Kanttorit Sonja Tissari ja Johanna Suomala odottavat joulua paljon.
– Se on meille vuoden kiireisintä aikaa ammatillisessa mielessä, mutta samalla se luo uudenlaisen odottavan tunnelman joka vuosi.

Launeen seurakunnan kanttorit Johanna Suomala ja Sonja Tissari kertovat, että joulukuu on heille kiireisin vuodenaika. Toinen sesonkiaika kanttoreille on pääsiäinen, mutta se kestää lyhyemmän ajan.
– Se on ihanaa aikaa, kun saa soittaa ja laulaa paljon ja nauttia yhteisöllisyydestä kirkossa, kanttorit tuumaavat.

Kanttori Suomalan mukaan, vaikka suomalainen yhteiskunta on osin polarisoitunut, joulu on kuitenkin vielä meidän kaikkien yhteinen juhla ja siihen kuuluvat myös erottamattomana osana joululaulut. Ihmiset haluavat laulaa joululauluja yhdessä. Joululaulut puhuttelevat myös heitä, jotka eivät käy aktiivisesti kirkossa tai syty hengellisestä sanomasta.
– Siinä on kuitenkin jotain pyhää ja tunnelmallista, kun ihmiset kokoontuvat kirkkoihin laulamaan yhdessä. Silloin on aina myös hyvä fiilis soittaa.

Kauneimmat joululaulut täyttävät aina kirkkosalit joulukuussa Launeella.
– Meillä on yli 10 yhteislaulutilaisuutta ennen jouluaattoa. Osa niistä on suunnattu lapsille.

Suomalan mielestä kotimaiset joululaulut ovat usein melankolisia, mutta toisaalta niissä on myös ihanaa lämpöä.
– Meillä on joululaulumaraton 22.12. ja silloin lauletaan kaikki lauluvihkon laulut läpi. Sen lisäksi yhteislaulutilaisuudessa on mukana Launeen seurakunnan nuorten bändi.

Kirkko on juhlava ja kodinomainen

– Orientoidumme joulutunnelmaan jo varhain syksyllä. Minä olen kirjoittanut ensimmäiset sovitukset nuorten bändille jo syyskuussa, kanttori Sonja Tissari kertoo.

Kanttori on valinnut nuorten bändille sekä perinteisiä joululauluja että myös hieman popahtavampia tulkintoja.
– Tulkoon joulu on yksi suosituimpia suomalaisia joululauluja. Sen säveltäjä Pekka Simojoki esiintyy Ex Ceteran kanssa Liipolan seurakuntakeskuksessa 7.12. Soittolistalta löytynee myös tämä jo klassikon asemaan päässyt joululaulu?

Kanttori rakastaa suomalaisia mollisävytteisiä joululauluja.
– Varpunen jouluaamuna on yksi suosikeistani.

Launeen kirkossa on upea akustiikka ja sitä kannattaa tulla kanttori Tissarin mukaan aistimaan yhteislaulutilaisuuksiin.
– Tämä on samalla kodinomainen ja juhlava tila. Täällä on hyvä laulaa yhdessä. Se lämpö ja tunnelma täytyy kokea henkilökohtaisesti, kun kirkko on aivan täynnä. Sitä ei oikein voi sanoilla kuvata.

Petri Görman

kuva: Venetsiassa pääsee nyt kokeilemaan taitojaan frisbeegolfissa

Uusi frisbeegolfrata on otettu käyttöön Venetsiassa Etelä-Lahdessa. Se on toteutettu edellisen vuoden osallistuvan budjetoinnin (osbu) hankkeena ja se maksoi 39200 euroa. Suurin osa uuden radan väylistä on lyhyitä, mutta radalla on kaksi yli 100 metrin väylää ja yksi 200 metrin väylä.
– Rakennusprojekti toteutui hyvin. Ei meillä ollut haasteita hankkeen toteutusaikana. Tämä oli kuitenkin pienehkö hanke, projektipäällikkö Markku Silvenius kertoo.

