Toimintatarmoinen työssään viihtyvä ihminen alkaa jonakin päivänä tuntea suunnatonta väsymystä. Työhön lähtö aamulla takkuaa ja pitkänkin yöunen jälkeen tuntuu väsymys painavan energialatauksen nollille. Pahinta on, että ihminen ei jaksa paneutua työyhteisön iloihin tai ristiriitoihin entisellä aktiivisuudella. Nämä tuntemukset ovat tuttuja ihmisille, jotka ovat kokeneet työuupumuksen eli burnout-nimisen pitkäjaksoisen hitaasti hiipineen tilan itsessään.
Määräaikainen Launeen seurakuntapastori Timo Pokki aloitti tutussa ympäristössä työnsä tämän vuoden ensimmäisenä päivänä. Hän jäi työuupumuksen takia ensinnä sairauslomalle Lahden Diakoniasäätiön johtajan virasta ja katsoi sitten parhaaksi erota tehtävästä noin kaksi vuotta sitten. Syksystä on alkanut tavoite kuntoutua pienin askelin takaisin työelämään.
Keskustelutuokiossamme Launeen kirkolla sumuisen keskiviikon illansuussa, haastateltavaksi lupautunut Timo Pokki ajatteli positiivisesti tulevaa, vaikka päivä oli ollut niin harmaa kuin ihmisen mieli, kun ”elämä ei hymyillyt eikä valoa tunnelin päässä näy”. Viime viikkojen sään harmaudesta huolimatta entinen Launeen kirkkoherra (2002-2007) kertoi tuntevansa suurta iloa siitä, että hänelle järjestyi vanhassa seurakunnassa määräaikainen työ sairausloman jälkeen.
Pappina Timo Pokki on tehnyt runsaasti töitä kahdenkymmenen vuoden aikana Lahden seurakuntayhtymässä, ensinnä Keski-Lahden seurakunnassa ja sen jälkeen Launeen seurakunnan kirkkoherrana. Tänä aikana hän oli myös tuttu vieras tämän lehden edesmenneen päätoimittaja Seppo Salomaan keskustelukumppanina.
Timo Pokki jaksaa taas hymyillä
Vuonna 1999 Pokki väitteli teologian tohtoriksi amerikkalaisen, maailmankuulun baptistisaarnaaja Billy Grahamin teosten pohjalta. Kristillisen saarnaajan käsikirjoituksiin ja teoksiin hän perehtyi USA:ssa parina vuotena. Erot suomalaisen kansankirkon ja yhdysvaltalaisten yhdistyspohjaisten seurakuntien välillä ovat tuntuvat, mutta niihin tutustuminen on antanut laajemman ymmärryksen tutkijalle suomalaisiin amerikkalaisperäisiin kristillisiin seurakuntiin suhtautumisessa. Vuodesta 2007 lähtien hän on toiminut Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dogmatiikan dosenttina, mutta päätoiminen tutkijantyö ei miestä ainakaan toistaiseksi kutsu.
Lahden Diakoniasäätiön johtamisaikaansa jälkeenpäin tarkastellessaan haastateltava on miettinyt työnsä monipuolisuutta jälkeenpäin tarkastellessaan organisaatiossa. Timo Pokki hoiti säätiön johtajan työn ohella myös papin tehtäviä. Nykyisin tehtäviä on hallinnossa muutettu, mutta säätiön taloudellinen tilanne on vanhusten hoitotyön organisoimisen ohella tämän päivän kiristyvässä kilpailussa haastava. Kiinteistöt vaativat säännölliset huollot ja eri palvelujen tarjoajat ovat kaupungissa lisääntyneet.
Pokki toteaakin omasta kokemuksestaan työuupumuksesta, että sen tunteminen pitäisi havahduttaa eikä ajatella, että kyllä tämä tästä vielä hyväksi muuttuu ilman toisten apua. Onneksi säätiön ylilääkäri Heikki Salomaaymmärsi mistä oli kysymys. Työuupumuksen lisäksi Pokilla todettiin uniapnea. Kun ihminen on johtavassa asemassa, saattavat päivittäisessä työyhteisössä mukana olevat ihmiset olla arkoja huomauttamaan esimiehen haluttomuudesta tarttua uusiin asioihin energisesti. Myös perhe-elämä ajoi karikolle, kun uupumus voitti kaiken ympärillä olevan.
Työuupumuksesta on tullut kansantauti, mistä nykyisessä nopeatempoisessa työelämässä kärsivät niin suoritus- kuin johtoporras. Tässä vaiheessa Timo Pokki jaksaa jo hymyillä, kun puhelin soi, ja häntä kysellään jo seuraavaan paikkaan. Vastaanotto seurakunnan toimiin on ollut lämmin, vaikka osa vanhoista työkumppaneista on siirtynyt muihin tehtäviin tai jäänyt eläkkeelle. Tämä osa-aikainen työtehtävä, parittomilla viikoilla töihin ja parilliset vapaalla, on hyvä alku seurakuntalaisten kohtaamiselle tulevien kevätkuukausien aikana, hymyilee pastori ja kiirehtii loskaisen kirkon pihan yli autolleen.
Marja-Liisa Niuranen