Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia


Uudenmaankadulle Adventtikirkon läheisyyteen on pystytetty infotaulu, joka kertoo tällä hetkellä sen, kuinka paljon kävelijöitä tai pyöräilijöitä liikkuu siellä joka päivänä. Pohjoinen Liipolankatu on toinen infotaulun sijoituskohde. Ensi keväänä infotaulut välittävät tietoa esimerkiksi kaupunkipyörä Mankelista. Kaupunki haluaa, että kaikilla merkittävillä pyöräteillä kaupunkialueella olisi tulevaisuudessa laskurit, joista voi seurata liikennemääriä.

Miksi älypyörätielle asennettiin vasta nyt infotaulut?
– Koronapandemian vuoksi toimitusketjussa on ollut vaikeuksia ja siksi infotaulujen toimitukset ovat myöhästyneet. Älypyörätie on ollut vuoden valmiina ja onneksi saimme vihdoinkin nämä älytaulut käyttöön.

Missä nämä infotaulut on valmistettu?
– Ne on rakennettu Oulussa eli kotimainen tuote on kyseessä. Oulu Energialta on hankittu tämä tuote. Oulussa on pyöräbaanoilla jo yhdeksän infotaulua eri puolella kaupunkia. Sieltä saimme idean hankkia nämä Lahteen.

Millaista tietoa pyörätiellä liikkuja saa infotauluista?
– Tällä hetkellä laskurit laskevat kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrän päiväkohtaisesti sekä koko laskentakauden ajalta. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus tuoda myös uutta tietoa infotauluihin. Keväällä infotauluissa kerrottaneen esimerkiksi, missä päin on ajettu Mankeleilla eniten ja mistä päin kaupunkipyöriä on lainattu eniten. Myös säätietojaja reittejä on mahdollisuus lisätä sinne.

Kerääkö Lahden kaupunki dataa älypyörätiellä liikkujista?
– Kyllä. Kevyen liikenteen tarkoitettuja laskureita on jo asennettu eri puolille kaupunkia. Niitä on tarkoitus asentaa jatkossa lisää kaikille pääreiteille.

Mihin käytätte sitä?
– Kaupunki kerää dataa, koska se haluaa kehittää entistä parempia palveluja ihmisille. Se antaa hyvä pohjan suunnittelutyölle.

Onko älypyörätie nyt kokonaan valmis?
– CitICAP-hanke on päättynyt ja siltä osin eteläinen pyöräreitti on nyt kokonaan valmis Renkomäkeen saakka. Ajokadulla tehdään vielä parannustoimenpiteitä lähitulevaisuudessa.

Millainen talvikunnossapito on älypyörätiellä?
– CitiCAP-pyörätie on tehostetun talvikunnossapidon piirissä. Siellä tehdään aurausta ja harjausta mukaisesti. Liukkauden torjunnassa käytetään formiaattia, Meillä on kuitenkin tarkoitus vähentää kemikaalien käyttöä kunnossapidossa.

Millaiset terveiset haluat lähettää lahtelaisille liikuntaa harrastaville ihmisille?
– Liikkukaa mahdollisimman paljon kävellen tai pyöräillen. Arkiliikkuminen on hyvä ilmastoteko ja se on hyödyllistä omalle terveydelle!

Petri Görman

Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle


Keskustelu Päijät-Sotesta käy kuumana ja Päijät-Hämeen ihmisillä on näistä asioista erittäin ristiriitaisia tietoja. Viime viikolla Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola vastasi Päijät-Sotea koskeviin kysymyksiimme. Tällä viikolla Seppo Korhonen, joka on 15 lahtelaisen kanssa tehnyt valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen sopimuksista ja EU-vastaisista toimenpiteistä, valottaa omaa ja valittajien näkökantoja Mehiläisen ja Hyvinvointiyhtymän välisestä sopimuksesta.

1. Oletko sitä mieltä, että Mehiläisen ja Hyvinvointiyhtymän 7.8.2020
 solmima sopimus on lainvoimainen, kuten Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola viime viikon haastattelussa totesi?
– Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajan tulkinta, että Mehiläisen ja yhtymän sopimus yhteisyrityksen perustamisesta olisi lainvoimainen, on harhaanjohtava, eikä tämä väite kestä juridista tarkastelua. Rautalangasta vääntäen Harjun Terveyden perustaminen ei ole saavuttanut lainvoimaa, koska asia on Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä ja näin muutoksenhakuprosessi on käynnissä. Vasta KHO:n tekemän päätöksen jälkeen hyvinvointiyhtymän päätös on saanut lainvoiman.

2. Onko mielestäsi toimittu EU-lainsäädännön mukaan, kun Mehiläinen
 sai Hyvinvointiyhtymän toimitilat veloituksetta käyttöönsä?
– Meidän valituksen tekijöiden mielestä sote-keskuspalvelujen hankinnan yhteydessä ei ole toimittu EU-säännösten mukaisesti. Näiden säännösten mukaan, mikäli kysymyksessä oleva rahoitusjärjestely sisältää valtion tukea, on tuesta ennen täytäntöönpanoa ilmoitettava Euroopan komissiolle. Näin ei ole tehty. Päätöstä tehtäessä ei myöskään ole noudatettu menettelyä, jota noudatettaessa ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Tämän olemme valituksessamme tuoneet esille.

