Vasemmistoliiton Harri Pikkarainen on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja varakansanedustaja. Lääkärinä työskentelevä Pikkarainen on ensimmäistä kertaa ehdokkaana europarlamenttivaaleissa.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen ehdolla europarlamenttivaaleissa. Olen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja viime eduskuntavaaleissa pääsin varakansanedustajaksi.
Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Elämme epävarmassa maailmassa; omavaraisuus ja turvallisuus ovat nousseet uuteen arvoon. On vallalla ääriainesten nousu ja halu vähentää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. Ihmisoikeuksia ja ihmisten vapautta rajoitetaan. EU on ollut Euroopan historian merkittävin rauhanprojekti. EU-mailla ei ole ikinä ollut näin pitkää keskinäisen rauhan aikaa. Haluan, että EU:n kehitys näissä asioissa jatkuu ja että EU lisää vaikuttamistaan muun muassa ihmisoikeuskysymyksissä ja kriisien ratkaisussa maailmanlaajuisesti käyttäen pehmeitä keinoja, kuten talousmahtiaan.
Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Tähän tehtävään olen valmistautunut koko aikuisikäni ajan. Olen ollut kansainvälisissä tehtävissä muun muassa rauhanturvaajana 1,5 vuotta ja osaan puhua useita eri kieliä. Sujuva englanti, hyvä ruotsi ja hyvät pohjatiedot espanjasta ja ranskasta tuovat mahdollisuuksia. Minulla on hyvä paineensietokyky, sosiaaliset taidot ja organisointikyky ja olen hyvä neuvottelemaan. Kotona olen sopinut asian vaimon kanssa.
Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
– Minulla on ollut mahdollisuus olla pelastuspalvelumekanismin työtehtävissä Brysselissä. Olen käynyt useamman kansainvälisen kurssin ja sitä kautta verkostoitunut muun muassa Global Health-kurssin ja parhaillaan viimeistelen maisteritutkintoa Brysselin/ Piemonten yliopiston järjestämältä kansainvälisten kriisien käytännön hallinnasta.
Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU on mielestäni onnistunut kohtuullisesti. Se on suuri ja osittain kankea organisaatio johtuen osittain suuresta joukosta jäsenmaita ja yksimielisyysperiaatteesta päätöksenteossa. Silti EU on saanut näinä vuosikymmeninä isoja kokonaisuuksia eteenpäin muun muassa ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, sosiaalisten oikeuksien, työssä käyvien oikeuksien ja ilmastoasioiden tiimoilta. EU on kasvanut merkittäväksi talousmahdiksi ja sitä kautta suureksi vaikuttajaksi myös muissa asioissa maailmanlaajuisesti. Yhteinen valuutta ja finanssipolitiikka on jättänyt historiaan merkittävät koronvaihtelut. Ihmisten ja tavaran vapaa liikkuvuus on vähentänyt kustannuksia ja tuonut helppoutta moneen asiaan.
Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– EU:lla on monta keskeneräistä projektia, jotka tulisi saattaa loppuun. Yksi on ennallistamisasetus, jossa tarkoitus on parantaa luonnon tilaa ja pysäyttää luontokato. Ennallistamisasetuksesta hyötyvät luonnon lisäksi muun muassa metsä- ja maatalous myrskytuhojen ja tulvien vähentymisenä, pölyttäjien määrän lisääntymisenä ja sisävesien tilan parantumisena. Euroopan komissio laski toimien hyödyiksi noin 10 miljardia euroa. Toisena nostaisin yritysvastuulain, jolla voidaan maailmanlaajuisestikin vaikuttaa siihen, että Suomessa EU:ssa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan, kun yrityksiltä edellytetään samoja periaatteita ympäristönsuojelun, työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien tiimoilta. Ilman kyseessä olevaa lakia yritykset, jotka käyttävät esimerkiksi lapsityövoimaa ja teettävät töitä epäinhimillisissä olosuhteissa saavat suhteetonta kilpailuetua niihin yrityksiin nähden, jotka hoitavat asiansa hyvin.
Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
– Se on tärkeää. Sen vuoksi olen itsekin kiertänyt kampanjoimassa koko Etelä-Suomen alueella Porvoosta Kouvolan ja Jyväskylän kautta Tampereelta Poriin aktiivisen some-toiminnan lisäksi. Jouduin rajaamaan kampanja-aluetta näin, koska olen käynyt samanaikaisesti töissä koko ajan kahta lomaviikkoa lukuun ottamatta. Olen henkilökohtaisesti tavannut satoja ja satoja ihmisiä. Se on ollut oikein mukavaa.
Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
– Keskittyisin oman puolustusteollisuuden vahvistamiseen. Armeijat pitäisin edelleen jokaisen valtion itsensä järjestettävänä. Yhteisiä harjoituksia ja muuta yhteistyötä toki pitää tehdä.
Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– EU löysi yllättävän hyvin yhteisen sävelen Ukrainan avustamisessa ja apua on annettu keskitetystikin. Omasta mielestäni strategia on ollut muutoinkin onnistunut, jolloin apua lisätään pikkuhiljaa, jotta vastapuoli ei ole hermostunut liikaa. Mikäli saman tein olisi lähetetty hävittäjiä ja panssarivaunuja, olisi Venäjä voinut tulkita sen voimakkaammin aggressiona. Suomen ja EU:n pitää pysyä avustavana eikä osallistua itse aktiivisesti sotatoimiin. Taloudellista, humanitaarista ja sotatarvikeavustusta tulee jatkaa.
Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
– Minulla ei ole yhteyksiä muihin puolueisiin.
Millaista ympäristöpolitiikka EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
– Kunnianhimoista. Minusta kiistely siitä, onko ilmastonmuutos todellista vai ei, ei ole mielekästä. Meillä ei ole varaa olla väärässä, mikäli vaihtoehtoa on se, että menetämme elinkelpoisen planeettamme. Ainakin minä haluan omilla lapsillamme olevan vielä elinkelpoinen ympäristö. Tavoite ympäristöpolitiikassa pitää olla korkealla, jotta tuloksia saavutetaan. Mikäli tavoite on asetettua korkealla ja siitä pidetään kiinni, niin tuo se mukanaan innovaatioita yrityksiltä, jotta tavoitteeseen päästään. Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa. Muutoksen pitää olla kestävällä pohjalla niin, ettei kuluteta muita maapallon ekologisia resursseja. Tehokkain keino maapallomme resurssien säästämiseksi on kuitenkin kulutuksen vähentäminen ja siihen tulee pyrkiä aktiivisesti.
Petri Görman