Launeen kirjasto sulkee ovensa – asemakaava etsii alueelle uutta suuntaa

Launeen kirjaston tontille on laadittu kolme erilaista suunnitelmaa, joissa rakennus korjattaisiin asumiseen tai yhteiskäyttöön.


Launeen kirjaston tulevaisuus on nyt suunnittelupöydällä. Kaupunki järjesti 16. syyskuuta asukastilaisuuden, jossa esiteltiin Launeen kirjaston asemakaavatyöhön liittyviä luonnoksia. Kaavoitusarkkitehti Pasi Widgren esitteli kolme erilaista vaihtoehtoa, jotka kaikki perustuvat nykyisen kirjastorakennuksen säilyttämiseen ja sen uuden käyttötarkoituksen etsimiseen. Kirjaston toiminta päättyy vuodenvaihteessa, ja rakennus on tarkoitus laittaa myyntiin jo loppuvuoden aikana.
– Kaupunki haluaa eroon käyttämättömistä rakennuksista, eikä aio itse ryhtyä remonttien tekijäksi tai vuokranantajaksi. Launeen kirjasto on teknisesti korjauskelpoinen, mutta toki korjaaminen maksaa.

Widgrenin mukaan uusi omistaja ja käyttötarkoitus ovat ratkaisevia alueen tulevaisuuden kannalta.
– Asemakaavamuutoksella pyritään herättämään ostajien kiinnostus ja mahdollistamaan joustavat ratkaisut myös heidän ideoidensa pohjalta.

Kolme vaihtoehtoa kirjastotontille

Kaavoitusarkkitehdin esittelemissä viitesuunnitelmissa on kolme vaihtoehtoista tapaa hyödyntää Launeen kirjaston tonttia ja rakennusta.
– Ensimmäisessä vaihtoehdossa kirjasto säilyisi lähes nykyisellään. Korjauksen jälkeen rakennus voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi toimisto- tai liiketilana ja se soveltuisi osin myös asumiseen.

Rakennuksen toisessa päässä on jo nyt yksi asunto.
– Alueen muutokset olisivat tässä mallissa vähäisiä.

Toisessa vaihtoehdossa rakennus muutettaisiin kokonaan asumiskäyttöön. Peruskorjauksen jälkeen siihen voisi sijoittua 3–5 asuntoa, joilla olisi omat pihat.
– Tontille rakennettaisiin myös autokatos, mikä muuttaisi pihapiiriä nykyistä enemmän.

Kolmannessakin vaihtoehdossa rakennus muutettaisiin asumiskäyttöön. Tämän lisäksi tontille mahdollistettaisiin lisärakentaminen. Tontilla olisi tilaa kahdelle pienelle niin sanotulle minitalolle. Pysäköinti olisi kahdessa autokatoksessa tontin pohjois- ja eteläosassa.
– Kokonaisuudesta voisi muodostaa asunto-osakeyhtiön , jossa voisi olla yhteensä viisi asuntoa. Tässä mallissa lisärakentaminen olisi laajinta, ja samalla liikennejärjestelyihin tulisi pieni muutos. Tontille päästäisiin myös rakennuksen pohjoispuolelta oikealta puolelta.

Asukkaat pitivät minitaloideaa kiinnostavana

Kuulemistilaisuudessa Launeen asukkaat suhtautuivat myönteisesti esiteltyihin suunnitelmiin. Moni piti mini- ja pientaloratkaisuja houkuttelevina ja sopivina täydennysrakentamisen muotoina Launeen kirjaston alueelle.
– Yksi osallistuja totesi, että kolmas vaihtoehto sopisi erityisen hyvin senioriasumiseen, sillä yhteisöllinen tontti voisi tarjota ikääntyneille turvallisuutta ja seuraa.

Sukupolvikortteli, jossa eri-ikäiset asukkaat jakaisivat saman pihan ja yhteiset tilat, nousi keskustelussa esiin kiinnostavana ajatuksena.
– Puisto- ja viheralueiden osalta kaavaluonnos ei toisi merkittäviä muutoksia. Jalkapallokentän pohjoispuolinen polku ja Lähteenkatu säilyisivät nykyisellään. Myös pyöräily- sekä jalankulkureitit jatkuisivat entisissä linjauksissaan.

Petri Görman

 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
ARKISTO