Puolustusvoimien säästökuurin tyly koura iski tuntuvasti Lahteen, kun keskiviikkona ilmoitettiin Hennalan varuskunnan lakkauttamisesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Näin siis Hennalan satavuotinen historia varuskuntana loppuu ja alue tulee vapautumaan kolmen vuoden päästä siviilikäyttöön.
– Hennala koettiin liian pieneksi yksiköksi, jossa kehittämismahdollisuudet ovat huonot mm. tilat ja harjoitusalueet ovat rajalliset, Hennalassa ei ole mitään sellaista toimintaa, mitä ei voitaisi siirtää ja lisäksi kasarmit olisi joka tapuksessa pitänyt perusparantaa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Yhden kasarmin perusparannus maksaa noin 3-7 miljoonaa euroa ja tähän ei yksinkertaisesti ole rahaa kertasi Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola Hennalan lakkauttamisen perussyitä.
Liikolan mukaan muitakin vaihtoehtoja mietittiin. Esillä olivat mm. ammattiarmeija, valikoiva asevelvollisuus tai pitää nykyinen malli elossa. Kaikki nämä osoittautuivat liian kalliiksi ratkaisuiksi, joten päädyttiin näihin lakkautuksiin.
– Tosiasiahan on, että tulevaisuudessa ikäluokat pienenevät, joten tarve organisaation karsimiseen tuli tarpeen. Nyt raskasta organisaatiota karsitaan, jotta saadaan pelimerkkejä lisää kentälle esimerkiksi kouluttajien määrää lisäämällä linjaa Liikola.

Hennalan 400 työntekijän kohtalo ei vielä ole selvillä, sillä uusien, nyt perustettavien organisaatioiden henkilökokoonpanot eivät vielä ole selvillä. Toiveena kuitenkin on, että viimeistään kesällä 2012 ollaan viisaampia työntekijöiden tilanteesta henkilötasolla.
– Uskon, että Hennalassa on niin paljon erityisosaamista ja asiantuntijatietoa, että sitä tullaan tarvitsemaan muissakin yksiköissä. Vaikeampi tilanne tulee varmasti eteen siviilihenkilöille, jotka ovat varuskunnassa työskennelleet tai joiden työ on liittynyt varuskuntaan. Vaikutukset ympäristöön laajemmalti ovat vielä selvityksen alla kertoo Liikola.
Kenraalimajuri Liikola ei usko, että kansanedustajien kotipaikkakunnilla oli tekemistä lakkautusten kanssa.
– Riihimäki säilyi pitkälti sen tähden, että siellä on vaikeasti siirrettävää infraa, toisin sanoen elektroniseen sodankäyntiin liittyvää materiaalia valotti Liikola tilannetta.
Liikola on itse aloittanut sotilasuransa Hennalassa vuonna 1973 varusmiehenä ja on toiminut sen jälkeen useaan otteeseen Hennalassa eri tehtävissä, joten myös hänellä on tunnesiteitä varuskuntaan.
– Ei tämä helppo paikka ole, kipeää tekee, mutta tehtävät pitää toteuttaa toteaa sotilaallisesti alkuperäiseksi lahtelaiseksi tunnustautuva Liikola
Hämeen rykmentin komentaja Eversti Risto Kolstelan mukaan työntekijät ovat ottaneet tiedon vastaan yllättävänkin rauhallisesti.
– Tunnelmat ovat olleet rauhalliset ja moni on helpottunutkin, siitä, että nyt varmuus lakkautuksesta on saatu. Keskustelemme asiasta loppuviikon aikana oman porukan kesken, jolloin jokainen voi kertoa omia tuntemuksiaan. Tiedostamme kyllä, että hankalia tilanteita voi tulla, mutta onneksi tukiverkostomme on hyvä kertoi Kolstela.
Jotain pientä Lahteenkin sentään jää, sillä Panssariprikaatin aluetoimisto, joka tulee hoitamaan ison alueen asevelvollisuusasiota, jää Lahteen. Toimiston tarkka sijainti on vielä avoin.
Se mitä Hennalan varuskunta-alueelle tapahtuu vuoden 2014 jälkeen on arvoitus, sen verran pöksyt kintuissa lahtelaiset päättäjät lakkauttamisella yllätettiin. Vielä pari kuukautta sitten maakuntakaavan esittelytilaisuudessa Hennalan oletettiin olevan vuonna 2025 varuskuntakäytössä.
Nyt Lahden kaupungilla on vajaat kolme vuotta aikaa suunnitella kulttuurihistoriallisesti tärkeälle Hennalan kasarmialueelle uusi elämä.
– Omistaja vastaa jatkossa alueiden jatkosuunnittelusta, puolustusvoimat on ollut Hennalassa vain vuokralla. Hollolassa sijaitsevan Hälvälän ampumaradan kohtalo on vielä epäselvä, sillä myös jatkossa tullaan varmasti tarvitsemaan harjoitusalueita linjaa Liikola.
Petri Salomaa