Venetsian kaupunginosaan rakennettu uusi frisbeegolfrata on suunniteltu niin, että se sopii kaiken tasoisille harrastajille.
– Frisbeegolfia voi harrastaa myös talvella, mutta Venetsian radalla ei ole talvikunnossapitoa.

Rata-alueella on latu-ura talviaikana, mutta väylät on rajattu sen ulkopuolelle.
– Rata-alue on osittain metsässä ja myös vanhaa puistoaluetta on hyödynnetty kokonaisuudessa.

Rata-alue ei ole projektipäällikkö Silveniuksen mukaan esteetön, mutta siellä on kuitenkin helppo liikkua.
– Lähteen ja Renkomäen koululaisille on nyt yksi mahdollisuus liikkumiseen lisää.

Entiselle kenttäalueelle uutta käyttöä

Uusi rata on rakennettu Uudenmaankadun ja Jaakkolankadun väliselle viheralueelle.
– Rata on nyt alkuun varustettu yhdellä 90 lirtan roska-astialla. Onko se tarpeeksi, selvinnee ajan myötä ja kunnossapito tekee täydentäviä toimenpiteitä jatkossa.

Projektipäällikön mukaan entinen kenttäalue oli muuttunut vuosien varrella luonnontilaiseksi joutomaaksi.
– Kenttäalueelle on helppo saapua joko kävellen tai pyörällä.

Etelä-Lahden alueelle on toivottu jo aikaisemmilla osallistuvan budjetoinnin kierroksilla uutta frisbeegolfrataa.
– Nyt etelälahtelaisten toiveet on toteutettu.

Petri Görman 

kuva: Launeen päiväkotiin kohdistuva ilkivalta maksaa kaupungille 20000 euroa vuodessa.

Launeen päiväkoti on suojeltu kaavassa ja sen purkaminen ei ole mahdollista. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueelle on tiukka kaavamääräys ja se ei salli kuin julkisia toimintoja rakennukseen.
– Kiinteistön ylläpitokustannukset ovat vuodessa 80000 euroa. Kohteen ylläpitokustannuksissa neljännes menee ilkivallan korjaustoimenpiteisiin. Ilkivallan vähentämiseksi on tehty paljon toimenpiteitä ja se on vähentynyt jonkin verran, toimitilajohtaja Jouni Arola kertoo.

Arolan mukaan päiväkodin korjaaminen on mahdollista ja olisi ollut mahdollista.
– Tilakeskus esitti hankesuunnitelmaan liittyvässä päätöksenteossa Launeen päiväkodin perusparannusta vuoden 2022 lopulla, mutta konserni- ja tilajaosto päätti, että valmistelua jatketaan Hennalan uudisrakennusvaihtoehdolla.

Toiminta päättyi kohteen huonon kunnon ja koettujen sisäilmaoireilujen takia neljä vuotta sitten.
– Rakennus ei ole käyttökiellossa.

Vaikea myyntikohde

Arolan mukaan kaupunki on yrittänyt myydä kohdetta ja myy kohteen, jos sille löytyy ostaja.
– Kohteen korjaustarpeet ja kaavamerkintä vaikeuttaa kuitenkin myyntiä huomattavasti.

Launeen päiväkoti on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas kohde ja sen ominaispiirteet tulee säilyttää korjaus- ja muutostöissä.
– Kaupunginmuseolle on varattava korjaus- ja muutostöissä tilaisuus lausunnon antamiseen. Sen lisäksi kaikki rakennusta entisöivät muutokset ovat suositeltavia kohteessa.

Petri Görman

The Komets julkaisi Mighty long way -levyn viikko sitten.
– Kouvolassa meillä oli mukavaa nostalgiameininkiä keikalla. (kuva Heini Huovinen)

The Komets julkaisi Loner ja Suffragette city -biisit sisältävän singlen vuosi sitten. Nyt päivänvalon näki vinyylilevy Mighty long way. Yhtyeen tiedotteen mukaan uusi levy on ennen kaikkea röyhkeä rocklevy.

Levynjulkaisukeikalla oli runsaasti suoraviivaisen perusrockin ystäviä Eskolanmäen Tavernassa Kouvolassa lauantaina 9.11..
– Perusrock on meidän leipälaji. Sitä on aina vaan mukava soittaa. Turhanpäiväinen koreilu ei kuulu meidän repertuaariin, kitaristi Pasi Vanhatalo toteaa.

