Lahdessa on virinnyt kaamoksen harmaudessa vilkas keskustelu kulttuuriarvoista ja taiteen opetuslaitosten jatkoelämästä Lahdessa. Valtion talousarviossa on opetusministeriön sivuille merkitty ammattikorkeakoulutasoisen oppilaspaikkaluvun pudotuksia.
Koko maassa ammattikorkeakouluista aiotaan vähentää 2000 aloituspaikkaa tulevina vuosina.
Opetusministeri Jukka Gustafsson (Sdp) ja työryhmien mukaan taidelaitokset tuottavat työttömiä kuva-, musiikki-, teatteri-, sekä viestintäalalle koulutettuja ihmisiä. Lahdessa tämä koskisi vankan jalansijan saanutta Muotoilu- ja taide-instituutin kuvataideopetuksen hiljaista hiipumista. Elokuva- ja TV-osastolle on madonluvut jo opetusministeri Stefan Wallinin (Rkp), aikana luettu. Lähitulevaisuudessa on myös Ståhlberginkadulta on vaarassa loppua musiikki- ja mahdollisesti viestintä-alan koulutus.
Teatteri Jukossa keskusteltiin vilkkaasti AMK:n taidealojen tuomasta suoranaisesta hyödystä päätoimittaja Heikki Hakalan johdolla, ja minkä aukon niiden lopettaminen jättäisi. Oppilaspaikat eivät välttämättä loppuisi, vaan niistä muodostuisi uusia aloituspaikkoja liiketalouden linjalle. Tiedotusvälineissä ovat taidelaitosten oppilaat ja opettajat ottaneet kantaa heidän opinahjojaan koskeviin kysymyksiin. Konsernin maakunnallinen hallitus on ollut asiasta yllättävän hiljaa samoin ylimmät, johtavat toimihenkilöt. Pelätäänkö korkeimmalla johtotasolla muidenkin opetusalojen aloituspaikkojen menetystä tulevaisuudessa, jos taidealojen loppumisesta kovasti kiivaillaan. Emeritusopettaja Tarmo Virtanen puki asian kysymykseen muotoon puheenvuorossaan.
Lehtori Kirsti Nenye on ihmetellyt, eikö opetusministeriössä nähdä kulttuurialan opetuksen vaikutusta niin Lahdessa, Kankaanpäässä ja Kemi- Tornion seudulla. Kysymys ei ole ainoastaan oppilaitten mahdollisesta siirtymisestä tulevaisuudessa Helsinkiin ja Turkuun, vaan kokonaisuuden vaikutusta alueen monipuoliseen opettajatarjontaan. Taideaineiden ammattilaisista hyötyvät opettajina ja ohjaajina järjestöt ja kansalaisopistot, peruskoulut sekä viestimien kulttuurialojen asiantuntijoina. Lisäksi Nenye korosti Lahden Taide-instituutin oppilaitten korkeaa valmistumisprosenttia ammattiin. Pienehkön oppilaitoksen hyöty on oppilaitten henkilökohtaisessa huomioimisessa ja opinnäytteiden valmistumisessa ajallaan.
Lahden marraskuisia kulttuuritapahtumia ovat olleet järjestämässä myös Lahti-Seura Lahen illan merkeissä kuluvalla viikolla sekä Keskusta-isäntä Timo Taulon järjestämä ja Lahden Keskustaeheytys ry:n järjestämä Kaljaa vai Kaupunginorkesteri. Lahen illassa olivat mukana etelälahtelaiset, kirjastonjohtaja Eila Jokinen ja tutkija Riitta Niskanen.
Eila Jokinen on nähnyt kaupungin eteläisten osien kehityksen asuessaan vanhalla Tornatorilla, Hennalan kupeessa, Hennalassa, Venetsiassa ja Liipolassa. Hänelle mieleen painuvinta on ollut Tornalla vietetty lapsuus ja nuoruus Lahden Rullatehdas Oy:n työntekijöitten taloissa. Niistä on jäljellä Rykmentinkadun varrella olevat pienet omakotitalot ja kerrostalo ja vanha isännöitsijän huvila keskellä uusia kerrostaloja.
Riitta Niskaselle mieleenpainuvin koti oli lapsuuden Olavinlinnassa. Siellä arkkitehdiksi opiskellut tyttö sai ensivaikutteet arkkitehti Unto Ojasen hyvin suunnittelemasta kaupungin virkamiesten talosta, missä asuivat niin kaupunginjohtaja Kajala kuin toimistojen työntekijät.
Illan keskusteluissa merkittäviksi Lahden tunnusmerkeiksi nousivat Salpausselän kisat, Kaupungin teatteri, Sirenien suunnittelema Konserttitalo, Sibeliustalo sekä Kauppatorin ympäristö.
Lahden AMK:n kulttuurialojen linjat ovat tuottaneet Lahteen ja talousalueelle muualta tulleita alan osaajia, mikä näkyy keskustelujen hyvässä tasossa ja huolessa kehityksen ehkä miinusmerkkisestä tulevaisuudesta.
Marja-Liisa Niuranen