– Toimitilojen ilmaiskäyttö mielestämme saattaa sisältää EU:n säännösten vastaista kiellettyä valtion tukea. Julkinen hankintamenettely sulkee valtion tuen olemassaolon pois vain siinä tapauksessa, että palveluntuottajan valinta tapahtuu pelkän hinnan perusteella. Tässä tapauksessa hankinta ei tapahtunut hinnan ja kustannusten perusteella, vaan muiden valintakriteereiden perusteella. Vastoin kuin toimitusjohtaja Erhola väittää, missään valituksen alaisen hankinnan pöytäkirjan liitteissä- tai julkitulleissa hankinta-asiakirjoissa ei ilmene tilojen maksuttoman käyttöoikeuden alentaneen hankintahintaa. Veloituksettomien toimitilojen muodossa valtionapua saava Mehiläinen konserni saa tästä kilpailuetua toimiessaan EU:n sisämarkkinoilla, josta terveysjätin viimeaikainen laajeneminen Viroon ja Saksaan tämän kiistatta todistaa. Toivottavasti Korkein hallinto-oikeus ottaa tämän huomioon, ettei tarvitse enää lähteä hakemaan ratkaisua EU-komissiosta.

3. Millaisia ongelmia saattaa tulla siitä, että Mehiläinen omistaa 
kaikki digitaalisten palveluiden immateriaalioikeudet
 Hyvinvointiyhtymässä? Onko tämä EU-lakien vastaista?
– Hankinta on digipalvelujen osalta räätälöity Mehiläiselle, joten KHO ratkaiskoon, onko se antanut yhtiölle kohtuuttoman kilpailuedun. Se, että Mehiläisen omistuksessa olevat digipalvelut rakennetaan yhtymän oman digialustan päälle, tekee sopimuksen mahdollisesti purkautuessa yhtymän omasta järjestelmästä haavoittuvan sekä irtaantuminen Mehiläisen digipalveluista on tarkoituksella tehty kalliiksi ja lähes ”mahdottomaksi”. Tässäkin on hyvä muistaa, että päätös digipalveluista sisältyvät hankintaan, joka ei ole vielä saanut lainvoimaa.

4. Katsotko, että Päijät-Hämeen muut terveyspalveluiden tuottajat
 ovat tasa-arvoisessa asemassa Mehiläisen kanssa kilpailtaessa
 terveyshankinnoista?
– Kilpailutuksella ja hankinnan laajuudella suljettiin lähtökohtaisesti pois maakunnan pienemmät palveluntuottajat. Kun yhtymän johto lähti kaksi vuotta sitten peruspalvelujen yksityistämisprojektiin, se perusteli enemmistöosakkuuden antamista yhteisyrityksessä terveysjätille nimenomaan hankintalain kiertämisellä, jolloin jatkohankinnoista päättäminen on yksinomaan Mehiläisen käsissä.

5. Tietävätkö päijäthämäläiset riittävästi uudesta Sote-yhtymästä?

– Tammikuussa valitaan aluevaltuustot, joiden päätösvaltaan kuuluvat maakunnan asukkaiden lääkäri-, terveydenhoitaja-, suun terveydenhuolto-, ensihoito-, lastensuojelu-, ikäihmisten asumis-, kotihoito-, mielenterveys- ja päihdetyö-, vammais-, sairaala-, neuvola-, opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologiapalvelut sekä pelastustoimi.
Mielestäni tärkeintä maakunnan asukkaiden on tiedostaa, että tammivaaleissa valittavat aluevaltuustot ja valtuutetut tulevat päättämään meidän jokaisen elämän, hyvinvoinnin ja kuoleman kysymyksistä.

6. Tarvitaanko vielä erillinen maakuntavero valtion rahoituksen lisäksi?


– Hyvinvointialueet lähtevät liikkeelle valtion rahoituksella. Maakuntamme kuuluu alkuvaiheessa ns. voittajiin, joka saanee lisäpanostuksia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. On kuitenkin muistettava lähtökohta, jossa kuntien päätöksillä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaiken aikaa olleet säästöjen kohteena siten, että maakunnassamme käytetään näihin palveluihin lähes vähiten euroja koko maassa ja palveluista perittävät asiakasmaksut ovat nostettu maksimiin. Asukkaiden pahoinvointi on tosiasia ja väestön ikääntyminen tuo omat haasteensa rahoitukseen. Nykyisellä valtion suoralla rahoituksella lähdetään joka tapauksessa liikkeelle ja jatkossa tulee vakavaan harkintaan mahdollisen maakuntaveron säätäminen, mutta tämä saattaa olla edessä vasta vuosien päästä.

7. Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Erhola ei nähnyt ongelmaa siinä, että Sysmältä ja Heinolalta evättiin äänivalta. Erholan mukaan oli kyse perusterveydenhuollon palveluista, joiden järjestämisvastuuta Heinola ja Sysmä eivät ole siirtäneet yhtymälle. Miten näet itse asian?
– Heinolan ja Sysmän puhe- ja äänivallan mitätöintiin yhtymäkokouksessa sote-keskuspalvelujen hankinnasta päätettäessä. Tässä rikottiin räikeästi kuntien hyväksymää hyvinvointiyhtymän perussopimusta (7 §), jonka mukaisesti näillä kunnilla on päätösvalta erikoissairaanhoidon asioissa. Sote-keskuspalvelujen yhteydessä päätettiin ulottaa Mehiläisen tarjoamat digipalvelut myös erikoissairaanhoitoon, jolloin Sysmä ja Heinolakin joutuvat niiden maksajiksi. Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja ei tietenkään näe menettelyssä mitään ongelmaa, sillä perussopimushan on kuntien välinen, jossa yhtymä ei ole sopimusosapuoli. Lainsäädännön puuttuessa koko hyvinvointikuntayhtymän toiminta perustuu kuntien välisen perussopimuksen varaan, joten oletan, että Korkein hallinto-oikeus ei voi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tavoin ohittaa tätä em. yhtä keskeistä valitusperustettamme. Yksin perussopimuksen rikkomus voi kaataa koko hankkeen soten peruspalvelujen yksityistämisestä terveysjätti Mehiläiselle.

Juhani Melanen

Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla

1. Oletteko sitä mieltä, että Mehiläisen ja Hyvinvointiyhtymän 7.8.2020 solmima sopimus on lainvoimainen? Jos, niin perustelkaa mihin lain kohtaan vetoatte? Tiesittekö, että asian käsittely on kesken Korkeimmassa hallinto-oikeudessa? Monet lakimiehet ovat sitä mieltä, ettei yhtymän sopimus ole tästä syystä vielä lainvoimainen.

– Tiedämme, että asiasta on vireillä korkeimmassa oikeudessa valituslupahakemus. Näkemyksemme mukaan asia kuuluu markkinatuomioistuimen toimivaltaan. Päätöksestä ei ole vireillä hankintalainmukaista muutosvaatimusta ja katsomme päätöksen olevan siten lainvoimainen. Kyseessä on julkista hankintaa koskeva päätös, johon voidaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua tai asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Hankintalain mukaisen muutosvaatimuksen voi tehdä asianosainen, eli tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Suomen Terveystalo Oy teki hankintapäätöksestä valituksen, jonka myöhemmin perui. Toteamme lisäksi, että kuntalain 143 § mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

2. Onko mielestänne toimittu EU-lainsäädännön mukaan, kun Mehiläinen sai Hyvinvointiyhtymän toimitilat veloituksetta käyttöönsä?

– EU-sääntely on huomioitu ratkaisussa. Hankinnassa ei ole kyse Euroopan unionin valtiontukimääräysten ja -säännösten vastaisesta kielletystä valtionavusta. Sekä kansallisessa että EU oikeuskäytännössä on todettu, että ennen hankinnan toteuttamista järjestettyä julkista ja avointa tarjousmenettelyä voidaan pitää lähtökohtaisesti riittävänä osoituksena siitä, ettei järjestelyssä ole pyritty antamaan etua tietylle yritykselle. Hankinnassa on kyse julkisena hankintana toteutetusta menettelystä, jossa tilojen ja kaluston käyttöoikeus oli osa julkisesti kilpailutettua hankintakokonaisuutta. Tilojen käyttöoikeus on kuvattu jo hankinta-asiakirjoissa ja huomioitu sopimushinnassa. Sopimuksen perusteella ei siten saa tilojen vastikkeettoman käyttöoikeuden myötä perusteetonta etua, jota SEUT 107 artiklassa tarkoitetaan. Kyseinen järjestely on katsottava markkinaehtojen mukaiseksi, jolloin edellytykset järjestelyn kuulumiseksi SEUT 107 artiklassa tarkoitetun tuen käsitteen piiriin eivät täyty eikä siihen näin ollen sovelleta Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä.

3. Millaisia ongelmia saattaa tulla siitä, että Mehiläinen omistaa kaikki digitaalisten palveluiden immateriaalioikeudet Hyvinvointiyhtymässä? Onko tämä EU-lakien vastaista?

– Yhtymällä ei ole omaa sovelluskehitystä mihinkään ICT-ratkaisuihin liittyen, koska yhtymän toimiala on sote-palvelutuotanto eikä sovelluskehitys. Näin ollen kaikkien tietojärjestelmien immateriaalioikeudet ovat jollakin muulla osapuolella, yleensä sovellustuotteen kehittäjällä. Digipalvelut ovat yksi monista ICT-palveluista ja immateriaalioikeuksien osalta sitä käsitellään samalla tavalla kuin muitakin ICT-järjestelmiä. Tilanne ei ole EU-sääntelyn vastainen.

4. Katsotteko, että Päijät-Hämeen muut terveyspalveluiden tuottajat ovat tasa-arvoisessa asemassa Mehiläisen kanssa kilpailtaessa terveyshankinnoista?

– Kyllä. Sotekeskus-hankinta toteutettiin normaalina julkisena hankintana, johon kaikilla halukkailla palveluntarjoajilla oli mahdollisuus osallistua.