Yhtyeellä on pitkä historia ja se päätti jatkaa toimintaansa edesmenneen kitaristin kuoleman jälkeen muutama vuosi sitten.
– Uudella levyllä on sekä uusia sävellyksiä että myös muutama coverbiisi. Keväällä lähdemme keikkailemaan taas aktiivisemmin.

Vanhatalon lisäksi uudella levyllä soittaa myös toinen lahtelainen muusikko eli Ismo Haavisto.
– Oli ilo saada Ismo soittamaan huuliharppua studioon.

Perinteinen rockmeininki viehättää kitaristi Vanhataloa yhä edelleen.
– Soittamiseen täytyy löytää aina hyvä fiilis. Yksinkertaiseen rockbiisiinkin täytyy saada meininkiä ja svengiä. Tämä on sillä tavalla perinnetietoista hommaa.

Soittolistojen ulkopuolella on hankalaa

– Muusikkona toivon edelleen, että jengi jaksaisi käydä keikoilla. Pienillekin bändeille on annettava mahdollisuuksia.

Kulttuurin alasajo ja ravintoloiden konkurssit huolettavat myös Vanhataloa.
– Ihmiset haluavat kuunnella elävää musiikkia. Meidän tehtävänä on tuottaa ihmisille musiikin avulla iloa karuun arkeen.

Ruohonjuuritason tuntemattomillekin bändeille tulee antaa mahdollisuus haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.
– Tällä osastolla on paljon hyviä bändejä, joita kannattaa kuunnella.

Musiikkimaailma toimii varsin oudolla logiikalla tällä hetkellä.
– Festareille pääsevät vain isot nimet, joilla on kansainvälinen levy-yhtiö takana. Marginaalibändien on vaikea saada radiosoittoa varsinkin kaupallisten radioiden puolelta. Musiikkimaailma kaipaisi jollain tavalla hieman uusia tuulia!

Vinyylilevyjä ostetaan vieläkin

– Uusi levy on mahdollisuus ostaa vinyylinä. Se oikeastaan kuuluu jo tämän musiikkigenren tyyliin.

The Kometsin musiikkia on mahdollisuus kuunnella suoratoistopalveluiden kautta 22.11. lähtien.
– Vanhan liiton rockmies kuuntelee myös musiikin eri suoratoistopalveluja. Nappikuulokkeissani soi muun muassa Georgia Satellites, Pretenders ja Wilco.

Vanhatalo myöntää, että hän ei ole enää vuosikausiin löytänyt uusia tuttavuuksia musiikkimaailmasta.
– Olen jämähtänyt samoihin artisteihin, joita kuuntelin jo nuorena. Musiikin kultakausi oli ehdottomasti 1970-luku.

Työmatkoilla kitaristi Vanhatalo kuuntelee paljon musiikkia.
– Suoratoistopalveluissa on hämmentävän hyvät algoritmit. Sieltä aina löytää jotain mielenkiintoista kuunneltavaa.

Striimauskuviot eivät ole kuitenkaan artisteille parhaita tulonlähteitä.
– Se on myönnettävä, että suoratoistopalveluja on helppo kuunnella. Muusikkona sitä enää kuuntelee harvoin kotona musiikkia levyltä tai kasetilta, vaikka kaikki nämä vanhat formaatit on tietoisesti säilytetty tulevaisuutta varten.

Petri Görman

Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine on tyytyväinen siitä, että hän on työskennellyt jo yli 10 vuotta ehkä Lahden upeimmassa kirjastossa. – Ihana työpaikka ja upeat työkaverit antavat voimaa tällaisilla haastavilla hetkillä katsoa tulevaisuuteen.

Launeen kirjasto täytti 30 vuotta torstaina 14.11.2024. Syntymäpäivää juhlittiin kirjastolla perinteisin menoin. Aikuisille oli järjestetty kahvitarjoilu Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen organisoimana ja lapsille tarjoiltiin karkkeja. Asiakkaat olivat kuitenkin hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa juhlapäivästä huolimatta, koska Lahden kaupungin hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunta päätti lopettaa Launeen kirjaston toiminnan 31.12.2025 mennessä.

