediaan pitkälti, että Harjun Terveys on suuri virhe. Perusterveydenhuoltoa ei olisi koskaan saanut luovuttaa yksityiselle toimijalle, kasvottomalle ulkomaiselle sijoittajalle, joka kerää vain suomalaisten verovarat kassaansa. Sopimus on viisivuotinen ja muistaakseni vielä optio kahdelle vuodelle.

6. Millaisia yrityksiä Lahti tarvitsee tulevaisuudessa? Pelastavatko Viking Malt ja Fazer Lahden talouden?

Viljamaa:
– Yrityksiä tarvitaan ja kipeästi. Viking Malt ja Fazer on hyvä alku.

Ratia:
– Yritysten saaminen ja niiden pysyminen Lahdessa on kohtalonkysymys Lahden elinvoimalle ja sen taloudelle. Mainitut yhtiöt ovat erinomaisia Lahdelle, mutta eivät riitä. Tarvitsemme kaikenlaisia yrityksiä ja yritykset tarvitsevat osaajia.

7. Miten voimme parhaiten hyödyntää LUT-yliopistoamme Lahdessa?

Viljamaa:
– LUT-yliopisto tuo nykyään meille varsinkin imagollista mainetta ja tulevaisuudessa sen rooli vahvistuu vuosi vuodelta. Nykyhetkellä luotan enemmän Koulutuskeskus Salpaukseen, sillä tarvitsemme myös ammattitutkinnon suorittaneita työntekijöitä eikä vain ainoastaan korkeasti koulutettuja.

Ratia:
– LUT:in hyöty olisi parasta silloin, jos opiskelijat jäisivät Lahteen, mutta silloin on oltava heille työpaikkoja.

Juhani Melanen

Kuva: Tavallisten oppikirjojen mukaan perusopetuksessa käytetään jo varsin paljon digikirjoja. Niiden käytön tarkoituksenmukaisuus pohditaan koulukohtaisesti.

Jokainen peruskoulu saa päättää oman budjettinsa rajoissa Lahdessa, kuinka paljon he käyttävät kirjatilauksiin rahaa lukuvuoden aikana. Lahdessa on ollut niukat resurssit kirjahankintoihin jo yli 20 vuoden ajan.  Lähteen monitoimitalon toiminnanjohtaja ja rehtori Esko Taipaleen mukaan heidän koulussaan lukukirjoja kierrätetään mahdollisimman paljon.
– Lähes kaikissa oppiaineissa kirjoja käytetään useamman vuoden ajan. Aapistakaan ei saa enää omaksi.

Rehtorin mukaan englannin ja ruotsin kielen työkirjoista ei säästetä Lähteen koululla.
– Osa luokista käyttää digikirjoja. Kaikilla yläkoululaisilla on oma chromebook ja siellä digimateriaalien käyttö on yleisempää.

Erityisoppilaille on ostettu helpotettuja oppikirjoja ja maahanmuuttajille taas selkokielisiä oppikirjoja.
Lähteen koululla ei ole säästetty inkluusion nimissä oppikirjatilaukissa.
– Erityisopetuksessa käytetään paljon samoja kirjasarjoja kuin yleisopetuksessa. Olemme valinneet tämän ratkaisun, koska se mahdollistaa opetuksellisen yhteistyön tarvittaessa.

Lähteen kouluun kuuluu myös sivutoimipiste Onni Liipolasta ja niiden yhteinen oppilasmäärä on 1150.
– Kirjahankintoihin on budjetoitu 110 euroa oppilasta kohden. Sillä on pärjättävä ja näillä resursseilla pärjäämme myös. Toki lisämateriaaleihin olisi joskus myös tarvetta.

Lähteellä jokainen tiimi saa päättää annettujen budjettiraamien puitteissa, miten oppimateriaalirahat käytetään.
– Tiimit myös päättävät, millaisia oppimateriaaleja oppilaille hankitaan.

Uuteen monitoimitaloon uudet oppimateriaalit

Renkomäen koulun rehtori Karoliina Mäkelä kertoo, että heillä on tällä hetkellä varsin poikkeuksellinen tilanne, koska he pääsevät muuttamaan uuteen monitoimitaloon tammikuussa.
– Olemme aiemmin sopineet, että emme vie vanhoja kirjoja uuteen taloon ja siksi olemme jo muutaman vuoden ajan käyttäneet paljon erilaisia digimateriaaleja vanhojen sekä kierrätettävien kirjojen lisäksi. Nyt tammikuussa otetaan uudet kirjat ja muut välineet käyttöön.