5. Tietävätkö päijäthämäläiset riittävästi uudesta Sote-yhtymästä?

– Tuore kansalaiskyselymme kertoo, että tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla. Tietoa on paljon saatavilla julkisilla verkkosivuillamme, ja lisäksi julkaisemme uutiskirjettä, tiedotteita ja artikkeleita aiheesta. Järjestämme myös infoja alueen asukkaille hyvinvointialueen valmistelusta.

6. Tarvitaanko vielä erillinen maakuntavero valtion rahoituksen lisäksi?

– Maakuntaveron valmistelu on vielä niin keskeneräinen, ettei siihen ole mahdollista ottaa kantaa.

7. Näkeekö hyvinvointyhtymän johtoa ongelmaa siinä, että Sysmältä ja Heinolalta evättiin äänivalt, vaikka ne ovat sopimuksen mukaan täysivaltaisia päättämään erikoissairaanhoidon asioistaan? Silti sote-palveluiden järjestämisen yhteydessä päätettiin digipalveluiden ulottamisesta myös erikoissairaanhoitoon.

– Tässä oli kyse perusterveydenhuollon palveluista, joiden järjestämisvastuuta Heinola ja Sysmä eivät ole siirtäneet yhtymälle. Näin ollen emme näe asiassa ongelmaa.

Juhani Melanen

Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa

Kuva: Pasi Tuomailasta kertova kirja Huumehelvetti ja paluu kuolemanporteilta elämään ilmestyi lokakuussa. – Haluaisin tuoda oman tarinan rehellisesti kaikkien tietoisuuteen ja siksi tämä kirja syntyi. Huumemaailmassa on paljon ujoja ja kilttejä ihmisiä, jotka eivät osaa sanoa ei.


Entinen narkomaani ja nykyinen päihdetyön ammattilainen Pasi Tuomaila tuntee erittäin hyvin lahtelaisen huume- ja päihdemaailman sekä sen lieveilmiöt. Mies on erittäin huolestunut lasten ja nuorten asenteesta päihteisiin. Niitä pidetään vaarattomina ja erilaisia aineita kokeillaan, koska niitä on helposti saatavilla Lahdessa.

– Nuoret suhtautuvat välinpitämättömästi päihteisiin. Heidän mielestään on olemassa vaarattomia ja vaarallisia päihteitä. Kukaan ei voi tietää, mikä aine koukuttaa kenetkin. Päihteet ohjaavat ihmisen elämää helposti.

Tuomaila muistuttaa, että erilaisten päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa.
– Asenneilmasto on myös muuttunut myönteisempään suuntaan päihteitä kohtaan.
Amfetamiini, kannabis ja erilaiset lääkkeet koukuttavat ihmisen helposti ja nopeasti.

– Kaikki eivät sairastu päihderiippuvuuteen, mutta emme voi koskaan tietää, kenen kohdalle se osuu. Näitä aineita ei kannata lähteä edes kokeilemaan

Käytös- ja toimintatavat omaksutaan lähipiiristä

– Suomessa eriarvoisuus on lisääntynyt ja nuorten mahdollisuudet harrastaa ovat heikentyneet paljon.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon hyvin toimeentulevia perheitä, mutta huonommin taloudellisesti pärjäävien perheiden lapset putoavat harrastustoiminnasta helposti pois.
– Meidän tulisi panostaa lasten ja nuorten harrastustoimintaan, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus saada sosiaalisesta harrastustoiminnasta kiinni.

Nuorille on tärkeä järjestää monipuolista harrastustoimintaa ja koulutusmahdollisuuksia.
– Kauppakeskukset ja Prisman parkkihallit eivät ole sellaisia paikkoja, joissa kannattaisi viettää vapaa-aikaansa. Hengailu näissä paikoissa työllistää vain vartijoita, eikä siinä ole mitään järkeä.

Yhteiskunta joutuu Tuomailan mukaan maksamaan suuren hinnan, jos nuori eristäytyy ja ajautuu yhteiskunnan reuna-alueelle.
– On paljon sellaisia nuoria, jotka eivät hakeudu porukoihin tai opiskelemaan.

Etsivään nuorisotyöhön tulisi panostaa ja sitä pitäisi tehdä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa.
– Lahdessa tälle työlle on kova sosiaalinen tilaus.

Päihteet näkyvät katukuvassa

– Lahtelaisessa katukuvassa näkee, kuinka pahoin nuoret voivat ja miten he käyttävät päihteitä. Entisenä päihteiden sekakäyttäjänä havaitsen nämä asia helpommin kuin muut.

Päättäjien pitäisi yhdessä myöntää olemassa oleva ongelma, eikä kieltää sitä.
– En ymmärrä päättäjien viestiä, että päihdeongelma esiin nostavat ihmiset ylireagoivat asioihin. Päihdeongelmiin puuttumisessa pitäisi olla aina erittäin matala kynnys.

Tuomailasta tuntuu pahalta nähdä päihteitä käyttäviä lapsia Lahden kaupungin keskusta-alueella.
– Perheille tulisi antaa apua tällaisiin tilanteisiin. Virkamiesten ja poliitikkojen pitäisi olla huolissaan jos 10-vuotiaat lapset ajautuvat vapaa-ajallaan päihteiden pariin. Emme saa ummistaa silmiä tosiasioita ja väittää, ettei meillä ole päihdeongelmia.