– Meillä oli asiakkaiden kanssa hienoja hetkiä, kun keskustelimme, mitä kaikkea Launeen kirjastolla on tapahtunut. Osa asiakkaista muisteli kirjaston eri vaiheita. Laune baarin yläkerran tilat olivat monelle tärkeä vaihe kirjaston menneisyydessä, vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine kertoo.

Lainausmäärien vuoksi Launeen kirjastoa ei olla lakkauttamassa vaan se on jo teknisen käyttöikänsä loppuvaiheessa.
– Sitä on vaikea arvioida, kuinka Liipolan ja Renkomäen kirjastot pystyvät täyttämään Launeen kirjaston jättämän vajeen. Täällä lainataan yli 100000 kirjaa vuodessa.

Laineen mukaan jokaista suomalaista kirjastoa tarvitaan, jotta suomalainen yhteiskunta menestyy myös tulevaisuudessa.
– Opinnoissa ja työelämässä hyvä lukutaidolla on suuri merkitys. Olemme jo saaneet viitteitä Pisa-tutkimusten kautta, että suomalaisten lasten ja nuorten lukutaidossa olisi paljon parantamisen varaa.

Vastaava kirjastonhoitaja Laine on ollut Launeen kirjastossa töissä vuodesta 2012 lähtien.
– Yhteisöllisuus on ollut parasta täällä. Paikalliset lukijat ovat tulleet tutuksi, mutta myös koululaiset ja päiväkotilapset.

Kirjastopalvelut ihmisten lähelle

– Sijainti on ollut yksi Launeen kirjaston valtti. Sinne on ollut mahdollisuus piipahtaa kauppareissun yhteydessä. Lapset ovat voineet kävellä kirjastolle turvallisesti katuja pitkin ja seniorit ovat päässeet lähelle paikkaa julkisen liikenteen linja-autoilla.

Kirjastopalvelut ovat Laineen mielestä kaikille avoimia matalan kynnyksen palveluja, joita tuotetaan yhteisillä verovaroilla.
– Tasa-arvon näkökulmasta kirjastopalveluiden käyttö antaa myös kaikille kaupunkilaisille samanlaiset mahdollisuudet elämään. Meillä pääset itse tai opastetusti erilaisten aineistojen ja tekstien äärelle.

Henkilökohtaisesti Laine on huolissaan, että lukutaito eriytyy suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Kirjastopalveluissa on tärkeää, että voimme tukea lukutaidon kehittymistä kaikkien lasten osalta perhetaustasta riippumatta.

Lakkautuspäätös on herättänyt ihmisissä erilaisia tunteita.
– Tämä on asiakaspalveluammatti, jossa ihmisten välinen vuorovaikutus on tärkeää. Kirjastoissa kohdataan myös erilaisia ihmisiä. Usealle asiakkaalle kirjastossa koetut kohtaamiset saattavat olla päivän kohokohta.

Etelälahtelaiset ovat halunneet kerätä vielä Launeen kirjaston säilyttämisen puolesta nimiä adressiin.
– Kirjasto on kansalaisvaikuttamisen paikka ja sananvapauden nimissä adressi on otettu vastaan toimipisteeseemme. Sen voi allekirjoittaa myös verkossa.

Petri Görman

kuva: Elokuvat ja musiikki ovat olleet minulle tärkeitä asioita lapsesta saakka. – Ehkä sen vuoksi olen tietoisesti kokeillut omia siipiäni molempien taidemuotojen puolella, laulaja- lauluntekijä Jarkko Felin toteaa.

Lahtelainen laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin on säveltänyt ja sanoittanut musiikkia kauan,  vaikka mies tunnetaan paremmin elokuvamaailman puolelta. Hän käsikirjoitti ja ohjasi etsivätoimisto Henkka & kivimutka -elokuvan vuonna 2022 yhdessä Väinö Weckströmin kanssa. Marraskuun alussa Felin julkaisi ensimmäisen levynsä, joka sai nimekseen Suuri aikamatka.
– Sävelsin elokuvaan myös kolme laulua. Siitä se innostus uuden musiikin säveltämiseen oikeastaan lähti uudelleen liikkeelle.

Leffakuviot ja mainoselokuvien tekeminen olivat olleet hänen elämässään enemmän pinnalla.
– Minulla oli noin 10 vuoden tauko musiikin suhteen. En oikeastaan tehnyt kuin omiin lyhytelokuviin ja mainoksiin musiikkia.

Felinin pöytälaatikkoon oli kuitenkin kertynyt jonkin verran uusia biisejä, jotka hän halusi taltioida.
– Samalla huomasin, että myös uusia biisejä alkoi syntymään. Tämä levyn tekeminen kesti kuitenkin vain vuoden.

Laulaja-lauluntekijä Felinin esikuvia musiikin tekemiseen ovat olleet Absoluuttinen nollapiste, CMX, Pekka Streng ja YUP.
– Koukeroinen progemeininki on kolahtanut aina minuun, vaikka Spotify-listalla soi nykyään myös muunkinlainen musiikki kuten Lyyti ja Antti Autio.

Independent levy-yhtiö Young Diamond halusi julkaista Felinin uuden levyn.
– Ei minulla ole ollut mitään sen suurempaa tavoitetta musiikin suhteen, mutta positiivinen palaute levyn tiimoilta on yllättänyt. Se on tuntunut todella hyvältä.

Keikoille ensi vuoden puolella

– Tämä lähti puhtaasi musiikillisena projektina liikkeelle, mutta kiinnostus keikoille alkoi projektin myötä syntymään. Nyt livekokoonpano alkaa olla kasassa ja olisi tarkoitus lähteä ensi vuoden puolella.

Laulaja-lauluntekijä Felin heittäytyi täysillä mukaan musiikkiprojektiin.
– Ehkä minulla on sisäinen palo testata myös omia rajojani?

Muusikon uralle suuntaava Felin säveltää biisinsä pianolla.
​- Lapsena kävin pianotunneilla ja olen opiskellut myös musiikinteoriaa. Säveltäminen tapahtuu aina fiilispohjalta soinnuttamalla.

Mies myöntää olevansa ulkopuolinen tarkkailija ja erityisesti uimahallissa on syntynyt ideoita tätä levyä varten.
– Yhtään täysin henkilökohtaista biisiä en ole vielä kirjoittanut, vaikka omasta elämästä tuleekin teksteihin poimittua asioita.

Elokuvallista musiikkia

– Suuri aikamatka -levy on kuin elämänmittaista elokuvaa varten sävelletty kokonaisuus. Se luottaa raikkaiden melodioiden voimaan, Felin kuvailee.

Laulaja-lauluntekijä näkee aina biisinsä visuaalisessa muodossa.
– Se pyörii kuvana mielessä. Sanoitukset ovat myös erittäin tärkeä osakokonaisuus.

Laulujen kirjoittaminen on ollut luovana prosessina terapeuttista, koska miehellä on ollut siihen kokemusta.
– Erilaisten bändiprojektien kautta ajauduin jo nuorena sanoittamaan ja säveltämään biisejä.

Ensimmäinen single Minulla on epätoivo -biisi on myös miehen oma suosikki.
– Mistään ei puhuta -biisissä on mukavia teemavaihdoksia. Se on toinen suosikkini.

Petri Görman

Launeelaiset, Launeen kirjaston käyttäjät ja sen ystävät ympäri Lahtea haluavat vielä vedota päättäjiin kirjaston säilyttämisen puolesta. Sen vuoksi kirjastolla on adressi, johon jokainen voi käydä allekirjoittamassa nimensä. Adressin voi myös allekirjoittaa netissä.

Adressin saatesanoissa todetaan, että Launeen kirjaston on muun muassa omakotiyhdistyksen kotiluola. Lahdessa on todettu useissa strategiapapereissa, kuinka ympäristöasiat ovat kansalaisille ja päättäjille. Launeelaisten mielestä nämä asiat ovat sanahelinää.

