Loppuviikosta starttaava jääkiekon Liiga on jälleen takuuvarma puhuttaja talven pimeinä iltoina Lahden turuilla ja toreilla. Miten Pelicansilla menee? Kuka lyö pelaajista läpi? Meneekö Matikaisella ja Nurmisella överiksi? Pysyykö Ben Blood ruodussa? Mitä tekee Pena Matikainen? Kesän hallituskuviospekuloinnit, rahanpesujutut ja zinzino-öljyt voidaan nyt heittää romukoppaan ja keskittyä siihen tärkeimpään eli peliin. Hallelujaa!

Valmentajat Petri Matikainen ja Pasi Nurminen ovat selkeästi löytäneet Pelikaani-parvelleen oikean muodon, missä on hyvä lentää. Matikaisen ja Nurmisen sapluunaan sopimattomat pelaajat on heivattu yli laidan, eikä ns. tarpeettomia ulkomaalaisvahvistuksia ole haluttu edes hankkia. Valmentajat ovat koko ajan puhuneet sitoutumisesta ja siitä Pelicansista onkin tällä kaudella kysymys. Joukkueeessa ei ole suuria tähtiä, vaan kaikki perustuu tiiviiseen joukkuepelaamiseen. Tuttua Petu Matikaista siis jo Bluesin ajoilta. Itse asiassa suurin osa joukkueen palasista loksahteli paikalleen jo viime kevään playoff-sarjassa HIFK:ta vastaan, jossa Pelicans näytti, että joukkueelta löytyy sittenkin niitä käsiä muuhunkin kuin tappelemiseen.

Niinpä normaalivuosista poiketen on vaihtuvuus turkoosileirissä ollut huomattavasti vähäisempää kuin aikaisempina vuosina. Pois ovat lähteneet Ryan Potulny, Dane Byers,  Miika Roine ja Janne Ritamäki.Puolustuksesta pelit lopetti legenda Jan Latvala. Lisäksi maalivahtiosastolta poistui Niko Hovinen. Byers ja Roine on korvattu paremmilla versioilla, sillä tanskalainen Poulsen ja Bluesista tullut Kangasniemi kyllä hoitavat homman paremmin kuin lähteneet. Latvalan tilalle nousee joukkueen nestoriksi Pasi Puistola, jonka Pelicans hankki jo viime keväänä, mutta loukkaantumiset estivät ensiesiintymisen turkoosinutussa vielä viime kaudella.

Niko Hovisen viime kausi oli vaikea ja oikeastaan vain pari viimeisintä kauden peliä näytti siltä Hoviselta, johon totuimme hopeakaudella. Nuori Joona Voutilainen on katsomaton kortti liigatasolla, mutta harjoituspeleissä nuori mies on näyttänyt, että kakkosvahdin paikka hoituu varmuudella. Jopa paremmin kuin runkosarjan aikaiselta Hoviselta.

Pelicans on pelannut harjoituspelit lupaavasti. Alla on seitsemän voittoa ja kaksi tappiota, joista toinen voittolaukauskisassa. Pieni vaihtuvuus kokoonpanossa antaa Pelicansille varsinkin kauden alussa edun moneen muuhun joukkueeseen verrattuna. Pelaajat ovat tuttuja toisilleen, pelisysteemi ja valmentajien vaatimustaso on tuttu. Isoja etuja varsinkin joukkueisiin, joissa vaihtuvuus on ollut suurta ja kenties valmentajakin vaihtunut. Niinpä monissa ennakkoarvioinnissa Pelicans on nostettu sarjan mustaksi hevoseksi. Kaikki on mahdollista sijojen 6- 12 välillä. Pelicans on pelannut melko samoilla kentällisillä jo harjoituskauden alusta, joten on oletettavaa, että jollain tämäntapaisilla kentällisillä myös kausi avataan.

1. kenttä: Erkinjuntti – Tyrväinen -Sopanen – Leimu – Lassen
Viime keväänä HIFK.ta kiusanut ykköskenttä on Pelicansin todellinen ykkösnyrkki. Tyrväisestä on kehittymässä pelirohkea ja rouhea sentteri, jolla on samanlaisia avuja kuin eräällä Komarovilla. Erkinjuntti ja Sopanen taiteilevat sitten niitä häkkejä. Lassen on perusvarma suorittaja ja Leimu liigan kovin siniviivatykki.

2. Kenttä: Repo – Björninen – Kangasniemi – Hovinen – Blood
Repo heitti viime kaudella 15 maalia ja mikään ei puhu sen puolesta, että tahti hiljenisi tällä kaudella, päinvastoin. Björninen saa todellisen näytönpaikan nyt kiekollisessa roolissa. Iikka Kangasniemi on nimi, joka kannattaa painaa mieleen. Pieni mutta äärimmäisen taitava väkkärä tulee olemaan ensi kauden lahtelaisyleisön lemmikki. Veri-Pena nähdään tällä kaudella huomattavasti kiekollisemmassa roolissa ja Miro Hovinen saa toivottavasti alleen ehjän kauden ilman loukkaantumisia.

