Naisten Pankki juhlisti viime tiistaina kansainvälistä naistenpäivää järjestämällä Sokoksessa mm. lipaskeräyksen, jonka tuotolla tuetaan kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa. Osana naistenpäivää, oli Sokoksen kirjaosastolle saapunut paikalle Naisten Pankin valtakunnallisen ohjausryhmän puheenjohtaja Reetta Meriläinen, joka kertoi uudesta kirjastaan Tytön tie. Kirja kertoo Meriläisen matkasta vähävaraisesta polvijärveläis-tytöstä Helsingin Sanomien uutispäätoimittajaksi.

Meriläinen kertoi monipäiselle kuulijajoukolle mm. kokemuksiaan siitä millaista oli nuoren naisen elämä Helsingin Sanomien miesvaltaisessa urheilutoimituksessa. Meriläinen oli uranuurtaja sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä tuohon aikaan ei naisia urheilutoimituksissa näkynyt, toisin kuin nykyään. Niinpä Meriläinenkin sai alussa tottua toimituksessa ”tytöttelyyn”, tapaan, joka vieläkin tuntuu joissain työyhteisöissä elävän.
–   Kyllähän minä aluksi olin vain se ”tyttö sieltä urheilutoimituksesta”, mutta vuosien varrella tytöttely karisi pikku hiljaa. 50-luvun alussa Suomessa elettiin sodanjälkeistä jälleenrakennusaikaa ja olen kirjallani halunnut tuoda esiin sitä millaista se elämä silloin oli, jotta nykypäivän nuorillakin olisi jonkinlainen käsitys siitä, miten silloin elettiin kun Reetta-mummo oli nuori kertoi Meriläinen.

Kirjaansa varten Meriläinen on käyttänyt hyväkseen mm. omia päiväkirjojaan, keräilemiään lehtileikkeita sekä Helsingin Sanomien arkistoja, joten ajankuva faktoineen on varmastikin hyvin lähellä totuutta.
–   Päiväkirjani olivat tietyllä tavalla välillä jopa tuskaista luettavaa. Huomasin olleeni 16-vuotiaana tätimäisempi kuin nyt nauratti Meriläinen kuulijoita.

Suomen nykyiseen hyvinvointiin Meriläinen löytää myös ”syntipukin” eli Suomen koululaitoksen, jota hän estotta ylistää.
–   Kyllä se, että keksittiin laittaa kaikki lapset, niin tytöt kuin pojatkin, maksuttomaan keskikouluun ja myöhemmin peruskouluun, on avain kaikkeen hyvinvointiin. On selvä, että ilman isoa joukkoa koulutettuja ihmisiä on vaikea luoda maahan minkäänlaista hyvinvointia. Tämä on nähtävissä tänä päivänä monissa kehitysmaissa linjasi Meriläinen.

Merkit media-alan tulevasta murroksesta olivat näkyvissä jo 90-luvun loppupuolella. Nykyisestä mediaviidakosta ex-päätoimittaja Meriläinen on hieman huolissaan.
–   Toimittajien työmäärä on tänä päivänä hurjan kova. Pitää hallita monta eri teknistä vempelettä, monia eri kanavia sekä tehdä samalla journalistisesti uskottavaa tekstiä. Esimerkiksi netti ja sosiaalinen media on tuonut mukanaan sen, että nykyään kuka vaan voi julkaista omia tekstejään ja ajatuksiaan faktana eli valta on, mutta vastuuta ei. Toivon että toimittajat jaksaisivat silti pitää laadusta kiinni

Naisten pankin toiminta antaa Meriläisen omien sanojensa mukaan merkitystä eläkepäiviin, sillä hän on aina löytänyt itsestään hieman ”maailmanparantajaa” Naisten päivän teeman sopivasti Meriläinen puhui lopuksi myös hieman sukupuolten välisestä tasa-arvosta.
–  Matka sukupuolten väliseen tasa-arvoon on pitkä ja vaappuva. Tasa-arvo tarkoittaa eri asioita eri puolilla maailmaa. Täällä Suomessa puhutaan  palkkatasa-arvosta, kun taas monissa kehitysmaissa nainen on lähinnä vain kauppatavara tai sodankäynnin väline. Esimerkiksi se että Liberian sisällissodan aikana noin 70% kaikista naisista raiskattiin kertoo siitä minkälainen vuori meillä vielä on kiivettävänä ennenkuin voimme puhua tasa-arvon sukupuolten välillä toteutuneen kiteytti Meriläinen sanomansa.

-Petri Salomaa-

INFO:
NAISTEN PANKKI – Rahasto kehitysmaiden naisten tukemiseksi

Naisten Pankki on suomalainen vapaaehtoisverkosto, joka kerää varoja kehitysmaiden naisten koulutuksen, toimeentulon ja yrittäjyyden kehittämiseksi.
Naisten Pankin työn pääkohteena ovat naiset, joiden omaehtoista ja kestävää toimeentuloa tukemalla parannetaan sekä heidän että heidän perheidensä ja yhteisöjensä asemaa. Voimavarana ovat lukuisat aktiiviset vapaaehtoiset, osakkaat ja lahjoittajat kautta Suomen.
Naisten Pankin rahastoa hallinnoi ja hankkeet toteuttaa Kirkon Ulkomaanapu.