Moni vieraspaikkakuntalainen on todennut Tuomailalle, että Lahdessa on hurja meininki.
– Tuntuu usein siltä, että Lahdessa on jo luovutettu pahenevan huumeongelman edessä. Lahdesta puuttuu yhteinen tekemisen meininki päihdeasioissa. Meillä ei ole tahtoa tehdä yhdessä asioita ongelman kampittamisen eteen.

Petri Görman

Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla

KUVA: – Oli mukava suunnitella Launeen perhepuiston linnaan valaistus.
 On parasta, että saa suunnitella asioita lapsille, valosuunnittelija 
Mikko Skyttä toteaa.


Lahdessa järjestettiin marraskuun ensimmäisellä viikolla Valofestivaali.
 Sen ideana oli tarjota valoelämyksiä värittäen maisemaa syksyn
pimeimpään aikaan. Launeen perhepuiston linnan valaistuksen on 
suunnitellut Rockvalojen Mikko Skyttä. Suuren suosion vuoksi linna on valaistu aina marraskuun kolmannelle viikolle saakka.

Valosuunnittelija Skyttä toteutti tämän vuoden alussa Euroopan
 ympäristöpääkaupungin lanseerauksen yhteydessä tunnettujen maamerkkien
värimaisemat Lahdessa. Valaistuskohteina tammikuussa olivat muun muassa iso
hyppyrimäki, Lahden kaupungintalo, rautatieasema, Sibeliustalo,
 Pianopaviljonki sekä Lahden vesitorni.

– Vastasin ympäristöpääkaupungin vihreästä yleisilmeestä. Silloin
 valaistuskohteena ei ollut Launeen perhepuisto. Tämän vuoden
 valofestivaalin yhteydessä halusimme Lahden kaupungin kanssa luoda
 lapsille oman valomaailman ja siksi Launeen perhepuiston linna on nyt
 hieman pidempään valaistuskohteena.

Etelä-Lahdessa lapsuutensa asunut valosuunnittelija on iloinen siitä, 
että hän sai mahdollisuuden tehdä valoteoksen omille kotikonnuilleen.
– Rakennuksen tai ympäristön valaistuksessa täytyy miettiä tarkkaan 
miten kohde valaistaan. On mietittävä, että valaistaanko se esimerkiksi sisältä vai ulkoa. Valaistaanko joku osa rakennuksesta tai sen yksityiskohta. Vaihtoehtoja on aina useita. Ulkovalaistus on aina haasteellista. On myös mietittävä yleistä turvallisuutta.

Perhepuiston linnaa valaistaan korkealle valopylväisiin sijoitetuilla 
lediheittimillä.
– Linna on mukavan näköinen kohde ja siinä on paljon erilaisia muotoja.
 Siksi siellä on mukava leikkiä erilaisilla valoilla ja luoda lapsille 
oikea satumaailma.

Ledivalot antavat paljon uusia mahdollisuuksia



Valosuunnittelijana jo 20 vuotta toiminut Skyttä kertoo, että
 ledivaloilla tehdään jo lähes kaikki hänen yrityksensä tuotannot.
– On toki vielä sellaisiakin keikkoja, joissa tarvitaan perinteisempää 
kalustoa.

Uuden tekniikan myötä erilaisten valospektaakkelien toteuttaminen on 
huokeampaa, koska ledivalot ovat energiatehokkaita ja ne kuluttavat
 paljon vähemmän sähköä kuin edellisen sukupolven valot.
– Olen ollut yrittäjänä jo 15 vuotta ja sinä aikana valoteknologia on
 kehittynyt erittäin paljon. Valosuunnittelijan rajat ovat tänä päivänä,
 kuten aina, budjetti ja oma mielikuvitus, tekniikka mahdollistaa todella
 paljon nykyaikana.

Skytän vastuulla on ollut jo usean vuoden ajan Pelicansin kotipelien 
otteluavaus.
– Pelicansin hommassa tärkeä on turkoosin maiseman luonti jäähalliin.
 Toiminnan tulee olla nopeatempoista ja reipasta, koska joukkue luistelee
 nopeasti pukukopista jäälle.

Jäähallissa ei ole mahdollista ripustaa kattoon valoheittimiä, koska 
kattorakenteet ovat jo vanhoja.
– Mediakuution ja LED-screenien myötä meillä on mahdollisuus tehdä 
sisältöä ottelun avaukseen ja näitä elementtejä käytetään yhdessä 
valojen kanssa.

Otteluavaus ei ole joka vuosi samanlainen, vaan sitä varioidaan uuteen
 muotoon ennen kiekkokauden alkua.
– Jäähallissa pitää olla aina jytinää ja savua. Kaikki erilliset elementit tulee toimia yhdessä musiikin kanssa. Sen avulla määritellään, kuinka valoja käytetään.

Koulutukseen panostettava ehdottomasti



Suurin osa keski-ikäisistä valo- ja äänisuunnittelijoista on itseoppineita.
– On hyvä asia, että tälle alalle koulutetaan nuoria ja nälkäisiä
 kavereita.