3. Kenttä: Poulsen – Siikonen – Rekonen – Puistola – Pöyhönen
Kolmonen vaikuttaa enemmän duunarikentältä, jossa kellään pelaajista ei ainakaan etukäteen tunnu löytyvän käsiä, mutta asennetta sitä enemmän. Nuorten MM-kultamitalisti Siikosellekin tarjotaan nyt suurta roolia kolmosen keskellä. Rekonen väläytteli viime keväänä ja Poulsen on Tanskan maajoukkueen vakiokasvoja. Pasi Puistola ottaa Latvalan paikan joukkueen nestorina ja harjoitusottelut ovat paljastaneet miehen olevan nyt kunnossa. Pöyhönen on mies, joka voidaan heittää myös hyökkääjäksi, jos jollain ei peli ketjuissa lähde kulkemaan.

4. Kenttä: Vartiainen – Heino – Alanne – Manelius – Pietilä
Nelonen ei Pelicansissa ole varsinainen jarruketju, sillä hyökkäysketjusta löytyy myös ratkaisuvoimaa, tekihän Alanne viime kaudella yhdeksän maalia. Lisäksi Vartiaisella on potentiaalia muuhunkin kuin hämmentämiseen ja taklaamiseen. Pakkipari Manelius-Pietilä pärjää kunhan muitaa pelata omilla vahvuuksillaan.

Peliaikaa jäävät näillä näkymin kyttäämään hyökkääjistä Kimi Koivisto ja Roope Elimäki sekä puolustuksesta Roni Rukajärvi. Loukkantumisia paikkaamaan löytyy vielä Peliitoista ja A-junioreista ainakin Severi Lahtinen, Matti Okker, Santeri Saari, Joonas Harald jne. mutta kovin leveä ei Pelicansin rosteri ole, jos loukkaantumisia tulee. Oletettavaa onkin, että 1-2 uutta pelaajaa hankitaan viimeistään loka-marraskuussa.

Maalivahtipeluutus on Pelicansissa viime kauteen verrattuna harvinaisen selkeä. Janne Juvonen pelaa noin 40-50 peliä ja Joona Voutilainen stunttaa loput.

OMALÄHIÖN RUNKOSARJAVEIKKAUS KAUDELLA 2016-17

Heitetään loppuun vielä oma arvio siitä, miten runkosarjassa tulee käymään SM-liigakaudella 2016-17. Liiga tulee tällä kaudella olemaan ennätystasainen. Useissa eri ennakkoarvioissa kärkijoukkueita olisivat HIFK, Jyp, Tappara ja Kärpät. Sen jälkeen tulee todella tasainen joukko, johon kuuluvat TPS, Lukko, Saipa, Pelicans, Ässät, KooKoo ja Sport. Lisäksi HPK ja Ilves ovat lähellä tätä ryhmää, joten kisa playoff-paikoista on tällä kaudella todella kiivas. Kalpa ja varsinkin Jukurit on tuomittu aika yleisesti alakastin joukkueiksi.

1. HIFK  – Kovin joukkue paperilla ja ennakkoarvioissa, kuka korvaa Ramstedtin? Jokerikorttina JM Aaltonen
2. JYP  – Kova hyökkäyskalusto, maalivahdit kysymysmerkki
3. Tappara  – Pystyykö korvaamaan Laineen, Kuuselan ja Karhusen? Peruspeli kunnossa
4. Kärpät  – Uusi valmentaja, uudet pelaajat, Voittamisen kulttuuri syvässä, tuskin kyykkää tänäkään vuonna
5. TPS  – Länsirannikon ykkönen, Uskottavuus nousussa
6. Lukko  – Mitä Dufvan jälkeen? Pelaajamateriaali tasaisen hyvä
7. SaiPa  – Uusi valmentaja Santanen kysymysmerkkinä, Onko SaiPa löytänyt tänäkin vuonna kovat ulkomaalaisavut?
8. Pelicans  – Vahvuutena tuttu pelitapa ja pieni vaihtuvuus
9. Ässät  – Uusi porilainen sukupolvi nostaa päätään
10. KooKoo  – Kouvolassa on yksi liigan kovimmista sentterinelikoista
11. Sport – Taistelee tiukasti säälipleijaripaikasta
12. HPK  – Pelkkä Niko Kapanen ei ihan riitä
13. Ilves  – Valmentaja Karri Kivi plussaa, pelaajamateriaali ei
14. KalPa  – Kuopiolaisten pelityyli on jo kaikkien tiedossa, pelaajamateriaali ei tarpeeksi laadukas
15. Jukurit  – Repii ja raastaa, mutta miten tehdä kolmos-nelosketjun miehistä ykkösketjun vastuunkantajia? Dufva plussaa

-Pete Salomaa-