kuva: Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka vieraili Launeen seurakunnan miestenpiirissä kertomassa Fazer Myllyjen kuulumisia. – Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin kirkossa puhumassa työasioista. Lähde-salissa oli useita kymmeniä kuulijoita ja keskustelu oli vuorovaikutteista sekä mukavaa, Mäki-Reinikka totesi.
– Kaura tarvitsee pitkän ja valoisan kasvujakson ja myös riittävästi vettä. Sen vuoksi Ruotsissa ja Suomessa ovat parhaat kasvuedellytykset kauralle, toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka Fazer Myllyt Oy:stä kertoo
Kaurabuumi alkoi vuonna 2010 ja se jatkuu yhä edelleen.
– Olemme nyt keskellä kulutuskäyttäytymisen isoa muutosta. Koulutetut ihmiset länsimaissa ovat ymmärtäneet kauran arvon viljakasvina ja sen terveysvaikutukset. Kauran sisältämä beetaglukaani on hyväksi sydänterveydelle.
Kolme grammaa beetaglukaania päivässä riittää pudottamaan jo ihmisen kolesteroliarvoja.
– Kauralla on myös positiivisia vaikutuksia suoliston hyvinvointiin sekä sokeritasapainoon.
Sitten, kun Ruotsin ja Suomen uudet kauramyllyt ovat valmiina, niin Fazer Myllyt on Euroopan toiseksi suurin yritys alallaan.
– Uskomme, että tämä trendi kantaa. Siksi omistajat halusivat sijoittaa 15 miljoonaa euroa uuteen kauramyllyyn Kärpäsenmäelle.
Ksylitolitehdas valmistuu jo vuonna 2020
Fazer Makeiset Oy:n strategiajohtaja Anna Nicol halusi työryhmänsä kanssa tehdä 100 prosenttisesti suomalaisen ksylitolipurukumin Suomi 100 vuotta -hankkeen yhteydessä.
– Silloin he huomasivat, että suomalaista ksylitolia ei ole enää olemassa.
Tämän hankkeen yhteydessä selvisi, että kauran kuorta syntyy paljon Fazerin erilaisissa tuotantoketjuissa.
– Tätä runsaasti selluloosaa sisältävää kuorimateriaalia poltetaan paljon energiaksi ja kuljetetaan jonkin verran poroille ruoaksi Pohjois-Suomeen.
Anna Nicol esitti Fazerin tutkimusjohtajalle sen puuttuvan kysymyksen ” paljonko kaurankuoressa on ksyloosia ” ja loppu onkin historiaa. Lahteen valmistuu ensi vuoden aikana uusi suomalainen ksylitolitehdas. Sen jälkeen meillä on taas Suomessa tehdas, joka valmistaa kotimaisille yrityksille ksylitolia.
Hävikin määrä pienemmäksi
Tuotantoprosessi on jo tällä hetkellä tehokas Fazer myllyjen Lahden yksikössä, mutta tehostamistoimenpiteitä on tarkoitus jatkaa.
– Meillä on isoja tavoitteita hiilijalanjäljen vähentämiseksi ja hävikin määrää on myös tarkoitus vähentää.
Kärpäsenmäellä sijaitsevat myllyt jauhavat kaurasta, rukiista ja vehnästä raaka-ainetta leipomolle.
– Paikalliselle elintarviketeollisuudelle on upea asia se, että lähialueelta löytyy paljon laadukasta raaka-ainetta. Ostamme kaiken sen viljan Lahden seudulta, jota meille tarjotaan ja joka on laadultaan elintarvikekelpoista.
Mäki-Reinikka luonnehtii, että he ovat myös suurtuottajana osana alueen lähiruokabisnestä.
– Kaura oli vielä 1980 -luvulla käytännössä rehuvilja, mutta onneksi sen arvo on nyt ymmärretty. Euroopassa kauran kysyntä kasvaa jatkuvasti ja Aasia on vasta heräämässä tämän asian kanssa. Sitten, kun kysynnän kasvu siellä lähtee liitoon , niin Suomessa investoidaan taas uusiin kauramyllyihin.
Petri Görman