Kirjastovirkailija Noora Tanska: Dekkarit ovat kestosuosikkeja kirjastoissa

kuva: Kirjastovirkailija Noora Tanska tuntee dekkarit hyvin, koska hän toimii kirjavinkkarina Launeen kirjastossa.


Suomalaiset lukevat paljon dekkareita. Sen voi päätellä ostetuimpien kirjojen listoilla ja kirjastojen avoimen datan perusteella. Kirjakaupoissa vietetään jo 10. kertaa dekkariviikkoa 5.-11.6. Sen tavoitteena on kannustaa ihmisiä lukemaan dekkarikirjallisuutta ja tutustumaan sen monipuoliseen maailmaan.

Dekkareissa on paljon erilaisia alalajeja, kuten historialliset mysteerit, psykologiset trillerit, salapoliisitarinat ja rikosromaanit. Tämä kirjallisuuslaji tarjoaa lukijoille kiehtovia lukukokemuksia eri näkökulmista.
– Dekkarit ovat kestosuosikki kirjastossa. Jos katsomme Launeen kirjaston palautushyllyä, niin dekkarit täyttävät siitä suuren osan, kirjastovirkailija Noora Tanska kertoo.

Tanskan mukaan yhä useampi löytää dekkareiden pariin joko Netflixin tai tv-sarjan kautta.
– Se on hyvä asia, että ihmiset lukevat. Lukukokemus on aina suurempi elämys kuin tv-sarja.
Koskinen tv-sarjasta alkoi uusi tuotantokausi ja sen vuoksi Seppo Jokisen kirjoja lainataan nyt paljon.

Kirjamarkkinoilla on myös paljon Agatha Christie -tyylisiä mysteerejä, joissa pääsee itse ratkomaan, kuka oli esimerkiksi murhan tekijä.
– True crime .ilmiö näkyy myös kirjastojen lainausmäärissä.

Aikuiset lukevat eniten dekkareita

– Aikuiset ihmiset lukevat dekkareita ja niillä on laaja lukijakunta. Myös osa nuorista on kiinnostuneita dekkareista. Esimerkiksi Ilkka Remes on kirjoittanut nuorille dekkarin Operaatio Solaris-kirjan.

Kirjastovirkailija kertoo, että Satu Rämö ja Ilona Tuominen ovat myös suosittuja kotimaisia dekkarikirjoja.
– Ulkomaisista kirjailijoista lukijoiden suosikkeja ovat Lars Kepler ja Jo Nesbo.

Myös paikallisuus kiehtoo ihmisiä dekkareissa ja sen vuoksi esimerkiksi Lahdessa lainataan paljon Timo Sandbergin ja Eija Piekkarin kirjoja. Lahtelaisen Sandbergin uutta kirjaa jonottaa jo 300 ihmistä.
– Tutut tapahtumapaikat houkuttelevat lukemaan dekkareita.

Dekkarit ovat myös  Noora Tanskan omia suosikkeja.
– Elina Backman ja Robert Galbraith ovat omia kestosuosikkeja.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
ARKISTO