Eri luokka-asteet ovat päättäneet oppimateriaalien hankinnoista pedagogisin perustein käytettävissä olevan rahamäärän mukaisesti.
– Kouluille myönnetty materiaaliraha kaikkeen hankintaan kokkikulhoista kiikareihin sekä kirjasta koripalloihin 150 euroa oppilasta kohti. Tästä summasta noin kaksi kolmasosaa menee oppikirjamateriaaleihin vuodesta ja luokka-asteesta riippuen.

Loppurahalla Renkomäen koululle hankitaan muut oppimisvälineet ja materiaalit.
-Pääsääntöisesti kaikki tekstikirjat kierrätetään usean vuoden ajan. Tekstikirjoja käytetään ainakin kielissä ympäristötiedossa, historiassa, yhteiskuntaopissa ja uskonnossa. Näihin oppiaineisiin luokka-asteet ovat saattaneet valita myös sähköiset materiaalit.

Tehtävä- tai harjoituskirjoja käytetään matematiikassa sekä kielissä resurssien puitteissa.
-Vaihtoehtoisesti tehtäviä tehdään vihkoon tai monisteisiin. Oppilaat tuottavat oppimismateriaalia myös itse muun muassa videokuvaamalla erilaisia asioita tai opetustuokioita.

Renkomäen koululla kannustetaan myös toiminnallisten menetelmien käyttöön, jolloin oppiminen tapahtuu toiminnan, havainnoinnin ja elämysten kautta.
– Eriyttävää oppimateriaalia on hyvin saatavilla ja sitä hankitaan tarpeen mukaan sekä yleisen että erityisen tuen oppilaille.

Kierrätämme kirjoja mahdollisuuksien mukaisesti 

– Kierrätämme aina oppikirjat, kun se on mahdollista. Joka vuosi osa kirjoista ei ole käyttökuntoisia ja niiden tilalle ostamme uudet oppimateriaalit, Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle toteaa.

Rehtori muistuttaa, että alakoululaisten matematiikan kirjat on ostettava joka vuosi, koska niissä ei ole olemassa vihkoversioita.  Opetussuunnitelman vaatimuksen vaikuttavat myös siihen, millaisia kirjoja tilataan.
– Kirjasarjan vaihdosta sovimme yhdessä ja vaihto alkaa aina sovitusta luokka-asteesta. Meillä ei vaihdeta siis kaikkia kirjoja kerralla.

Länsiharjun koulussa sovitaan yhteisesti, millaista kirjasarjaa käytetään.
– Luma-luokilla voi olla kuitenkin poikkeuksia.

Englannin ja ruotsin kielen kirjoissa ei säästetä Lansiharjun koulussa.
– Yleensä emme säästä ja silloin on enemmän kyse siitä, onko sähköisten materiaalien käyttö jopa parempi vaihtoehto. Sähköistenmateriaalien käyttö riippuu myös paljon koulun tietokoneiden määrästä.

Opettajat harkitsevat kulloisenkin vuoden tarpeen tiimikohtaisesti.
– Kielet on yksi koulumme painopistealueista.

Erityisoppilaille on hankittu asianmukaiset ja opiskelua tukevat kirjat, eikä heidän kirjahankinnoissaan ole säästetty inkluusion nimissä.  Länsiharjun koulussa opiskelee 550 oppilasta ja yhden oppilaan kirjahankinnat saavat maksaa enintään 110 euroa vuodessa.
– Tämä määräraha vaihtelee vuosittain. Meillä opiskellaan paljon A2 -kieltä, joten nämä kirjahankinnat lisäävät myös käytettyä rahan määrää.

Petri Görman

kuva: Lahtelaisen pesäpallon grand old man Heikki Laine iloitsee, että Kisapuiston uuden kentän väri on punainen.
– Se kunnioittaa sitä pesäpallostadionia, jonka aikakaudella lahtelaiset voittivat neljä suomen mestaruutta.

Heikki Laine pelasi ensimmäisen pesäpallo-ottelunsa Lahden mailaveikkojen maakuntasarjan joukkueessa vuonna 1956. Laineen pelipaikka oli kolmospolttaja. Myöhemmin pesäpallouransa aikana hän pelasi kolmoskopparina, koska Laineella oli nopea heittokäsi.