Allekirjoittaneet ihmettelevät, miten Lahden kaupungin kaunein kirjasto hävitetään. Se on kaupungin kauniimmassa miljöössä ja sinne on myös ikäihmisten ja lapsiperheiden helppo tulla. Launeen kirjasto ei ole vain menestynyt lainauspiste vaan se on paljon muuta.

Launeen kirjasto on ollut entisen Lähteen koulun tiloissa 30 vuotta. Kirjasto toteuttaa kaikkivoipaisesti Lahden kaupungin strategiaa ja hienoa visiota meidän kaikkien Lahdesta vuonna 2030. Vision mukaan matalan kynnyksen liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien saavutettavuus paranee, aktiivisesti osallistuvien asukkaiden määrä ja osallistumismahdollisuudet lisääntyvät.

Adressi luovutetaan lahtelaisille päättäjille budjettivaltuuston yhteydessä marraskuun lopulla.

Petri Görman

Palveluohjaaja Helmi Keräsen mukaan viileämpi sää houkuttelee taas nuoret sisätiloihin hengailemaan.

– Nuorten lisääntynyt päihteiden käyttö huolettaa paljon, palveluohjaaja Helmi Keränen kertoo.

Lahden kaupungin nuorisopalvelujen jalkautuva ehkäisevä päihdetyö liikkuu muun muassa kauppakeskuksissa ja kaupungilla ja jalkautuessaan havainnoi myös nuorten päihteiden käyttöä.
– Yhä nuoremman käyttävät sähkötupakkaa eli vapea. Sen käytöstä tehdään havaintoja jokaisessa lahtelaisessa peruskoulussa. Kannabistakin liikkuu nuorten keskuudessa, mutta sen käyttäjät ovat enemmän joko ammattikoululaisia tai lukiossa.

Nuorten alkoholin käyttö oli hillitympää kesän aikana, mutta nyt on merkkejä siitä, että alkoholin käyttö on kasvussa, kun illat pimenevät.
– Yleensä alkoholia nautitaan julkisilla paikoilla tai kotibileissä.

Toinen merkittävä huolenaihe nuorisotyöntekijöiden keskuudessa on niin sanotut rottailmoitukset.
– Nuoret jakavat toisistaan perätöntä tietoa sosiaalisessa mediassa. Kavereita maalitetaan silloin oikein kunnolla.

Mielen ongelmiin ei haeta apua

– Lahtelaisilla nuorilla on haastavia mielenterveysongelmia ja hoitoon pääsy on vaikeaa. Perusopetuksessa oleville koululaisille nopein ja paras tapa hakea apua on oman koulun terveydenhoitaja.

Palveluohjaaja Keräsen mukaan ahdistukseen ja masennukseen liittyy usein myös päihteet.
– Osa nuorista oireilee itsetuhoisuutta.

Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten havaintojen perusteella murrosikäiset ottavat paineita kavereista ja koulusta.
– Monia heistä huolettaa myös kotiasiat. Nuorilla on haasteita sopeutua erilaisiin elämäntilanteisiin.

Hoitoketjuun on nuorten vaikea päästä, koska heille ei ole resursoitu riittävästi palveluja.
– Terveydenhuollossa ei ole valmiutta vastata kaikkien nuorten akuutteihin mielenterveysongelmiin tarpeeksi nopeasti.

Vain osa voi pahoin

– Nuorten väkivalta liittyy usein päihdekauppoihin ja velkoihin.

Lahden kaupungin nuorisopalveluiden jalkautuva päihdetyö tekee kiinteää yhteistyötä Hämeen poliisin ankkuritiimin kanssa.
– Nuoret osaavat kohdata meidät ja poliisin jalkautuvan yksikön työntekijät. Verkostot toimivat kitkattomasti ja sen avulla meillä on mahdollisuus auttaa nuorta eteenpäin mahdollisten ongelmien kanssa.

