Kaupunginvaltuutettu Sari Niinistö: Lahti on mainettaan parempi ympäristökaupunki

Kokoomuksen Sari Niinistöllä alkaa neljäs kausi Lahden kaupunginvaltuustossa.

1. Millaista on työ uudessa kaupunginvaltuustossa?

– Uusi kaupunginvaltuusto on erilainen aiempiin nähden poliittisen voimasuhteiden muututtua. Erilaiset näkemykset saattavat vaikuttaa
äänestysten määrän lisääntymisenä. Kausi on vasta alussa, joten vaikea vielä arvioida mitä uusi kausi tuo tullessaan.

2. Miksi halusit itse lähteä päättämään lahtelaisten yhteisistä asioista?

– Olen sitä mieltä, että kokemustani ja vastuullisen talouspolitiikan tekemistä tarvitaan velkaantuneessa kaupungissamme. Sote- ja sivistysasiat ovat erittäin tärkeitä kaupunkilaisille ja minulla on annettavaa juuri niille sektoreille

3. Mitkä syksyn aikana päätettäväksi tulevat asiat ovat sinulle tärkeitä?

– Toimin hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan varapuheenjohtajana ja hyvinvointikuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana. Kunnassa on nyt soteuudistuksen toteutumisen vuoksi vihdoin ymmärrettävä kunnan oman tekemisen vaikutus hyvinvointiasioihin. Myös sivistyksen palveluverkko ja tietenkin talousarvioasiat ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä

4. Mitkä asiat ovat omalle viiteryhmällesi tärkeimmät asiat tällä vaalikaudella?

– Tasapainoinen talous, elinvoimainen Lahti ja toimivat palvelut

5. Mitä haluat muuttaa Lahdessa?
– Lahti on mainettaan parempi ympäristökaupunki. Syrjäytyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat ja talousvaikeudet ovat kaupungissamme haasteellisia asioita. Näiden petraamiseen on poliitikkojen laitettava paukkuja ja myös verotulojen kasvattamiseen alueella.

6. Mitä etelälahtelaisille tärkeitä asioita aiot nostaa keskusteluun?

– Etelä-Lahdessa asuu ihan samanlaisia kuntalaisia kuin muuallakin ja uskon, että mainitsemani kaupunkitasoiset asiat koskettavat vahvasti myös meitä eteläisiä lahtelaisia: hyvinvointi, talous, sivistys ja päihde/syrjäytymishaasteiden ratkominen

7. Aiotko puolustaa Launeen kirjastoa, jos sen kohtalo otetaan taas esiin?

– Kirjastoverkko on kokonaisuus, jota on tarkasteltava käyttöasteiden ja kaupunkikehityksen näkökulmista. Käsittääkseni Launeen kirjasto on eniten käytetty sivukirjasto ja sen kohtalo tuskin on vaakalaudalla. Kirjasto on mielestäni tärkein matalan kynnyksen kulttuurivaikuttava Lahdessa

8. Millä tavalla Etelä-Lahtea tulisi mielestäsi vielä kehittää?

– Perheiden ja ikäihmisten näkökulma on hyvä ottaa suunnittelussa huomioon. Etelä-Lahdessa onkin näin tehty ja mm.
pyöräilymahdollisuuksien parantaminen on ollut hyväksi. Senioriasumistakin suunnitellaan Launeelle, hyvä juttu!

9. Millainen päättäjä sinä olet?

– Kokonaisuuksia tarkasteleva, oikeudenmukainen, lahjomaton. En aja minkään erityisen viiteryhmän asiaa, vaan pyrin objektiiviseen
tarkasteluun. Tietenkin oma arvomaailmani vaikuttaa siihen, mihin asioihin vaikuttamisen koen tärkeäksi. kts. edellä

10. Miten perehdyt kaupunginvaltuuston esityslistoihin ennen kokousta?

– Valtuustoinfoissa, valtuustoryhmissä käydään keskustelua ja tietenkin esityslistat on luettava huolella. Tarpeen tullen poliittista
keskustelua. Valtuustossa päätettäviin asioihin on tärkeää vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa.