Yhä edelleen Laine on ainoa lahtelainen, joka on palkittu vuoden pesäpalloilija -tittelillä.
– Se oli pieni ihme, koska pelasin silloin toiseksi ylimmällä sarjatasolla.

Miehellä on takana seitsemän Itä-Länsi-ottelua ja 10 Liitto-Lehdistö-ottelua.
– Etelälahtelaiset lapset pelasivat pesäpalloa Länsiharjun koulun kentällä. Tämän lisäksi muutama tuttu harrasti pesäpalloa. Sen vuoksi sain itse kipinän tähän urheilulajiin jo varhain lapsuudessani.

Lahden Mailaveikot pelasivat pesäpalloa mestaruussarjassa 1950-luvulla.
– Mestaruutta juhlittiin Lahdessa myös olympiavuonna 1952 ja vuotta myöhemmin seuran A-juniorit olivat Suomen parhaita pesäpallossa.

Lahden mailaveikot putosivat mestaruussarjasta vuonna 1956, mutta seuraavana vuonna se voittivat sarjatasoa alempana kaikki ottelunsa.
– Silloin tuntui siltä, että joukkue pelasi aivan väärässä sarjassa. Itse en kuulunut silloin joukkueeseen.

Suomen pesäpallokaupunki oli Lahti

Lahtelaisen pesäpallon grand old man iloitsee uudesta punapintaisesta tiilimurskaisesta pesäpallokentästä, mutta hänellä on myös yksi iso huoli asian suhteen.
– Kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon uusi jalkapallostadion leviää pesäpallokentälle päin. Ison laajennuksen vuoksi kakkospuolen läpilyönnit saattavat olla mahdottomia Lahden uudella pesäpallostadionilla Kisapuistossa.

Mailaveikot aloittivat pesäpallon pelaamisen Kisapuistossa vuonna 1949, kun he siirtyivät Kauppatorilta pois.
– Aikaisemmin Kisapuiston alue oli ollut kaatopaikkana ja se tasoitettiin sodan jälkeen urheilukentäksi.

Maineikas pesäpalloseura saavutti 1950-luvun vaihteessa muutaman suomen mestaruuden ja kaupunki rakensi Kisapuistoon silloin Suomen parhaan pesäpallostadionin.
– Kenttä oli punaista tiilimurskaa ja sen vuoksi on hienoa, että kaupungin pesäpalloperinteitä kunnioitetaan nyt punaisella hiekkatekonurmikentällä.

Hiekkatekonurmella syöksyminen on helpompaa ja pomppu on erilainen.
– Tulevana talvena pesäpallokenttää ei jäädytetä luistelijoiden käyttöön, mutta jatkossa niin tehdään. Minua pelottaa se, kuinka maa routii ja millaisessa kunnossa pesäpallokenttä on talven jälkeen.

Uusia harrastajia mukaan

– Moderni pesäpallostadion antaa urheiluseuralle mahdollisuuden houkutella uusia harrastajia mukaan kansallisesti merkittävän harrastuksen pariin.

Laineen mukaan harjoitusmahdollisuudet paranevat osittain ja upouusi stadion on hyvä asia, mutta kaikille joukkueille ei ole mahdollisuutta harjoitella Kisapuistossa.

Tällä hetkellä Lahden mailaveikoilla on 14 joukkuetta ja sen vuoksi olisi ollut hyvä asia, että Kisapuistossa olisi ollut kaksi kenttää, joissa voisi harjoitella.
– Ensimmäinen olisi ollut harjoituskenttä ja toisella olisi pelattu.

Arkkitehti Pokko Lemminkäisen kokonaissuunnitelmassa Kisapuistoon mahtui kaksi pesäpallokenttää.
– Meillä on hyvä hetki houkutella lisää harrastajia pesäpallon pariin Lahdessa. Seurajohtoon täytyy kuitenkin nyt saada innostajia.

Laine uskoo, että pesäpalloa pelataan Lahdessa vielä korkeimmalla sarjatasolla.
– Meillä on hyviä pelaajia C-junioreihin saakka. Siitä eteenpäin heille pitäisi antaa mahdollisuus pelata enemmän maakuntasarjan otteluita. Vain pelinjohtajia ja valmentajia meiltä puuttuu.

