Tiistaina eduskunnassa alkoi keskustelu valtion tulo- ja menoarviosta vuodelle 2018. Ensi vuoden budjetista alusti vastaava ministeri eli valtiovarainministeri Petteri Orpo. Ensi vuoden budjetti ei muuta talouspolitiikan kokonaiskuvaa. Menopuolelle tehdään koko hallituskaudella 4 miljardin leikkaukset. Sopeutus jää näin itse asiassa vähäisemmäksi kuin edellisellä hallituskaudella. Verotusta kevennetään noin 1,5 miljardia euroa. Hallituksen pienet lisäykset hyviin kohteisiin, kuten koulutukseen ja sosiaaliturvaan, ovat pieniä verrattuna pysyviin leikkauksiin. Hallitus laittaa laastaria avohaavaan, mutta ei sitä halua kansalaisille kertoa. Samalla tehdään samoihin kohteisiin uusia leikkauksia ensi vuonna esimerkiksi aiemmin päätettyjen indeksijäädytysten muodossa. Työllisyyttä tukevat rakenneuudistukset jäävät tekemättä. Esimerkiksi päätös perhevapaiden uudistamisesta ja oppivelvollisuuden pidentämisestä jäävät tulevaisuuteen.
Positiivisia asioitakin budjetissa on. Yksi on sisäiseen turvallisuuteen eli mm. poliisien määrään panostaminen. Poliisien määrä ei kuitenkaan lisäänny vaan tavoite pysyä nykytasolla eli 7200 poliisimiehessä. Takuueläkkeeseen saatiin edes jotain eli 15 euron kuukausikorotus. Kolmas on nuorisotyöttömyyden ja nuorten aktivointiin tähtäävän ohjaamotoiminnan vakinaistaminen. Siitä meillä on Lahdessakin hyviä kokemuksia ja tuloksia. Sen sijaan Lahdessa kehitetty ”Matkalla Duuniin” toimintamalli ei vielä saa sellaista vakinaista asemaa Suomessa, kun sen saavutuksille kuuluisi. Yrittäjävetoinen toimintamalli on pystynyt tarjoamaan ensimmäisen työmahdollisuuden monille nuorille Lahdessa ja muualla Suomessa. Olemme lahtelaisten kanssa käyneet esittelemässä hanketta työ – ja elinkeinoministeriössä ja sen toimivuuden tunnustavat kaikki. Hyvien toimintamallien kansallistaminen on edelleen liian hidasta Suomessa. Uuden yritystoiminnan tukemiseen eli Tekesille lisätään valtuuksia 30 miljoonaa euroa. Se ei kuitenkaan paikkaa aiemmin tehtyjä Tekes – leikkauksia. Isossa kuvassa Suomen osaamisen taso putoaa verratuna muihin OECD -maihin.
Julkisen sektorin pienipalkkaiset maksavat
Kilpailukykysopimuksen seurauksena julkisen sektorin naisvaltaisten toimialojen työntekijät ovat maksajina menetettyjen lomarahojen muodossa. Moni joutui jättämään kesän lomamatkan perheen kanssa väliin, kun rahaa ei vain ole tarpeeksi. Samaan aikaan yritysjohtajat sopivat toistensa kanssa ristiin mitä parempia palkkoja ja eläkkeitä. Se ei ole oikeudenmukaista, eikä kuulu suomalaiseen tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen hyvinvointivaltioon.
Ministeri Orpon mukaan Suomi pystyy nyt voittamaan markkinaosuuksia maailmalla. Vientivetoiselle taloudelle on myrkkyä edelleen viennin pohjan kapeus. Kasvu on hyvä asia, mutta kun sen pintaa raaputtaa, niin nähdään, että se on edelleen liian harvojen PK – yritysten herkkua. Kysyin ministeri Orpolta keskiviikkona eduskunnassa, että ymmärtääkö hän, että todellisuudessa Suomen kasvun pohja on liian ohuella pohjalla? Pelkkä telakkateollisuus ei riitä, vaan tarvitaan uusia avauksia mm. kyberosaamisessa, kiertotaloudessa ja kuluttajabrändeissä.
Lapsivähennyksen poistuminen kiristää lapsiperheiden verotusta. Lahtelaisella 2000 euroa kuukaudessa tienaavan perheen äidin tai isän verotus kiristyy 2 lapsen ja vanhemman perheessä tai 2 lapsen yksinhuoltajalla yli 200 euroa vuodessa. Lapsiperheet hallitus valitsi ainoaksi ryhmäksi, joilla verotus selvästi kiristyy. Työtä tekevät perheet maksavat. Eli juuri he, jotka tekevät työtä, maksavat veroja ja kasvattavat lapsia. Kiireisen työelämän ja lasten harrastusten kulujen kattamisen keskellä tätä ei leikkausta ei olisi pitänyt tehdä.
Ville Skinnari