– OMALÄHIÖ ESITTELEE KEVÄÄN AIKANA ALUE- JA KUNTAVAALIEHDOKKAITA ERI PUOLUEISTA –
Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman on puolueensa aluevaltuustoryhmän jäsen ja ensimmäinen varavaltuutettu. Hän on osallistunut aluevaltuuston koulutuksiin ja seminaareihin tämän valtuustokauden aikana. Sen lisäksi mies on ollut aina paikalla tuuraamassa, kun valtuustoryhmässä joku on estynyt osallistumaan aluevaltuuston kokoukseen.
Tarvitaanko hyvinvointialueille lisää ohjausta?
– Kyllähän valtion eli ministeriöiden ohjaus on jo nyt varsin tiukkaa ja tarkoin säädeltyä. Aluevaltuustot eivät tarvitse lisää ohjausta. Ohjaus koskee sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimea.
Toteutuuko palveluiden tasapuolinen saatavuus hyvinvointialueellamme?
– Ei se täysin toteudu. Sysmäläinen joutuu lähtemään Akuuttiin Lahteen viikonloppuna, jos hän sairastuu. Lahtelaisille matka on tietenkin lyhyempi. Palvelut ovat kaikille saavutettavissa, mutta osalle maakunnan ihmisiä palvelut ovat liian kaukana. Myös resurssipula aiheuttaa eriarvoisuutta. Psykiatrian palveluissa, etenkin lasten ja nuorten osalla, on kohtuuttoman pitkät jonotusajat. Samoin lastensuojelussa ja vammaisten palveluissa on petrattavaa.
Miten hyvinvointialueella olisi mahdollista kuunnella paremmin palveluita käyttävien ihmisten mielipiteitä?
– Käytössä on esimerkiksi suullinen palaute suoraan hyvinvointialueen henkilökunnalle. Myös paperiset palautelomakkeet sekä sähköiset nettipalautepalvelut ovat olemassa. Asukaskyselyn avulla olisi mahdollista kysyä ihmisten mielipiteitä. Parhaillaan hyvinvointijohtaja Petri Virolainen kiertelee alueen kunnissa kuuntelemassa asukkaiden näkemyksiä ja saamassa palautetta. Monet toiveet ovat suoraan yhteydessä käytettävissä olevan rahan määrään, joten siinä on se suurin este, miksei kaikkia hyviäkään toiveita voida toteuttaa.
Ovatko mielenterveyspalvelut riittävällä tasolla Päijät-Hämeessä?
– Eivät ole. Pulaa on ollut alan ammattilaisista jo vuosia. Työtä olisi tarjolla, mutta työpaikkoja ei saada täytettyä. On hyvin surullista ja vaikeaa hyväksyä tätä asiaa, kun se koskee lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja. Alaikäiset eivät suoraan hakeudu mielenterveyspalveluiden pariin, vaan sinne mennään perusterveydenhuollon kautta. Tämä muutos tapahtui viime vuonna. Neuvola-, koulu- tai opiskeluterveydenhoitaja ensin tutkii, ja tarvittaessa lähettää eteenpäin. Tällä muutoksella pyritään ajan myötä lyhentämään jonoja.
Toteutuuko uuden vammaispalvelulain henki hyvinvointialueen palveluissa?
– Vaikea vielä sanoa, kun uusi laki astui voimaan 1. tammikuuta 2025. On pyrittävä varmistamaan Päijät-Hämeessäkin, että vammaisen kuntalaisen yhdenvertaisuus ja osallistumisen mahdollisuus toteutuu. Itsenäiseen asumiseen tulee kiinnittää myös suuri huomio. Henkilökohtaisen avustajan saamiseen vammaisella on subjektiivinen oikeus tietyin edellytyksin. Meilläkin kotona asuva perheenjäsen on oikeutettu avustajaan, mutta välillä ei ole avustajaa, kun on vaikea saada palveluja vain 15 tunniksi viikossa. Tämä on meille ja monille muillekin yksi haaste löytää osa-aikaista henkilökohtaista avustajaa.