Petri Görman

En kirjoittaisi tätä, jos Lahden valtuutetut, johtavat virkamiehet ja KymiRingin hallitus olisivat pelanneet rehtiä peliä ja myöntäneet virheensä avoimesti. Lahden veronmaksajat olisivat antaneet heille anteeksi, tosin pitkin hampain, mutta he syyllistyivät asiassa pahimpaan: salailuun ja peittelyyn. Ongelmat yritettiin lakaista maton alle periaatteella: kansa ei tarvitse muuta kuin leipää ja sirkushuvia. He luottivat vakaasti siihen, että heillä olisi tarvittava voima selittää asiat parhain päin suurelle passiiviselle lahtelaiselle veronmaksajajoukolle. Yritys ja kunta ovat täysin erilaisia toimijoita.

Jenkeissä opiskelut tyttäreni kertoi, että siellä kaikki olisi kerrottu heti, pyydelty anteeksi osakkeenomistajilta, kääritty hihat ja yritetty selvitä tilanteesta mahdollisimman nopeasti, koska siellä tutkiva journalismi oikein odottaa tilaisuuksia, jotta se pääsisi tonkimaan haisevaa salailutunkiota. Omalta osaltani tongin asiaa varmasti nyt viimeisen kerran. Miksi? Tässä välittyy varmasti nyt vastaukseni, jonka katson olevani velkaa kotikaupunkini veronmaksajille.

Idea Kymiringistä, Suomen moottoriurheilun Las Vegasina Iitissä, oli mahtava. Yksityiset puhalsivat hankeen käyntiin, mutta huomasivat heti alussa, että mukaan tarvitaan myös ”hyödylliset idiootit” eli valtio 6,3 miljoonalla eurolla ja innokas tapahtumayrittäjä Lahti Events Oy arviolta 8 miljoonan euron investointiavuilla. Yrittäjä Antti Aarnio-Vihuri näki vaarat ja vetäytyi heti pois.

Aloitin Lahti Eventsin liiketoiminnan arvostelun Lahdessa ensimmäisenä vuonna 2017. Henkilökohtaisesti minä olisin halunnut, että upeat moottorikisat olisivat onnistuneet. Ne olisivat tuoneet tälle eläköityvälle kunnalle sitä taloudellista potkua, jota Lahdessa nyt lamassa kipeästi tarvittaisiin.

Ladataan nyt vielä kerran tarvittavat faktat peliin:
1. Vakuudettomat KymiRingille myönnetyt ratamaksujen ennakot eivät ole lainaa, vaan lahjoitus Lahti Eventsin johdolta. Tämä on Suomen kuntalaissa selvästi kielletty ja kriminalisoitavaa toimintaa. Miksei tästä ollut mainintaa Eventsin sisäisessä tarkastuksessa lainkaan?
2. Harhauttaako toimiva ja aktiivinen kaupunginjohtajamme Pekka Timonen KymiRingin lainapuheillaan valtuustoa ja lahtelaisia, koska on ”oudon tietämätön” tytäryhtiönsä toiminnasta, vaikka juuri hänellä on yhtiön seuranta ja valvontavastuu?

Tiivistän ohessa tämän Lahden kaupungin Kymirig- skandaalin tapahtumat aikajanalla:

Marraskuu 2018
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Juha Rostedt ja kaupungin yhteysjohtaja Mari Kuparinen osallistuivat MotoGP oikeudet omistavan espanjalaisen Dorna Sportsin kestittämälle Valencian matkalle marraskuussa. Matkalasku meni tietysti Lahden piikkiin. Mitään muistiota matkasta ei löydy? Mutta jo tällöin oli varmaa, että siellä puhuttiin yli 6 miljoonan lisenssimaksuista sekä TV-luvista että muista järjestämisoikeuksista, koska näitähän Dorna nyt perii Eventsiltä oikeudessa?
Toukokuu 13.5.2019
Lahden kaupunginvaltuusto päätti yhtiöittensä kautta pääomittaa Kymiringiä vastoin kuntalakia.
Toukokuu 27.5.2019
Kuusi lahtelaisvaltuutettu tekee valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle lahtelaisten valtuutettujen KymiRing-päätöksestä.
Kesäkuu 5.6.2019
Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti valtuuston päätöksen täytäntöönpanokiellosta.
Marraskuu 22.11.2019
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen tekee viranomaispäätöksen myöntää Lahti Eventsille 2,8 miljoonaa pitkäaikaislainaa ilman tarvittavia vakuuksia.
Toukokuu 8.5. 2020
Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi EU-säännösten vastaisena valtuuston päätöksen KymiRingin pääomittamisesta.
Vuonna 2020
Lahti Events rahoittaa Kymiringiä maksamalla tälle ilman vakuuksia 2 miljoonaa euroa ”ratavuokrana” ennakkona.
2020-2022 aikana
Lahti Events on rahoittanut/ rakentanut tapahtumainfraa KymiRingille sadoilla tuhansilla euroilla.
Heinäkuu 2022
Lahden konserni- ja tilajaosto tekee päätöksen hallitusta alasajo-suunnitelmasta.