Valosuunnittelija Skyttä haluaisi tulevaisuudessa kertoa opiskelijoille,
millaista on työskennellä erilaisissa valosuunnittelun projekteissa.
– Olen sitä mieltä, että kokeneiden ammattilaisten tulee siirtää hiljaista tietoa nuoremmille. Siten nuoret voivat välttää erilaiset sudenkuopat ja
 menestyä hyvin tällä vaikealla toimialalla.

Maailmanlaajuinen komponenttipula tuo lisähaasteita myös valosuunnittelijoille.
– Uudet investoinnit on suunniteltava huolellisesti, koska
 komponenttipulan vuoksi toimitusajat saattavat olla erittäin pitkiä
 uusille valotuotteille.

Skyttä vastaa Von Hertzen Brothersin valotekniikasta heidän
 juhlakiertueella.
– Bändin klubikeikoilla olen ollut mukana aiemminkin muutaman kiertueen
 ajan ja he halusivat minut nyt myös mukaan. Veljesten ensimmäisestä 
keikasta on kulunut 20 vuotta ja minä perustin oman yrityksen 15 vuotta 
sitten. On mukava juhlia näitä asioita yhdessä.

Bändin konserttikiertue aloitettiin Sibeliustalon Finlandia-klubilla
 marraskuun alussa.
– Kundit soittivat Lahdessa upean keikan. Bändi on aivan loistavassa 
iskussa. Oli mahtavaa päästä Finlandia-klubille muutaman vuoden tauon
 jälkeen.

Ennen joulua valosuunnittelijankin keikat rauhoittuvat, mutta sitä ennen
 Skyttä kiertää eri puolilla Suomea Von Hertzen Brothersin kanssa.
– Onneksi pandemia on jo hieman hellittänyt ja töitä saa tehdä jo lähes
 normaalisti. Tällä alalla on työvoimapula, koska liian moni siirtyi
 uusiin töihin pandemian vuoksi.

Petri Görman

Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa

Sosialidemokraatti Maria Mäkynen aloitti toisen kauden Lahden kaupunginvaltuustossa.

1. Millaista on työ uudessa kaupunginvaltuustossa?
– Työ valtuustossa on ollut alkujännitteiden jälkeen hyvää yhteistyötä eri puolueiden välillä. Pyrin itse keskittymään asioihin ja yhteistyön rakentamiseen.

2. Miksi halusit itse lähteä päättämään lahtelaisten yhteisistä asioista?
– Alun perin lähdin mukaan politiikkaan, koska halusin purkaa lasten ja koulutuksen eriarvoisuutta, jonka näin koulutuksen periytyvyyden tutkijana yhteiskunnassamme. Halusin tuoda hyväksi tunnetut keinot tutkimuksesta oikeaan elämään. Minusta meidän pitää keskittyä perusasioihin: riittävästi resursoituun koulutukseen, lähipäiväkotipaikkoihin, perheiden tukemiseen ja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Siten saamme Lahden juuriongelmat kuriin ja kaupunki kasvuun.

3. Mitkä syksyn aikana päätettäväksi tulevat asiat ovat sinulle tärkeitä?
– Talousarviokokouksessa päätetään jälleen talouden raamit, jolla lähdetään tekemään niitä arjen toimia: saadaanko päiväkoteihin ja kouluihin riittävät resurssit ensi vuodelle? Halutaanko panostaa lahtelaisten hyvinvointiin ja lasten mahdollisuuksiin harrastaa? Koronan jälkeisenä aikana juuri lasten ja nuorten hyvinvointi ja koulussa pärjääminen on tulevaisuuden kynnyskysymys.

4. Mitkä asiat ovat omalle viiteryhmällesi tärkeimmät asiat tällä vaalikaudella?
– Ylisukupolvisen pahoinvointikierteen katkaiseminen, lasten ja nuorten mielenterveys ja perheiden hyvinvointi. Haluan lähteä rakentamaan Lahdelle kunnianhimoista hyvinvointipolitiikkaa Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtajana. Tasa-arvoiseen koulutukseen panostaminen on minun vaikuttamiseni ydintä.

5. Mitä haluat muuttaa Lahdessa?
– Olen huolissani lasten ja nuorten mielenterveyden tilasta. Paitsi, että mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta tulee parantaa, tulee meidän tehdä kaupungissa voimakasta ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen mielenterveys ja hyvinvointipolitiikkaa. Panostamalla perheiden ja lasten hyvinvointiin ennaltaehkäistään päihteiden käyttöä, rikollisuutta ja työttömyyttä.

6. Mitä etelälahtelaisille tärkeitä asioita aiot nostaa keskusteluun?
– Etelä-Lahdella on valtava potentiaali houkuttelevana asuinalueena erityisesti koronan jälkeisessä ajassa. Moni pääkaupunkiseudulla työssäkäyvä voisi muuttaa Lahteen kun raiteet on vieressä, alueella on viihtyisiä virkistysalueita perheille ja palvelut lähellä. Aluetta tulee kehittää yhä viihtyisämmäksi. Rakastan alueen yhteisöllisyyttä, luontoa ja perheystävällisyyttä.

