Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä

kuva: Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka vieraili Launeen seurakunnan miestenpiirissä kertomassa Fazer Myllyjen kuulumisia. – Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin kirkossa puhumassa työasioista. Lähde-salissa oli useita kymmeniä kuulijoita ja keskustelu oli vuorovaikutteista sekä mukavaa, Mäki-Reinikka totesi.


– Kaura tarvitsee pitkän ja valoisan kasvujakson ja myös riittävästi vettä. Sen vuoksi Ruotsissa ja Suomessa ovat parhaat kasvuedellytykset kauralle, toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka Fazer Myllyt Oy:stä kertoo

Kaurabuumi alkoi vuonna 2010 ja se jatkuu yhä edelleen.
– Olemme nyt keskellä kulutuskäyttäytymisen isoa muutosta. Koulutetut ihmiset länsimaissa ovat ymmärtäneet kauran arvon viljakasvina ja sen terveysvaikutukset. Kauran sisältämä beetaglukaani on hyväksi sydänterveydelle.

Kolme grammaa beetaglukaania päivässä riittää pudottamaan jo ihmisen kolesteroliarvoja.
– Kauralla on myös positiivisia vaikutuksia suoliston hyvinvointiin sekä sokeritasapainoon.

Sitten, kun Ruotsin ja Suomen uudet kauramyllyt ovat valmiina, niin Fazer Myllyt on Euroopan toiseksi suurin yritys alallaan.
– Uskomme, että tämä trendi kantaa. Siksi omistajat halusivat sijoittaa 15 miljoonaa euroa uuteen kauramyllyyn Kärpäsenmäelle.

Ksylitolitehdas valmistuu jo vuonna 2020

Fazer Makeiset Oy:n strategiajohtaja Anna Nicol halusi työryhmänsä kanssa tehdä 100 prosenttisesti suomalaisen ksylitolipurukumin Suomi 100 vuotta -hankkeen yhteydessä.
– Silloin he huomasivat, että suomalaista ksylitolia ei ole enää olemassa.

Tämän hankkeen yhteydessä selvisi, että kauran kuorta syntyy paljon Fazerin erilaisissa tuotantoketjuissa.
– Tätä runsaasti selluloosaa sisältävää kuorimateriaalia poltetaan paljon energiaksi ja kuljetetaan jonkin verran poroille ruoaksi Pohjois-Suomeen.

Anna Nicol esitti Fazerin tutkimusjohtajalle sen puuttuvan kysymyksen ” paljonko kaurankuoressa on ksyloosia ” ja loppu onkin historiaa. Lahteen valmistuu ensi vuoden aikana uusi suomalainen ksylitolitehdas. Sen jälkeen meillä on taas Suomessa tehdas, joka valmistaa kotimaisille yrityksille ksylitolia.

Hävikin määrä pienemmäksi

Tuotantoprosessi on jo tällä hetkellä tehokas Fazer myllyjen Lahden yksikössä, mutta tehostamistoimenpiteitä on tarkoitus jatkaa.
– Meillä on isoja tavoitteita hiilijalanjäljen vähentämiseksi ja hävikin määrää on myös tarkoitus vähentää.

Kärpäsenmäellä sijaitsevat myllyt jauhavat kaurasta, rukiista ja vehnästä raaka-ainetta leipomolle.
– Paikalliselle elintarviketeollisuudelle on upea asia se, että lähialueelta löytyy paljon laadukasta raaka-ainetta. Ostamme kaiken sen viljan Lahden seudulta, jota meille tarjotaan ja joka on laadultaan elintarvikekelpoista.

Mäki-Reinikka luonnehtii, että he ovat myös suurtuottajana osana alueen lähiruokabisnestä.
– Kaura oli vielä 1980 -luvulla käytännössä rehuvilja, mutta onneksi sen arvo on nyt ymmärretty. Euroopassa kauran kysyntä kasvaa jatkuvasti ja Aasia on vasta heräämässä tämän asian kanssa. Sitten, kun kysynnän kasvu siellä lähtee liitoon , niin Suomessa investoidaan taas uusiin kauramyllyihin.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
Bio- ja pakkausjätteen kierrätys tehostuu
Miten Lahden Jazztori saadaan taas elävämmäksi?
Valtuutetut haluavat lisää puita kaupunkiin
Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin: Sinilevien massaesiintymät ajoittuvat yleensä loppukesään
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän korpeen kaavoitettiin rintamamiestaloja heti sodan jälkeen – Siitä lähti kaupunginosan kasvuprosessi liikkeelle
Joukkoliikennepäällikkö Rauno Särkkäaho: Puuttuvia sähköbusseja korvataan väliaikaisesti dieselbusseilla
Seniorijakajat:Jakelutyö pitää vetreänä – Liike on lääke!
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Demareiden ja kokoomuslaisten pyrkimys rajoittaa valtuustokysymysten tekemistä kaventaa päätöksenteon demokraattisuutta Lahdessa
Lahden Urkuviikkojen 50-vuotishistoriikki on toimittaja Merja Åkerlindin huima taidonnäyte
Tuija Saloranta: Liike Nyt haluaa tuoda päätöksentekoon vaikuttavuutta, jotta lahtelaisten ääni kuuluu paremmin
Valokuvaaja Juha Tanhua: Lanu-puistossa kannattaa vierailla eri vuorokauden aikoina
Marko Haavisto hyödynsi korona-ajan säveltämällä uutta musiikkia
Näyttelijä Petri Liski: Nummisuutarit oli pakko ohjata, kun en ole itse siinä koskaan päässyt näyttelemään
Salinkalliolla nautittiin yhteislauluista pitkän koronatauon jälkeen
Omakotiyhdistyksen ja miestenpiirin yhteistyönä rakennettiin ilmoitustaulu Launeelle
Harry Harkimo: Lahtelaiseen politiikkaan kaivataan raikasta tekemisen meininkiä
Tuulensuoja on paikka, jossa on mahdollisuus saada ote elämästä uudelleen
Rykmentinpuistorock Tuusulassa 17.-18.6.
ARKISTO