Juridiikkaa lahtelaisille veronmaksajille KymiRingistä

1. Lahden konsernipankin ilman valtiontukilainsäännösten huomioimista ja vakuuksia on tapahtunut Lahti Eventsin ( kuten muiden Lahden tytäryhtiöiden) lainoitus, on ollut selkeästi kuntalain 129 & vastaista. Miksi? Hyvä kysymys, sillä asiaa tutkii nyt poliisi.
2. Olen seurannut Lahden toimintaa KymiRing-asiassa jo vuosia, enkä voi välttyä etteikö oikeustermi ” reasonable doubt” eli riittävä epäily rakenteellisesta korruptiosta ole varjostanut jo kauan Lahden toimia.
3. Paras epäily korruptiosta saattaa olla se, että tilintarkastuksen Eventsistä teki sellainen yhtiö, jolla ei ole siihen kykyä ja asiantuntemusta eli Kuusisto ja Sahlstedt. Omalaatuiseksi asian tekee se, että kaupunginjohtajamme toimii samaan aikaan Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana. Myöskään kaupungin takauksetonta 2 miljoonan lainaa ei näy tässä tilintarkastuksessa missään?
4. Lahden kaupungin omistajanohjauksesta vastaavat kaupunginjohtaja, häntä sijaistanut konsernipalvelujohtaja ja kaupunginhallitus.

Me lahtelaiset veronmaksajat vaadimme KymiRingin laillisuuden selvittämistä

Seuraavat asiat on jo tehty:
12.10.2021 kantelu oikeuskanslerille
19.5.2022 ratkaisu.
Apulaisoikeuskansleri ei ryhdy toimiin ja arvioimaan kaupungin menettelyä Lahti Events asiassa ennen kuin poliisitutkinta antaa ratkaisunsa. Tärkeintä on selvittää, onko kaupungin virkamiesjohto syyllistynyt virkatehtäviensä laiminlyönteihin? Onneksi asiaa selvitellään nyt oikeissa instansseissa. Ketään ei kannata leimata ennen kuin oikeus on tutkinut asiat.

Asiassa on kokonaan vielä tekemättä Lahti Eventsin toimien laillisuuden ja vastuiden selvittäminen. Onko yhtiö kertonut totuutta tilastaan kaupungin johdolle ja miksi johto on koko ajan lisännyt panostustaan KymiRingissä, vaikka useat tahot, kuten tutkiva media, on kertonut jo vuosia, miten paljon riskiä tapahtumajärjestelyyn liittyy? Tappiot ovat tällä hetkellä 6,7 miljoonaa euroa, joka on jo kirjanpidossa. Vastuiden pelossa yhtiötä ei uskalleta päästää konkurssiin, koska konkurssipesän tehtävä olisi periä oikeusteitse Kymiringille ilman turvaavia vakuuksia annettu kahden (2) miljoonan ennakkomaksu ja muu aiheutettu vahinko.

Juhani Melanen

1. Kerro hivenen taustastasi ja opinnoistasi?
– Olen syntynyt Tampereella, ollut kymmenisen vuotta Helsingissä ja vuodesta 2016 Lahdessa. Oma soittimeni Tampereen konservatoriolla oli aluksi poikkihuilu, josta vaihdoin yläasteikäisenä käyrätorveen. Pidin jo silloin käytännön järjestelyihin liittyvistä tehtävistä ja ajauduinkin vastaamaan puhallinorkesterin nuotistosta. Lukioaikana toimin osa-aikaisena apulaisjärjestelijänä Tampere Filharmonian toimistossa, jossa pääsin tutustumaan laaja-alaisesti eri tehtäviin. Sain jopa suorittaa lavajärjestäjien minulle kehittämän järjestäjädiplomin. Luulen, että heidän päällimmäinen syynsä diplomin teettämiselle oli istua kahvilla hiukan pidempään kyseisenä aamuna, jolloin minä tein lavaroudauksen, suurta ylpeyttä tuntien. Lukion jälkeen toimin hetken osa-aikaisena lasten- ja nuorten tapahtumien koordinaattorina. Perustimme silloin Nuori kuuntelija -klubin, joka on edelleen toiminnassa Tampereella.