7. Aiotko puolustaa Launeen kirjastoa, jos sen kohtalo otetaan taas esiin?
– Aion, jos niin kävisi. Lahtelaiset rakastavat kirjastoja eikä niistä haluta luopua. Kirjastot ovat minulle sielun koti ja Launeen kirjasto yksi kauneimmista. Toimintaa voidaan aina kehittää yhä useampia tavoittavammaksi ja moninaisemmaksi.

8. Millä tavalla Etelä-Lahtea tulisi mielestäsi vielä kehittää?
– Alueen lenkkeily ja hiihtopolkuja tulisi kehittää. Perhepuiston mahdollisuudet tulee ottaa parempaan käyttöön ja kehittää kaupunkilaisia innostavia kaupunkitiloja tulla viihtymään ja oleskelemaan luonnossa.

9. Millainen päättäjä sinä olet?
– Päättäjänä minua ohjaa tutkittu tieto ja ihmisten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden lisääminen. Olen aktiivinen tuomaan omia aloitteita ja ajatuksia päätöksentekoon, kun seuraan tarkkaan maailmalla hyväksi todettuja esimerkkejä. Perehdyn huolella ja pyrin tekemään yhteistyötä.  Puolustan asioita tarvittaessa päämäärätietoisesti, vaikkei se olisi aina helppoa.

10. Miten perehdyt kaupunginvaltuuston esityslistoihin ennen kokousta?
– Perehdyn listaan huolella yksin ja oman ryhmäni kanssa aina ennen kokousta edeltävänä viikkona ja tuntia ennen kokouksen alkua. Jo ennen listalle tuloa monia asioita valmistellaan lautakunnissa ja siihen työhön osallistun usein aktiivisesti.

11. Oletko jo aloittanut henkilökohtaisen verkostoitumisen paikallispolitiikassa?
– Olen toisen kauden valtuutettu ja verkostoituminen on olennainen osa politiikan tekoa. Kahviloissa istuskelemassa minua ei löydä muiden politikkojen kanssa, vaan aina kun voin pyhitän vapaa-ajan perheelleni ja muiden ihmisten tapaamiseen. On tärkeää, että poliitikot tapaavat muitakin ihmisiä kuin toisiaan.

12. Millainen on sinun Lahtesi vuonna 2025, kun tämä vaalikausi päättyy?
– Olemme saavuttaneet hyvinvointimittareissa paremman suunnan. Tapahtumateollisuus ja kulttuuritoiminta kukoistaa ja tuo kaupunkiin virtaa. Olemme löytäneet uusia tehokkaita keinoja ratkaista päihdeongelmaa. Olemme käynnistäneet kaupungin, oppilaitosten ja yritysten välillä innovatiivisia elinkeinopoliittisia hankkeita, jolla luomme pitkälle tähtäävää tulevaisuuden osaamista ja työpaikkoja.

Petri Görman

Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla

Pro Lahti -ryhmän Niko Liukkonen istuu ensimmäistä kauttaan Lahden kaupunginvaltuustossa.

1. Millaista on työ uudessa kaupunginvaltuustossa?
– Opettelemista. On selvitettävä vastuualueet, hierarkia, byrokratia, kokouskäytännöt. Omalla kohdallani kaikki ihmiset ovat olleet tosi mukavia, eikä paljon uutisoitu riitaisuus ole minulle näyttäytynyt. Tähän menee yllättävän paljon aikaa, kun on kokoukset, infotilaisuudet, luennot, seminaarit, koulutukset, kotiläksyt, Teamsit ja siihen päälle vielä kaikki kutsuvieras- ja keskustelutilaisuudet. Sähköpostiakin tulee todella paljon.

2. Miksi halusit itse lähteä päättämään lahtelaisten yhteisistä asioista?
– Ensimmäiseksi minua on pyydetty usein mukaan. Sanoin äänestäjilleni, että voin lähteä ennemminkin siksi, että olen asioistamme enempi huolestunut kuin kiinnostunut. Päättäjissä on yksi askel kohti konkreettista muutosta asioihin, joihin ei olla tyytyväisiä. Oli lähdettävä mukaan, jotta muutos tapahtuu. Kolmanneksi haluan osallistua kaupungin kehittämiseen lapsillemme turvalliseksi tulevaisuuden kotikaupungiksi.

3. Mitkä syksyn aikana päätettäväksi tulevat asiat ovat sinulle tärkeitä?
– Liisuun on löydettävä kustannustehokas ratkaisu, joka palvelee jatkuvasti kasvavaa kaupunkia. Kaupunkia ja katuja ei voi pienentää tai kaventaa, koska väkimäärä kasvaa ja tilaa tarvitaan. Päihderiippuvaisille pitää löytää vaihtoehtoja elämään. Töitä, harrastuksia, sekä terveysneuvontaa ja sitä etenkin ennalta ehkäisevästi. Kaupungin talous on todella vaikea asia, koska jostain on aina pakko leikata. Kukaan ei halua että se osuisi omaan etukenttään, mutta yhteisen hyvinvoinnin edessä jokaisen on pakko jostain luopua.