Onko se oikein, että diabeteshoitoa tarvitsevat potilaat joutuvat maksamaan hyvinvointialueella nyt kaikki hoitotarvikkeensa itse?
– Jos jollain ei ole varaa hankkia verensokerimittareita, mittausliuskoja, glukoosisensoreita tai insuliinipumppuja, niin kyllä yhteiskunnan ainakin siinä tapauksessa tulee ne maksaa. Ketään ei saa jättää hoitamatta.
Onko siinä mitään järkeä, kun hyvinvointialueilla on tarkoitus digitalisoida senioreiden päivätoimintaa eli vähentää ihmisten sosiaalisia kohtaamisia?
– Digitalisaatiota sinänsä on Lahdessa 2019 senioreiden keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan kannatettu hyvinkin laajalti. Siinä seniorit itse vastasivat monen asioinnin helpottuvan. Yhteydenpito omaisiin sekä ystäviin on tiheämpää esimerkiksi kuvapuheluiden tai viestien välityksellä, varsinkin jos asutaan eri paikkakunnilla. Toki pitää olla mahdollisuus nähdä kasvokkainkin. Onneksi on monia muitakin tahoja kuin hyvinvointialueet, jotka järjestävät ikäihmisten kohtaamisia. Tätä työtä tekevät muun muassa kolmannen sektorin järjestöt ja seurakunnat.
Mitä mieltä olet siitä, että senioriväestön palveluista aiotaan leikata vielä tämän vuoden aikana 140 miljoonaa euroa?
– Aika kovalta talouspolitiikalta kuulostaa ja toivottavasti se jää aikomukseksi. Jos valtio tämän toteuttaa, niin sitten palveluista leikkaamiset kohdennettaisiin niin, että eniten leikataan varakkailta senioreilta, ja vähemmän vähävaraisilta.
Miksi sinä haluat vaikuttaa aluevaltuustossa?
– Haluan säilyttää sosiaali- ja terveyspalveluissa mahdollisimman hyvän palvelutason. Jonot leikkauksiin ja psykiatrian palveluihin saatava lyhyiksi. Julkinen terveydenhoito on pidettävä hengissä. Liikaa ei saa yksityistää, muuten hinnat tuppaavat pitkällä aikavälillä kohoamaan suhteettomasti. Ostopalveluita toki joudutaan käyttämään, mutta se on eri asia kuin yksityistäminen.
Haluaako hallitus pienentää hyvinvointialueiden määrää epärealististen ja tiukkojen taloudellisten reunaehtojen keinoin?
– Kyllä. Taustahan nykytilanteelle on se, että kymmenkunta vuotta sitten kokoomus olisi halunnut paljon pienemmän määrän hyvinvointialueita eli vain viisi, mutta keskustapuolue halusi 18 Sipilän hallituksen aikana. SDP päätti sitten myöhemmin, että alueita onkin peräti 21. Näkemykseni on ollut jo pitkään, että nyt kokoomus pääministeripuolueena laittaa tarkoituksella alueiden taloudet tiukalle, eli valtio on antanut kahtena hyvinvointialueen aloitusvuotena ihan liian vähän valtion rahoitusta Päijät-Hämeelle. Rahaa ei ole annettu tarveperusteisesti. Etenkin kokoomus näkyy käyttävän alkuperäisen 10 vuotta vanhan tavoitteensa läpiajamiseen keppihevosena valtion velkaantuneisuutta. Kokoomuksen tarkoituksena on saada vuosia vanha tahtonsa toteutettua eli vähemmän hyvinvointialueita. Mitä vähemmän alueita on, sitä parempi edustus heillä on alueen päätäntäelimissä. Tämä on isojen puolueiden aluepolitiikkaa ja keskinäistä nokittelua.
Petri Görman