Syksyn myötä nuoret siirtyvät lämpimiin sisätiloihin ja se tulee näkymään lisääntyvänä erilaisena häiriökäyttäytymisenä muun muassa kauppakeskuksissa.
– Osa tällaisesta käytöksestä liittyy pahaan oloon. Osa porukasta hakee taas epätoivoisesti huomiota. Yleensä kaveriporukassa tehdään jotain päätöntä.

Palveluohjaajan mukaan suurin osa lahtelaisista nuorista voi hyvin.
– Ne, jotka eivät ole päässeet ennalta ehkäisevä tuen piiriin, niin heillä ongelmat kasvavat helposti normaalia suuremmiksi.

Petri Görman

Järkee vai ei -tapahtumaan 54 seiskaluokkaa

Tapahtuman teemoina ovat mielen hyvinvointi, kiusaaminen ja kiristäminen somessa, nuorten väkivaltaisuus sekä tunteiden hallinta päihteiden avulla. Teemoja käsitellään toiminnallisilla rastipisteillä, joita nuoret kiertävät oppituntiensa aikana luokka kerrallaan. Yhden luokan kierros kestää noin 1,5 tuntia. Tapahtuma toteutetaan koulu kerrallaan jokaisen koulun omissa tiloissa.

Tapahtuman toteuttavat Lahden kaupungin nuorisopalvelut, Poliisin ennalta estävä työ, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oppilashuoltopalvelut, Lahden ensi- ja turvakoti, Tukikeskus Valopilkku, Walkers Lahti, Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö sekä kokemusasiantuntija. Mukana rasteilla on myös LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita.

Järkee vai ei? -teematapahtumaa on järjestetty vuodesta 2015 saakka. Tapahtuman teemat nousevat yläkoululaisten elämää kulloinkin koskettavista ilmiöistä, joihin ammattilaiset törmäävät työssään nuorten parissa. Tapahtuman tarkoituksena on edistää nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Lahdessa.

Toimittaja Maxim Fedorovilta julkaistiin Sodan näyttämöt -kirja, joka kertoo Ukrainan tilanteesta hänen henkilökohtaisten kokemusten perusteella.

– Viihteellä on suuri merkitys ukrainalaisille, koska sen avulla voi unohtaa hetkeksi sodan kauheudet. Ukrainalaisille on myös tärkeää näyttää oman kulttuurinsa monipuolisuutta maailmalle, toimittaja Maxim Fedorov sanoo.

Ylen Ukrainan sotareportteri Maxim Fedorov vieraili Hollo ja Martta -festivaalin avajaiskonsertissa maanantaina.
– Ukrainalaiset haluavat kertoa, että heidän historiansa ja kulttuurinsa on kiehtovaa ja omaperäistä. Se ei liity millään tavalla Venäjään ja sen menneisyyteen.

Kulttuuri on levittäytynyt eri puolille Ukrainaa myös sodan aikana ja kaikessa tekemisessä on mukana ihmisiä yhdistävä kansallisuustunne.
– Tapahtumat eivät ole pelkkää viihdettä vaan niillä on suurempi merkitys.

Sodan myötä useita ukrainalaisia vanhoista tunnetuista runoista on tehty uudenlaisia versioita.
– Erityisesti popmuusikot ovat kunnostautuneet tällä saralla Ukrainassa.

Kansallisuusaate näkyy myös katukuvassa

– Kiovan arjessa ihmisillä voi nähdä jopa kirjailtuja paitoja. Se kertoo siitä, kuinka ukrainalainen yhteinäiskulttuuri ja kansanperinne elää sodan keskellä.

Artistit kiertävät viihdyttämässä ihmisiä eri puolilla Ukrainaan ja konserttien yhteydessä kerätään varoja muun muassa droonien hankintaan.
– Kansantanssi- ja musiikki elävät myös sodan keskellä haastavia aikoja. Suuria konsertteja voida järjestää, koska aina on olemassa vaara ilmahälytyksestä.

Ukrainalaiset taiteilijat haluavat viedä taidettaan eteenpäin maailmalle maan kriisitilanteesta huolimatta.
– Kaikki ukrainalaiset ovat yleitä juuristaan ja kulttuuristaan. Kriisin ja sodan myötä siitä halutaan kertoa myös muualle maailmaan.

Petri Görman