4. Mitkä asiat ovat omalle viiteryhmällesi tärkeimmät asiat tällä vaalikaudella?
– Pro Lahti -ryhmässä on hyvin yhtenäinen näkemys asioista, joista tärkeimmät ovat liisu, keskustan eheytys ja kaupunkilaisten päihdeongelmat.

5. Mitä haluat muuttaa Lahdessa?
– Päätöksenteon rohkeutta ja nopeutta. Jos ei jahkailtaisi, vaan lyödään nuijalla pöytään heti kun hyviä ideoita tulee. Voidaan menettää jahkailemalla menettää yrityksiä, jotka haluaisivat muuttaa Lahteen. Lupakäytännöissä tulee olla joustava ja nopea. Omista asioistamme me täällä päätetään, joten tehdään päätökset nopeasti ja rohkeasti. Hanhet pois uimarannoilta ja ulkoilualueilta. Niiden rakentaminen ja ylläpito ovat maksaneet meille miljoonia euroja, joten ei me voida niitä luovuttaa hanhien vallattaviksi.

6. Mitä etelälahtelaisille tärkeitä asioita aiot nostaa keskusteluun?
– Olen ottanut jo esiin muutamia liikenteen infrastruktuuriin liittyviä asioita. Nyt odotellaan onko näkemykseni noteerattu, otetaanko minut tosissaan ja tapahtuuko asioille jotain. Olen myös nostanut esiin McDonaldsin ympäristön roskaamisen.

7. Aiotko puolustaa Launeen kirjastoa, jos sen kohtalo otetaan taas esiin?
– Mikäli kirjaston kohtalosta tulee keskustelua, niin teen päätökseni siltä pohjalta onko kirjaston kustannukset kohtuuttoman suuria käyttäjämäärään nähden. Ensin pitää tutustua kirjaston käyttöasteeseen, kulurakenteeseen ja hyötysuhteeseen. Ajat muuttuu, lukeminen digitalisoituu, onko kirjastojen tarve edelleen yhtä suuri, kuin aiemmin?

8. Millä tavalla Etelä-Lahtea tulisi mielestäsi vielä kehittää?
– Perhepuiston viereisille pelloille mahtuisi vielä vaikka mitä. Joku tapahtumapuisto voisi olla hyvä konsertteja, teemamarkkinoita, ulkoilutapahtumia varten. Nyt siellä sirkus ja tivoli jo vierailevat siellä ja se on hieno asia. Jos joskus löytyy budjettia, niin joku liikuntakeskus sinne olisi hvyä saada. Se parantaisi ”kyläläisten” elämän laatua niin henkisesti kuin fyysisestikin. Urheilutalo purettiin, joten moni laji olisi tiloja vailla. Uimahalliakin sinne on lupailtu jo 30 vuotta.

9. Millainen päättäjä sinä olet?
– Yritän olla harkitseva. Kuuntelen mielelläni kaikki vaihtoehdot ja muodostan mielipiteeni vasta sitten, kun kaikki näkemykset on otettu huomioon. Sen jälkeen haluan tehdä päätökset nopeasti. Lähdetään heti tuumasta toimeen ja korjataan sitten myöhemmin, jos joku asia ei ensimmäisellä kerralla mennyt maaliin. Tällä kaavalla muutoksia oikeasti tapahtuisi ja ne olisi konkreettisesti pian nähtävissä. Jahkailulla ja empimisellä ei näin tapahdu.

10. Miten perehdyt kaupunginvaltuuston esityslistoihin ennen kokousta?
– Otan illalla Ipadin sohvalla makoillessa käteen ja kahlaan asioita läpi. Jos sieltä erottuu jotain kyseenalaista tai mielenkiintoista, niin otan sen puheeksi ryhmämme kesken. Kuuntelen tässäkin yhteydessä mielelläni muiden näkemyksiä ja tällä kaavalla valmistaudun ottamaan keskusteluun osaa valtuustossa.

11. Oletko jo aloittanut henkilökohtaisen verkostoitumisen paikallispolitiikassa?
– Mitään saunailtoja en ole alkanut puuhailemaan, mutta yritän vaihtaa kaikkien kanssa muutaman sanan ja esittäytyä. Haluan oikaista niitä mielikuvia, että valtuusto olisi sotatanner, jossa puolueet ovat riidoissa toistensa kanssa jo ennen kautta. Jos näin on joskus ollut, niin etenkin kaikille uusille valtuutetuille haluan olla esimerkkinä ja käyttäytyä joviaalisti, myötämielisesti ja kannustaa puhaltamaan yhteen hiileen, puolueeseen katsomatta.

12. Millainen on sinun Lahtesi vuonna 2025, kun tämä vaalikausi päättyy?
– Ensinnäkin haluaisin että talousarvio olisi plussalla, toisin kuin sen nyt arvioidaan menevän 22 miljoonaa miinukselle. Toiseksi haluaisin että päihdeongelmiin olisi löydetty ratkaisuja ja päihderiippuvaiset olisivat löytäneet elämäänsä vaihtoehtoista sisältöä sekä elämänhalua uusista harrastuksista ja töistä.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011