11. Oletko jo aloittanut henkilökohtaisen verkostoitumisen paikallispolitiikassa?

– Olen ollut valtuutettuna pitkään, neljäs kausi on menossa. Verkostoituminen uusiin valtuutettuihin on käynnistynyt mm. lautakunnassa. Parhaiten se tapahtuu työn kautta eli päätettävistä asioista keskustellen. Olen huono verkottuja, jos sillä tarkoitetaan
tuopillisella istumista vapaa-aikana. Mielummin painelen yksin metsään

12. Millainen on sinun Lahtesi vuonna 2025, kun tämä vaalikausi päättyy?

– Soteuudistuksen toteuduttua soterahoituskin on eriytynyt kunnasta ja Lahdessa on toteutettu radikaali hallinnon ja toimintojen uudistus muutosohjelman kanssa, jossa on synkronisoitu toiminnot uutta todellisuutta vastaaviksi. Palvelut pelaavat ja talous on tasapainossa.

Petri Görman

Kaksi ministeriä vieraili Anttilanmäen koulussa

Kuva: Nuorimmat lapset ottivat vieraat pihalla vastaan Suomen, suomenruotsalaisten ja Ruotsin pienoislipuin. Kuvassa myös Svenska Gårdenin rehtori Karin Ihalainen.


Lahden ruotsinkielinen koulu ja suomenruotsalainen monitoimitalo Svenska Gården Anttilanmäellä saivat keskiviikkona peräti kaksi ministerivierasta kerralla, kun ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toi ruotsalaiskollegansa Anna Hallbergin tutustumaan kouluun.

Päiväkoti- ja eskarilapset ottivat vieraat vastaan pihalla sinivalkoisin Suomen, punakeltaisin suomenruotsalaisten ja sinikeltaisin Ruotsin pienoislipuin. Vierailun emännöi virkavapaalla oleva Svenska Gårdenin rehtori Karin Ihalainen.
Tunnin kestäneen vierailun aikana Hallberg ja Skinnari kävivät tervehtimässä oppilaita. 1–2-luokkalaiset lauloivat vieraille, 3–4-luokkalaiset kertoivat koulustaan, ja 5–6-luokkalaiset olivat innolla mukana paneelikeskustelussa Ruotsin ja Suomen yhteistyöstä. Vierailun päätteeksi Luckan Lahtis tarjosi vieraille seurueineen kahvit.

Svenska Gården tarjoaa Koulu tarjoaa opetusta Lahden ja lähikuntien ruotsinkieliselle lapsille. Alakoululaisia ja esikoululaisia on noin 100, päiväkoti-ikäisiä noin 60. Svenska Gården i Lahtis -hanke ja sen taustayhteisö palkittiin arkkitehtuuripalkinnolla vuonna 2019 yli satavuotiaan koulun kunnostamisesta ja sen ympäristön kehittämisestä.
– Aloite vierailuun tuli ministeri Skinnarilta. Hän otti kevätpuolella yhteyden. Hän oli silloin käymässä Ruotsissa ja istui palaverissa Ruotsin ulkomaankauppaministerin kanssa. Hän laittoi minulle tekstarin, että heillä on ajatus, että haluaisivat vierailla Lahdessa ja tulla käymään Svenska Gårdenissa. Vastasin, että tervetuloa, Karin Ihalainen kertoi Omalähiölle.

Hän arvioi korkean tason vierailun osoittavan, että on tärkeää että Lahdessa on ruotsinkielinen koulu. Hän arvioi, että Suomen kouluilla on oppimista Ruotsista, vaikkakin tällä hetkellä ruotsalaiset hakevat nykyään oppia Suomesta.
– Meillä on aina opittavaa toisiltamme. Olen kokenut, kun olen ollut mukana pohjoismaisissa kuvioissa, että jotain aina voi oppia muualta ja tuoda sitten mukanaan.

Karin Ihalainen arvioi ruotsinkielisen koulun olevan aika arvostetun Lahdessa.
– Jotain tapahtui, kun me saimme tämän paikan. Paikka on hyvä, hieno alue, vanha ja terve rakennus, päiväkotiosahan on ihan uusi. Oppilasmäärä lähti kasvuun, vaikka onhan tämä kasvanut koko ajan. Kun aloitimme 2006, meillä oli seitsemän oppilasta ja yksi opettaja. Tällä hetkellä koulussa on 145 oppilasta ja päiväkodissa 70. Se on pieni yksikkö, mutta ruotsinkielissä piireissä aika merkittävä.

Lahdessa ei vielä saa ruotsinkielistä lukio-opetusta. Suurin osa oppilaista on siirtynyt suomenkieliseen lukioon yhdeksännen luokan jälkeen.

Arto Kantola

Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää materiaalia historiateosta varten


Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys täyttää 70 vuotta ensi keväänä. Sen vuoksi yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat päättäneet, että alueen menneisyydestä kirjoitetaan historiateos. Sitä varten kerätään kuvia ja tarinoita Nikkilän historiasta lokakuun loppuun mennessä. Myös yhdistyksen toimintakertomuksista on tarkoitus tehdä nostoja kirjaan.

– Nyt on tarkoitus kirjoittaa historiikki, johon sisältyy nikkiläläisten ihmisten ja perheiden tarinoita sekä katkelmia toimintakertomuksista. Toivomme, että saamme myös erilaista kuvamateriaalia käyttöömme Nikkilän alueelta, puheenjohtaja Peltokukka toteaa.

Puheenjohtaja toivoo, että nikkiläläiset innostuvat muistelemaan menneitä ja he innostuvat myös kirjoittamaan elämänmakuisia tarinoita kotiseudultaan.

– Keräämme kuvia ja ihmisten omakohtaisia muistoja talteen. Yksittäinen mukava tapahtuma voi olla myös sellainen. Toivomme, että tekstit ovat noin 5000 merkkiä pitkiä, jotta mahdollisimman moni pääsee muistelemaan Nikkilän menneisyyttä kirjassa.

Puheenjohtaja Peltokukka on jo kolmannen polven nikkiläläinen ja hänelle on sydämenasia saada asuinalueen historia kirjaksi.
– Isoisäni muutti Nikkilään jo vuonna 1920.

Kirja julkaistaan Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen vuosijuhlassa ja se on suunnitelmissa järjestää uudessa Lähteen monitoimitalossa.
– Haluamme, että vuosijuhla on niin sanottu perhejuhla, jossa kaikki alueen pienimmätkin lapset ovat mukana.

Vuosikymmenet ovat muuttaneet asuinaluetta paljon

Nikkilän asuinalue on muuttunut vuosikymmenten aikana paljon. Vielä 1950-luvulla alueen eteläosa oli pääosin peltomaisemaa. Asuinalueelle rakennettiin sodan jälkeen paljon rintamamiestaloja isoille tonteille.
– Useiden talojen pihassa oli isot perunapellot ja aika moni kasvatti pihallaan myös possuja, jotka sitten syötiin jouluna.

Toinen muuttoaalto Nikkilään ajoittui 1970-luvulle.
– Silloin tontit puolitettiin useiden vanhojen talojen kohdalla. Sen vuoksi Nikkilässä ovat useassa paikassa vierekkäin rintamamiestalo ja uusi omakotitalo.

Yhdessä lahtelaisessa historiakirjassa mainitaan, että Nikkilä oli rakennettu valmiiksi jo 1970-luvulla.
– Tällä hetkellä Nikkilään kaavoitetaan kuitenkin useita uusia tontteja. Ihmiset haluavat asua rauhallisessa Etelä-Lahdessa.

Opastettuja kierroksia Pussinperän raitilla

Puheenjohtaja Peltokukka on vetänyt jo tämän kesän aikana Pussinperän kierroksia Nikkilässä. Näillä kierroksilla Peltokukka kertoo tarinoita Nikkilän historiasta, joita hän on kuullut isältään. Näitä paikalliskierroksia on tarkoitus järjestää myös kesällä 2022.
– Lohkokallion- ja Metsä-Pekkalantieltä ei päässyt enää eteenpäin selittää Peltokukka Pussinperä-nimeä

Tälle reitille valmistui ensimmäinen tie Nikkilään.
– Tämä reitti lähtee liikkeelle entisen Nikkilän kartanon kohdalta.

Nikkilän jo purettu kartano oli nykyisen Kespro tukun toisella puolella. Tulipalo tuhosi vain Nikkilän kartanon ylemmän osan.
– Rakennus oli yksikerroksisena asuinkäytössä vielä 1950-luvulla. Kartanon vieressä oli yksi navetta ja latoja. Muistan lapsuudesta, että Nikkilän kartano oli pitkä rakennus.

Petri Görman


Onko sinulla tarina Nikkilästä?

Kirjoita elämänmakuinen ja omakohtainen tarina Nikkilästä ja anna sille julkaisulupa.
Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää kirjoituksia ja kuvia Nikkilästä lokakuun loppuun saakka.
Ne julkaistaan ensi vuonna ilmestyvässä historiikissa. Jutun pituus saa olla 5000-6000 merkkiä.
Historiikkia organisoivat hallituksen jäsenet toivovat, että materiaalia lähetettäisiin eri vuosikymmeniltä.
Lähetä kuvat ja jutut osoitteeseen anneli.peltokukka@gmail.com


 

Launeen keskuspuiston Sorsalampeen istutettiin karppeja

kuva: Launeen keskuspuiston Sorsalampeen istutettiin karppeja 2.9.2021. (kuva Priidu Pae)


Launeen keskuspiston alue on tällä hetkellä erittäinen monipuolinen kohde perheille. Keväällä alueelle istutettiin kirsikkapuita ja nyt Sorsalampeen istutettiin karppeja, joita saattaa nähdä myös lammen pinnalla.
– Karppi on sopeutuva kala ja se selviää myös niukkahappisessakin kasvuympäristössä, Lahden kaupungin vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin sanoo.

Muutama vuosi sitten ruopatussa Sorsalammessa karpeilla on mahdollisuus selviytyä kaikkina vuodenaikoina.
– Sorsalampi on sen verran syvä, että se ei jäädy pohjaan saakka.

Vesiensuojelupäällikkö kertoo, että karppi on pitkäikäinen kala ja sitä ei välttämättä ole pakko istuttaa joka vuosi Sorsalampeen lisää.

Lahdessa karppeja on istutettu aiemmin muun muassa Kymijärveen.
– Olemme saaneet kuulla, että Kymijärvestä on nostettu isoja saalikaloja.

Sorsalamme karppeja ei ole tarkoitettu saaliskaloiksi.
– Luotamme ihmisten harkintakykyyn, ettei pieneen puistolampeen lasten iloksi laitettuja kaloja käydä kalastamassa. Lammen vedenlaadusta johtuen kalassa on luultavasti makuvirheitä.

Lisäistutuksia pohditaan ensi vuonna

– En usko, että Sorsalampi on liian matala.  Kalojen tarvitsema happi riittänee myös talven aikana Sorsalammessa, vesiensuojelusuunnittelija Joonas Rajala kertoo.

Lisäistutusta mietitään vesiensuojelusuunnittelijan mukaan ensi vuonna, kun nähdään, kuinka kalat menestyvät sorsalammessa.
– Karpit elävät jopa 30 vuotiaiksi ja kasvavat meidän leveyspiireillämme parhaimmillaan parikymmenkiloisiksi.

Sorsalammen karpit ovat väriltään kullankeltaisia. Ne ovat lajiltaan peili- ja rivikarppeja.
Karpit ovat särkikaloja ja niillä on oma ekologinen puhdistustehtävä Sorsalammessa.

Petri Görman

Toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen: Jokainen lapsi on aina pelastettava elämälle

Kuva: Lahden Ensi- ja Turvakotiyhdistys juhli 75-vuotisjuhliaan Launeen perhepuistossa viime lauantaina. Kuvassa toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen ja yhdistyksen puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine.


Lahden ensi- ja turvakoti​yhdistys perustettiin Lahteen vuonna 1946. Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisessa yhteiskunnassa oli paljon sellaisia äitejä, jotka odottivat lasta ilman puolisoa. Lahdessa oli tuolloin paljon voimakastahtoisia naisia, jotka halusivat viedä tärkeää asiaa eteenpäin. He tekivät myös paljon vapaaehtoistyötä, jotta ensi- ja turvakoti oli mahdollista perustaa Lahteen.

Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ollut 1940-luvulla sellaista sosiaalipoliittista tukijärjestelmää, joka olisi huomioinut syntyvän elämän suojelun. Kansanedustaja Miina Sillanpää oli ylläpitänyt kansalaiskeskustelua asiasta vuosikymmenten ajan, mutta sodan jälkeen suomalainen yhteiskunta oli vasta valmis toteuttamaan tärkeä lapsia koskeva sosiaalipoliittinen uudistus.

E​nsikoti on toiminut koko ajan samassa osoitteessa Mustanmäenkadulla Launeella. Se avasi ovensa vuonna 1952. Rakennusta on laajennettu sen jälkeen useaan otteeseen vuosikymmenten aikana.

– Arvolauselma ensi- ja turvakotien toiminnan lähtökohtana oli 1940-luvulla, että jokainen lapsi on pelastettava elämälle. Auttamalla äitiä, autat myös lasta. Tämä ajatus on yhä edelleen työmme peruslähtökohta, Lahden ensi- ja turvakoti yhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen kertoo.

