Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen


Kaupunginjohtaja Pekka Timonen on esitellyt Lahden kaupungin talousarvioehdotuksen ensi vuodelle ja kaupunginhallitus on hyväksynyt ehdotuksen muutosten jälkeen. Seuraavaksi talousarviota käsittelee kaupunginvaltuusto. Tilanne on oleellisesti muuttunut siksi, että Lahdelta leikataan jatkossa verovaroja hyvinvointialueiden rahoittamiseksi. Tämä aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa. Lahdella on myös erittäin suuri nettoinvestointiohjelma ensi vuodeksi, jopa 72 miljoonaa euroa.

Timosen talousarvioesitys on selkeästi alijäämäinen. Kaupunginsairaalan kiinteistön myynnistä saatuja tuloja tuskin kannattaa käyttää välittömästi, vaan tuloja ja menoja pitäisi voida tarkastella pitemmällä tähtäimellä ja mahdollisesti purkaa Lahden kaupungin virkamieskuntaa ja karsia kannattamattomia tilarakenteita ja yksityisten kanssa kilpailevia sisaryhtiöitä?

Pekka Timonen on onnistunut houkuttelemaan Lahteen yrityksiä erinomaisella kunnan tonttipolitiikalla. Kysyimme häneltä muutamia kysymyksiä budjetista ja tulevaisuudesta.

Mitä hankaluuksia kaupungille syntyy tulevaisuudessa, ellei tarpeellisia investointeja kyetä toteuttamaan tietyssä aikataulussa?

– Pysähtyminen olisi vaarallista. Lahti kilpailee työpaikoista, yritysten sijoittumisesta ja investoinneista. Yrityksiä palvelevat tontti- ja liikenneinvestoinnit ovat välttämättömiä, jotta meillä on mahdollisuus menestyä. Koulut, päiväkodit ja vapaa-ajan palvelut on pidettävä korkeatasoisina. Ne vaikuttavat ihmisten haluun asua, muuttaa ja investoida Lahteen.

Miten Lahden työttömyyslukuihin pitäisi suhtautua? Lahdessa, kuten muuallakin Suomessa on kohtaamisongelmia. Työpaikkoja on, mutta tekijöitä ei löydy. Onko Lahti maksanut turhaan sakkoja käyttämättömistä työllisyysrahoista?

– Lahden työttömyyden ytimessä on suhteellisen suuri joukko ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä, joilla on matala koulutustaso. Heidän on hyvin vaikea työllistyä. Tarvitaan erilaisia ja uusia ratkaisuja. Sakkomaksujen määrä on liian suuri. Etsimme aktiivisesti ratkaisuja, ja siihen on myös mahdollisuuksia nyt kun työllisyyden hoito on siirtymässä valtiolta kunnille.

Onko Lahdessa liikaa kaupungin tytäryhtiöitä, jotka toimivat kannattamattomina ja kilpailevat yksityisten kanssa?

– Kysymys ei minusta ole siitä onko yhtiöitä liikaa vai liian vähän vaan siitä onko jokaisen yhtiön olemassaolo perusteltua ja siitä onko yhtiöiden toiminta tehokasta ja tuloksekasta.

Lahden kaupungilla on tällä hetkellä yli 3700 työntekijää. Ensi vuoden alussa tehtävät vähenevät radikaalisti, verotulot myös. Olisiko tässä tehostamisen varaa?

– Lahdessa muutos on jo toteutettu. Sote-uudistus tapahtui täällä käytännössä jo kun hyvinvointiyhtymä perustettiin ja tuhannet työntekijät siirtyivät kaupungilta yhtymään. Kaupungin organisaatio on muokattu vastaamaan uutta tilannetta. Suurin osa Lahden kaupungin työntekijöistä toteuttaa lakisääteisiä palveluja. Toki suurissa organisaatioissa on aina tehostamisen varaa ja sitä tehdään koko ajan.

Lahti on onnistunut loistavasti Malva-museossa ja muissa kulttuuriasioissa. Yleisesti on kuitenkin arvosteltu tiloista maksettavia erittäin kalliita kuukausivuokria, jopa 60 000 euroa kuussa. Kykeneekö Lahti myös tulevaisuudessa hoitamaan kampuksensa ja Malvan maksut?

– Kyllä pystyy. Haluan myös sanoa että olen hyvin iloinen Malvan saamasta suosiosta.

Millaisia asioita Lahden tulevissa talousarvioissa olisi huomioitava, että Lahti kykenisi tasapainottamaan tulevat budjettinsa?

– Kaupungin omien tulojen merkitys kasvaa merkittävästi sote-uudistuksen jälkeen. Olemme tottuneet keskustelemaan menoista, mutta jatkossa meidän tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen. Se on pitkäjänteistä työtä ja samalla menot on pidettävä hyvin kurissa.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO