Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä

Merja Koskipalo-Halinen, Ilkka Halinen ja Vesa Ijäs eivät halua biokaasulaitosta Jokimaalle 


– Biokaasulaitos ei ole tervetullut Jokimaalle. Laitos käyttää sellaista teknologiaa, että se ei sovi kaupunkiympäristöön. Tällainen laitos sopii mielestäni maaseudulle, Jokimaalla asuva Merja Koskipalo-Halinen toteaa.

Jokimaan raviradan pohjoispäähän suunniteltu biokaasulaitos on parhaillaan lupakierroksella ja lähialueen asukkaat ovat Koskipalo-Halisen mukaan lähes tietämättömiä tästä projektista.
– Lähimpiin omakotitaloihin suunnitellulta biokaasulaitokselta on matkaa vain 150 metriä.

Myös Jokimaan omakotiyhdistyksen jäsenet ovat aktivoituneet biokaasulaitoksen vuoksi.
– Henkilökohtaisesti olen kiertänyt alueen yrityksissä puhumassa tästä asiasta. He ovat myös kauhuissaan hankkeesta.

Ilkka Halinen muistuttaa, että tällaista biokaasulaitosta ei saa rakentaa hajuhaittojen vuoksi lähelle asuinalueita.
– Nykyisissä omakotitaloissa on koneellinen ilmanvaihto. Nämä hajut vyöryvät sisätiloihin ilmanvaihdon kautta.

Tämä on Halisen mukaan myös maineriski Lahden kaupungille.
– Lahti tunnetaan puhtaasta ilmasta ja vedestä. Miksi kannattaa tuoda biokaasulaitosta kaupunkiin, koska suotuisissa tuuliolosuhteissa se haisisi jopa kaupungintalolle saakka.

Useiden kilometrien päähän asutuksesta

– Asiantuntijoiden mukaan biokaasulaitosta ei saa rakentaa alle viiden kilometrin päähän asutuksesta. Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on nyt täysin väärä, Vesa Ijäs sanoo.

Ijäs ihmettelee, että lupamenettely on jo varsin pitkällä ja Lahden kaupunki olisi voinut puuttua jo hankkeen etenemiseen.
– Miksi tämä hanke on saanut hiljaisen hyväksynnän?

Lahden Kujalassa toimii jo Suomen suurin biokaasulaitos.
– Miksi hevosenlannan vuoksi on pakko rakentaa  biokaasulaitos Jokimaalle, kun yli 90% laitokselle käsittelyyn tarkoitetusta aineksesta tuodaan muualta?

Jokimaa on asemakaava-aluetta ja se jo kertoo Ijäksen mukaan sen tosiasian, että biokaasulaitos ei missään nimessä sovellu suunniteltuun paikkaan.
– Tämä on ympäristöriski, eikä ainoastaan hajuriski alueen asukkaille. Me emme halua, että biokaasulaitos siirretään jonnekin muualle Lahdessa. Haluamme, että tällaiset laitokset toimivat sellaisessa ympäristössä, jossa niistä ei ole haittaa asukkaille.

Investointikustannuksissa säästetään

– Asiantuntijoiden mukaan Jokimaan biokaasulaitoksesta esitettyä suunnitelmaa voidaan pitää ”halpateknologian yksikkönä”, koska investointi- ja käyttökustannuksista halutaan ilmeisesti säästää.
Ijäs ihmettelee, miten tällainen laitos voidaan rakentaa käyttövalmiiksi muutaman kuukauden aikana.
– Uskon, että tämä yksikkö on rakennettu tietoisesti sen verran pieneksi, että se tarvitsee kevyimmän mahdollisen lupamenettelyn. Toivon, että uusi eduskunta ottaa biokaasulaitoksiin liittyvän lainsäädännön käsittelyyn.

Jokimaan biokaasulaitos on niin sanottu märkälaitos, josta mädäte ajetaan viljelijöiden pelolle.
– Tietääkseni yhtään sopimusta viljelijöiden kanssa ei ole tehty, niitä ei ainakaan ympäristölupahakemuksessa ole esitetty.
Jokimaan omakotiyhdistys ja Hevosystäväin seura ovat tehneet pitkään hyvää yhteistyötä, mutta Ijäs ihmettelee, miksi alueella toimiva suuri naapuri on rakentamassa asukkaille tällaista haittaa.
– Biokaasulaitoksessa on aikaisemman uutisoinnin mukana kaksi eteläsuomalaista energiayhtiötä. Nivos ja Lahti Energia ovat kiinnostuneita hankkeesta. Varsinkin lahtelaiselle energiayhtiölle tämä on maineriski. Sen tulisi sanoutua irti tästä hankkeesta välittömästi.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO