Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä

Merja Koskipalo-Halinen, Ilkka Halinen ja Vesa Ijäs eivät halua biokaasulaitosta Jokimaalle 


– Biokaasulaitos ei ole tervetullut Jokimaalle. Laitos käyttää sellaista teknologiaa, että se ei sovi kaupunkiympäristöön. Tällainen laitos sopii mielestäni maaseudulle, Jokimaalla asuva Merja Koskipalo-Halinen toteaa.

Jokimaan raviradan pohjoispäähän suunniteltu biokaasulaitos on parhaillaan lupakierroksella ja lähialueen asukkaat ovat Koskipalo-Halisen mukaan lähes tietämättömiä tästä projektista.
– Lähimpiin omakotitaloihin suunnitellulta biokaasulaitokselta on matkaa vain 150 metriä.

Myös Jokimaan omakotiyhdistyksen jäsenet ovat aktivoituneet biokaasulaitoksen vuoksi.
– Henkilökohtaisesti olen kiertänyt alueen yrityksissä puhumassa tästä asiasta. He ovat myös kauhuissaan hankkeesta.

Ilkka Halinen muistuttaa, että tällaista biokaasulaitosta ei saa rakentaa hajuhaittojen vuoksi lähelle asuinalueita.
– Nykyisissä omakotitaloissa on koneellinen ilmanvaihto. Nämä hajut vyöryvät sisätiloihin ilmanvaihdon kautta.

Tämä on Halisen mukaan myös maineriski Lahden kaupungille.
– Lahti tunnetaan puhtaasta ilmasta ja vedestä. Miksi kannattaa tuoda biokaasulaitosta kaupunkiin, koska suotuisissa tuuliolosuhteissa se haisisi jopa kaupungintalolle saakka.

Useiden kilometrien päähän asutuksesta

– Asiantuntijoiden mukaan biokaasulaitosta ei saa rakentaa alle viiden kilometrin päähän asutuksesta. Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on nyt täysin väärä, Vesa Ijäs sanoo.

Ijäs ihmettelee, että lupamenettely on jo varsin pitkällä ja Lahden kaupunki olisi voinut puuttua jo hankkeen etenemiseen.
– Miksi tämä hanke on saanut hiljaisen hyväksynnän?

Lahden Kujalassa toimii jo Suomen suurin biokaasulaitos.
– Miksi hevosenlannan vuoksi on pakko rakentaa  biokaasulaitos Jokimaalle, kun yli 90% laitokselle käsittelyyn tarkoitetusta aineksesta tuodaan muualta?

Jokimaa on asemakaava-aluetta ja se jo kertoo Ijäksen mukaan sen tosiasian, että biokaasulaitos ei missään nimessä sovellu suunniteltuun paikkaan.
– Tämä on ympäristöriski, eikä ainoastaan hajuriski alueen asukkaille. Me emme halua, että biokaasulaitos siirretään jonnekin muualle Lahdessa. Haluamme, että tällaiset laitokset toimivat sellaisessa ympäristössä, jossa niistä ei ole haittaa asukkaille.

Investointikustannuksissa säästetään

– Asiantuntijoiden mukaan Jokimaan biokaasulaitoksesta esitettyä suunnitelmaa voidaan pitää ”halpateknologian yksikkönä”, koska investointi- ja käyttökustannuksista halutaan ilmeisesti säästää.
Ijäs ihmettelee, miten tällainen laitos voidaan rakentaa käyttövalmiiksi muutaman kuukauden aikana.
– Uskon, että tämä yksikkö on rakennettu tietoisesti sen verran pieneksi, että se tarvitsee kevyimmän mahdollisen lupamenettelyn. Toivon, että uusi eduskunta ottaa biokaasulaitoksiin liittyvän lainsäädännön käsittelyyn.

Jokimaan biokaasulaitos on niin sanottu märkälaitos, josta mädäte ajetaan viljelijöiden pelolle.
– Tietääkseni yhtään sopimusta viljelijöiden kanssa ei ole tehty, niitä ei ainakaan ympäristölupahakemuksessa ole esitetty.
Jokimaan omakotiyhdistys ja Hevosystäväin seura ovat tehneet pitkään hyvää yhteistyötä, mutta Ijäs ihmettelee, miksi alueella toimiva suuri naapuri on rakentamassa asukkaille tällaista haittaa.
– Biokaasulaitoksessa on aikaisemman uutisoinnin mukana kaksi eteläsuomalaista energiayhtiötä. Nivos ja Lahti Energia ovat kiinnostuneita hankkeesta. Varsinkin lahtelaiselle energiayhtiölle tämä on maineriski. Sen tulisi sanoutua irti tästä hankkeesta välittömästi.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
Bio- ja pakkausjätteen kierrätys tehostuu
Miten Lahden Jazztori saadaan taas elävämmäksi?
Valtuutetut haluavat lisää puita kaupunkiin
Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin: Sinilevien massaesiintymät ajoittuvat yleensä loppukesään
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän korpeen kaavoitettiin rintamamiestaloja heti sodan jälkeen – Siitä lähti kaupunginosan kasvuprosessi liikkeelle
Joukkoliikennepäällikkö Rauno Särkkäaho: Puuttuvia sähköbusseja korvataan väliaikaisesti dieselbusseilla
Seniorijakajat:Jakelutyö pitää vetreänä – Liike on lääke!
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Demareiden ja kokoomuslaisten pyrkimys rajoittaa valtuustokysymysten tekemistä kaventaa päätöksenteon demokraattisuutta Lahdessa
Lahden Urkuviikkojen 50-vuotishistoriikki on toimittaja Merja Åkerlindin huima taidonnäyte
Tuija Saloranta: Liike Nyt haluaa tuoda päätöksentekoon vaikuttavuutta, jotta lahtelaisten ääni kuuluu paremmin
Valokuvaaja Juha Tanhua: Lanu-puistossa kannattaa vierailla eri vuorokauden aikoina
Marko Haavisto hyödynsi korona-ajan säveltämällä uutta musiikkia
Näyttelijä Petri Liski: Nummisuutarit oli pakko ohjata, kun en ole itse siinä koskaan päässyt näyttelemään
Salinkalliolla nautittiin yhteislauluista pitkän koronatauon jälkeen
Omakotiyhdistyksen ja miestenpiirin yhteistyönä rakennettiin ilmoitustaulu Launeelle
Harry Harkimo: Lahtelaiseen politiikkaan kaivataan raikasta tekemisen meininkiä
Tuulensuoja on paikka, jossa on mahdollisuus saada ote elämästä uudelleen
Rykmentinpuistorock Tuusulassa 17.-18.6.
ARKISTO