Kaupunginjohtaja Pekka Timonen on esitellyt Lahden kaupungin talousarvioehdotuksen ensi vuodelle ja kaupunginhallitus on hyväksynyt ehdotuksen muutosten jälkeen. Seuraavaksi talousarviota käsittelee kaupunginvaltuusto. Tilanne on oleellisesti muuttunut siksi, että Lahdelta leikataan jatkossa verovaroja hyvinvointialueiden rahoittamiseksi. Tämä aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa. Lahdella on myös erittäin suuri nettoinvestointiohjelma ensi vuodeksi, jopa 72 miljoonaa euroa.
Timosen talousarvioesitys on selkeästi alijäämäinen. Kaupunginsairaalan kiinteistön myynnistä saatuja tuloja tuskin kannattaa käyttää välittömästi, vaan tuloja ja menoja pitäisi voida tarkastella pitemmällä tähtäimellä ja mahdollisesti purkaa Lahden kaupungin virkamieskuntaa ja karsia kannattamattomia tilarakenteita ja yksityisten kanssa kilpailevia sisaryhtiöitä?
Pekka Timonen on onnistunut houkuttelemaan Lahteen yrityksiä erinomaisella kunnan tonttipolitiikalla. Kysyimme häneltä muutamia kysymyksiä budjetista ja tulevaisuudesta.
Mitä hankaluuksia kaupungille syntyy tulevaisuudessa, ellei tarpeellisia investointeja kyetä toteuttamaan tietyssä aikataulussa?
– Pysähtyminen olisi vaarallista. Lahti kilpailee työpaikoista, yritysten sijoittumisesta ja investoinneista. Yrityksiä palvelevat tontti- ja liikenneinvestoinnit ovat välttämättömiä, jotta meillä on mahdollisuus menestyä. Koulut, päiväkodit ja vapaa-ajan palvelut on pidettävä korkeatasoisina. Ne vaikuttavat ihmisten haluun asua, muuttaa ja investoida Lahteen.
Miten Lahden työttömyyslukuihin pitäisi suhtautua? Lahdessa, kuten muuallakin Suomessa on kohtaamisongelmia. Työpaikkoja on, mutta tekijöitä ei löydy. Onko Lahti maksanut turhaan sakkoja käyttämättömistä työllisyysrahoista?
– Lahden työttömyyden ytimessä on suhteellisen suuri joukko ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä, joilla on matala koulutustaso. Heidän on hyvin vaikea työllistyä. Tarvitaan erilaisia ja uusia ratkaisuja. Sakkomaksujen määrä on liian suuri. Etsimme aktiivisesti ratkaisuja, ja siihen on myös mahdollisuuksia nyt kun työllisyyden hoito on siirtymässä valtiolta kunnille.
Onko Lahdessa liikaa kaupungin tytäryhtiöitä, jotka toimivat kannattamattomina ja kilpailevat yksityisten kanssa?
– Kysymys ei minusta ole siitä onko yhtiöitä liikaa vai liian vähän vaan siitä onko jokaisen yhtiön olemassaolo perusteltua ja siitä onko yhtiöiden toiminta tehokasta ja tuloksekasta.
Lahden kaupungilla on tällä hetkellä yli 3700 työntekijää. Ensi vuoden alussa tehtävät vähenevät radikaalisti, verotulot myös. Olisiko tässä tehostamisen varaa?
– Lahdessa muutos on jo toteutettu. Sote-uudistus tapahtui täällä käytännössä jo kun hyvinvointiyhtymä perustettiin ja tuhannet työntekijät siirtyivät kaupungilta yhtymään. Kaupungin organisaatio on muokattu vastaamaan uutta tilannetta. Suurin osa Lahden kaupungin työntekijöistä toteuttaa lakisääteisiä palveluja. Toki suurissa organisaatioissa on aina tehostamisen varaa ja sitä tehdään koko ajan.
Lahti on onnistunut loistavasti Malva-museossa ja muissa kulttuuriasioissa. Yleisesti on kuitenkin arvosteltu tiloista maksettavia erittäin kalliita kuukausivuokria, jopa 60 000 euroa kuussa. Kykeneekö Lahti myös tulevaisuudessa hoitamaan kampuksensa ja Malvan maksut?
– Kyllä pystyy. Haluan myös sanoa että olen hyvin iloinen Malvan saamasta suosiosta.
Millaisia asioita Lahden tulevissa talousarvioissa olisi huomioitava, että Lahti kykenisi tasapainottamaan tulevat budjettinsa?
– Kaupungin omien tulojen merkitys kasvaa merkittävästi sote-uudistuksen jälkeen. Olemme tottuneet keskustelemaan menoista, mutta jatkossa meidän tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen. Se on pitkäjänteistä työtä ja samalla menot on pidettävä hyvin kurissa.
Juhani Melanen