– Vuonna 2006 aloitin kulttuurituottajaopinnot Helsingissä ja samalla työni Avanti! kamariorkesterin tuottajana. Avanti!ssa olin kaikkinensa kymmenen vuotta. Välissä ehdin työskennellä hetken Tapiola Sinfonietan nuotistossa, suorittaa työharjoitteluni Lontoossa Konzertdirektion Schmidtin taitelija-agentuurissa ja sijaistaa Tampere Filharmonian apulaisintendenttiä yhden soitantokauden verran. Olen myös töiden ohessa toiminut Hannu Linnun assistenttina 2010-2015 ja sen jälkeen hiukan toisenlaisen kamariyhtyeen, eli heviselloyhtye Apocalyptican assistenttina vuoteen 2019 saakka. Lahdessa aloitin
apulaisintendenttinä 2016 ja samalla tutkimusmatkani uutena lahtelaisena. Meillä on täällä upea, osaava ja vihreä kaupunki, joten sydämeltäni olen jo vahvasti lahtelainen.

– Koen, että ammatillisesti vahvuuteni tehtävän hoitamisessa on monipuolinen taustani erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä musiikin saralla. Lisäksi utelias ja puhelias luonteeni ei haittaa verkostojen laajentamista. Tulkaahan siis vetämään hihasta konserttien yhteydessä, jutellaan lisää!

2. Mitkä ovat mielestäsi Lahden kaupungin orkesterin intendentin tärkeimmät tehtävät?
– Tärkeimpiä tehtäviä on paljon, mutta niistä ensimmäinen lienee, että tuotamme kiinnostavia konserttielämyksiä kaikille lahtelaisille. Minä vastaan taloudellisen kehyksen sisällä orkesterin kehittämisestä yhdessä taiteellisen johtajan ja ylikapellimestarin Dalia Stasevskan kanssa. Tulevaisuuden ideointia tehdään yhdessä koko orkesterin voimin ja intendentti luo mahdollisuuksien mukaan orkesterille olosuhteet, joilla ideoita voidaan pitkäjänteisesti toteuttaa. Sinfonia Lahdessa tulevaisuus luodaan yhdessä.

3. Miten olet viihtynyt uudessa virassasi?
– Oikein hyvin! Meillä on aktiivinen työyhteisö, upea Sibeliustalo kotisalina, energinen Dalia Stasevska ylikapellimestarina ja konsertit toinen toistaan upeampia kokonaisuuksia! Toisinaan päivien pituudet saattavat venyä, mutta konsertissa saa arkiseen aherrukseen hengähdyksen.

4. Millaista musiikkia toivoisit itse henkilökohtaisesti Lahdessa soitettavan?
– Meidän tehtävämme on olla koko kaupungin orkesteri ja sen tavoittaa parhaiten monipuolisella, erilaisia yleisöryhmiä tavoittavalla ohjelmistosuunnittelulla.

5. Millaisia harrastuksia sinulla on musiikin lisäksi?
– Mökkeilen ja kuopsutan maata, nautin luonnossa liikkumisesta ja perheen kanssa ajan viettämisestä.

6. Miten saisimme Lahden upean Sibeliustalomme konsertteihin nykyistä enemmän kuuntelijoita? (Koronahan verotti melkoisesti jopa vakituisia iäkkäitä
kuuntelijoita)
– Ymmärrämme, että koronan jälkeen saattaa olla vielä epävarma olo lähteä konserttiin, mutta teemme kaikkemme yhdessä Sibeliustalon kanssa, että paluu konserttisaleihin sujuu mahdollisimman turvallisesti. Toivommekin teidän saapuvan runsain joukoin, sillä vain teidän kanssanne konserttitunnelma nousee arjen yläpuolelle.
Sinfonia Lahden konsertteja kannattaa tulla kuuntelemaan, koska ne antavat hengähdyksen ja virkistyksen keskelle arkista aherrusta. Musiikkia ei tarvitse ymmärtää. Riittää, että tekee itse valinnan kuulemastaan – tykkäsikö siitä vai ei. Kaikki teokset eivät miellytä kaikkia, mutta lupaan, että jokaiselle löytyy ohjelmistostamme sinfonisella kokoonpanolla soitettua musiikkia, joka herättää tunteita.

7. Onko Lahden kaupungin orkesterille antama tuki riittävä? Mihin rahaa olisi kohdennettava ensi sijaisesti ensi kaudella?
– Olemme äärimmäisen kiitollisia kaikille yhteistyökumppaneillemme ja Lahden henkinen ja taloudellinen tuki orkesterin toiminnassa on ensisijaisen tärkeää. Rahaa kohdennamme edelleen monipuolisen konserttitoiminnan kehittämiseen, joka tavoittaa mahdollisen monta kuulijaa.

Juhani Melanen

Kuva: Rehtori Karoliina Mäkelän mukaan monitoimitalo Aura on esteetön ja valoisa koulurakennus.

Renkomäen monitoimitalo Aura avataan tammikuussa ja siitä tulee 450 oppilaan koulu. Ali-Juhakkalan vaativan erityisen tuen oppilaat siirtyvät myös uuteen monitoimitaloon. Renkomäen päiväkodin esiopetus ja siihen liittyvä varhaiskasvatus sekä lähikirjasto toimivat saman katon alla. Etelä-Lahden uusin monitoimitalo toteutetaan elinkaarimallilla ja kokonaiskustannus on 32 miljoonaa euroa.
– Uusi monitoimitalo on koko kaupunginosan toiminnallinen sekä yhteisöllinen keskus, rehtori Karoliina Mäkelä sanoo.

Monitoimitalo koostuu solumaisista yksiköistä, jotka muodostavat niin sanotun koulukylän rakennuksen sisälle.
– Tämän kylän keskuksessa on paikka, jossa oppilaat voivat kohdata ja tehdä yhdessä asioita.

Aura on esteetön, turvallinen ja valoisa yksikkö.
– Siellä huomioidaan erilaisten oppilaiden yksilölliset tarpeet. Oppimisympäristössä haluamme korostaa erityisesti rauhallisuutta.

Opetusta toteutetaan yhteisopettajuuden periaatteiden mukaisesti solutiimeissä.
– Vaativan erityisen tuen luokat muodostavat oman solutiimin. Eskarit ja ykköset toimivat yhteisessä solutiimissä. Toisella ja kolmannella luokalla opiskelevat muodostavat oman solutiiminsä ja alakoulun kolme vanhinta ikäluokkaa opiskelevat omassa tiimissään yhdessä.

Tilaa on riittävästi 

Monitoimitalo Aura on suunniteltu 560 oppilaalle ja 80 työntekijälle. Tilaratkaisut tukevat omaa Renkomäen monitoimitalo Auralle suunniteltua ideaa.
- Tammikuusta lähtien pääsemme toteuttamaan oppimisen kehän ja yhteisopettajuuden ideaa sitä varten suunnitelluissa tiloissa.

Oppimisen kehällä korostetaan jokaisen omaa oppimisen tavoitetta.
- Oppimisen kehän mukaiset erilaiset oppimisalueet muuntuvat joustavasti ja tarpeen mukaan avautuen tai sulkeutuen joko punaisen, keltaisen tai vihreän toimintatavan tiloiksi.

Henkilökunta muovaa tilat tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla kulloinkin suunniteltuja oppimistehtäviä sekä erilaisia työskentely- ja opettamistapoja.
– Kaiken toiminnan tavoitteena on ajatus joustavuudesta ja tilojen muunneltavuudesta.

Välitunneille monipuolista tekemistä 

Luonnontieteiden, kotitalouden ja kädentaitojen ja musiikin tilat ovat myös nykyisen opetussuunnitelman mukaiset.
- Opinportaat ja näyttämö kutsuvat yhteisiin tilaisuuksiin arjen keskellä.

Kirjasto ja oppilashuolto sijaitsevat saman katon alla.
– Henkilökunnalla on yhteiset tauko- ja työskentelytilat. Arki uudessa monitoimitalossa on yhteistä ja jaettua.

Välituntipiha on kaikille yhteinen rajattu alue, jossa on monipuolisesti tiloja muun muassa kiipeilyyn, hiekkaleikkeihin, keinumiseen, temppuiluun ja peleihin.
- Välituntileikit jatkuvat myös yhteiselle liikunta-alueelle, joka on iltaisin kaikkien renkomäkeläisten käytössä.

Petri Görman