Ihalainen on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana jo 25 vuotta eri ammatillisissa rooleissa.
– Toiminnanjohtajana olen saanut organisoida ja kehittää uutta järjestöpohjaista toimintaa lahtelaisille lapsille ja perheille vuodesta 2012 lähtien.

Jokaisella on oikeus tukeen ja turvaan

– Tämän työn peruslähtökohta on tarjota tukea ja turvaa eri elämänvaiheissa eläville perheille heidän kriisitilanteissaan. Kuka tahansa voi joutua yllättäen haastavaan tilanteeseen elämässään.

Toiminnanjohtaja muistuttaa, että läheisistä ja ystävistä on pidettävä aina huolta.
– Havainnoi ja kuuntele aina kaveria. Jos tiedät palvelun, jossa hän voi saada apua, niin ohjaa hänet oikean polun äärelle. Muutoksen mahdollisuus aukeaa silloin, kun rohkenee itse hakea apua.

Ensi- ja turvakoti tekee työtä lasten ja heidän vanhempien hyvinvoinnin eteen.
– Tässä työssä pitää olla hereillä koko ajan ja aistia herkällä korvalla ihmisten ongelmatilanteita. Perustyömme on auttaa yksittäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan erilaisissa elämän ongelmatilanteissa.

Koronapandemia aiheutti omat haasteensa

Laman jälkeen 1990-luvulla kaikelle ensi- ja turvakodin työlle oli paljon tarvetta. Ihmiset eivät kuitenkaan Ihalaisen mukaan uskaltaneet hakea apua, vaikka heillä oli siihen iso tarve.
– Silloin lapset tulivat yleensä äidin mukana ensi- ja turvakodin palvelujen piiriin. Nyt tilanne on aivan toisenlainen. Järjestämme tällä hetkellä muun muassa eroperheessä eläville lapsille vertaistukiryhmiä.

Toiminnanjohtaja kertoo, että myös koronapandemian aikana ihmiset eivät ole lähteneet aktiivisesti hakemaan apua, vaikka avuntarvetta olisi ollut olemassa.
– Koronapandemian pahimpina hetkinä saimme kuitenkin pidettyä sekä ensikodin että turvakodin auki.
Suomalaiset ensi- ja turvakodit kehittivät puhelinpalveluiden ohella sähköistä viestintää ja chat-palvelujaan koronapandemian alkuaikoina.

– Asiakkuudet lisääntyivät ja valmistelimme tiloja, joihin altistuneet ihmiset saattoivat tulla.
Ensi- ja turvakodit ovat tehneet jo pitkään sitä työtä, jota sote-uudistuksen myötä haetaan.

– Tarjoamme ammatillista apua kriisissä elävälle perheelle. Tätä työtä tehdään jatkuvasti erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa maakunnassa. Uskon, että sote-uudistuksessa tämä kolmannen sektorin työ ja sen merkitys huomioidaan.


Puheenjohtaja: Ulla Koskinen-Laine:
Haaveena on saada päihde-ensikoti Lahteen

– Lapsi- ja perhetyö on monipuolistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Ennen kaikkea lapset ovat nyt huomion keskipisteessä kaikessa auttamistyössä, Lahden ensi- ja turvakoti yhdistyksen puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine toteaa.

Puheenjohtajan mukaan yksi iso haaste ensi- ja turvakodeilla on se, kuinka kolmannen sektorin toiminta hahmottuu uudessa isossa sote-kokonaisuudessa.
– Sosiaalipuolen kolmannen sektorin toimijat ovat verkostoituneet suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin ja siksi uskon, että meidän mielipiteet huomioidaan myös sote-uudistuksessa.

Ensi- ja turvakoti yhdistys on ollut mukana erilaisissa tapahtumissa ja kertonut uusista toimintamuodoista julkisuuteen aktiivisesti.
– Lahtelaiset ihmiset tietävät varsin hyvin, millaista toimintaa järjestämme tällä alueella. Olemme halunneet kertoa toiminnastamme avoimesti erilaisten tapahtumien yhteydessä. Tämä työ on tuottanut tulosta.

Puheenjohtaja haaveilee, että Lahteen rakennettaisiin vielä tilat päihde-ensikodille.
– Tämän asian eteen tehdään jo paljon taustatyötä. Jokainen kaupunkilainen näkee sen, että tällaiselle työlle on varmasti kysyntää tässä kaupungissa. Toivottavasti meillä on päihde-ensikoti Lahdessa jo tämän vuosikymmenen lopussa.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011