Anttilanmäellä kaikki tuntevat toisensa

Kuva: Jari Helminen ja Ulla Tuominen viihtyvät Anttilanmäellä


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys sai keskiviikkona uuden puheenjohtajan, kun Ulla Tuominen luopui tehtävästä. Hän toimi luottamustehtävässä kolmen vuoden ajan johtaen historiaprojektin alusta maaliin saakka. Loppuvuodesta eläkkeelle jäänyt tarmokas nainen suunnittelee nyt muuttoa pois Anttilanmäeltä, kun elämän ruuhkavuodet on vietetty lasten kanssa idyllisessä ja turvallisessa Anttilanmäen yhteisössä. Siksi nyt oli myös oikea hetki luopua puheenjohtajuudesta. Tuominen on alkuperäinen anttilanmäkeläinen.

1. Miten Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Asukasyhdistyksen toiminta on ollut aina vilkasta yhteisöllistä. Olemme ajaneet aina asukkaidemme etuja onnistuneesti. Olemme onnistuneet houkuttelemaan aina johtokuntaan ammattilaisia ja asiantuntijoita. Arkkitehdit ja insinöörit ymmärtävät tämän meidän idyllisen miljöön päälle kuin tavalliset asukkaat.

2. Millaista asukasyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
– Yhä edelleen elämme asukasyhdistyksessä aktiivista vaihetta. Halusin itse luovuttaa puheenjohtajuuden nuoremmille. Meillä on paljon erilaisia asioita agendalla, joita on vietävä eteenpäin. Vuosi 2017 oli meille upea juhlavuosi. Anttilanmäen historiakirja julkaistiin ja asukasyhdistys täytti 60 vuotta.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Tällä hetkellä yhdistyksellä on noin 100 jäsentä.

4. Miksi asukasyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
– Yhteisönä voimme vaikuttaa alueen asioihin. Voimme olla sanansaattaja ja uusien asioiden mahdollistaja. Tässä yhteisössä on mukava toimia. Jokainen saa tässä yhteisössä vapaasti sanoa oman mielipiteensä. Juhlimme useaan kertaan yhdessä vuoden aikana sekä teemme retkiä. Viikko sitten alueen lapsille järjestettiin hiihtokilpailut. Ensi kesänä olemme mukana kesäteatterissa.

5. Huolettaako Anttilanmäen asukkaita tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Alueen ihmisiä tulee taas muistuttaa rakennustapaohjeista. Askon alueen hulevesiasiat koskettavat meitä.

6. Millainen asuinalue Anttilanmäki on?
– Anttilanmäki on viehättävä kaupunginosa. Sen sijainti on todellinen. Täällä kaikki tuntevat toisensa. Se on myös hieno asia, että alueella asuu eri sukupolvia.

7. Onko asuinalueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Näyttää siltä, että parhaillaan on taas menossa sukupolvenvaihdos Anttilanmäellä, koska monen talon pihassa näkee lastenvaunuja. Myös vanhoja rakennuksia peruskorjataan tällä hetkellä aktiivisesti.

8. Missä asukasyhdistys yleensä kokoontuu?

– Kokoonnumme kesäisin Mäkituvalla. Asukasyhdistys on rakentanut sen talkoilla. Silloin tällöin kokoonnumme Anttilanmäen baarissa. Koulu oli pitkään meidän kokoontumispaikka. Nyt koulu on siirtynyt uudelle omistajalle ja se on remontissa.

9. Mitä haluaisitte parantaa Anttilanmäen asukkaiden palveluissa?
– Haluaisin parantaa Anttilanmäellä liikenneolosuhteita. Läpikulkuliikenne on luvattoman runsasta. Haluaisimme muuttaa kaikki alueen tiet pihakaduiksi, mutta kaupunki on suhtautunut asiaan nihkeästi.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Ehdimme jo pitää kevätkokouksen keskiviikkona. Luovuin vapaaehtoisesti Anttilanmäki-Kittelä asukasyhdistyksen puheenjohtajuudesta. Valitsimme uudeksi puheenjohtajaksi Silja Kostian.



”Anttilanmäen ainutlaatuisuus tunnetaan arkkitehtipiireissä”

Arkkitehti Jari Helminen muutti Anttilanmäelle vuonna 1994 ja liittyi samalla asukasyhdistykseen. Siitä lähtien mies on istunut Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen johtokunnassa.
– Tämä on suorastaan epätodellinen asuinalue lähellä keskusta-aluetta ja mittakaavaltaan inhimillinen sekä lintukotomainen. En tiedä onko missään suomalaisessa kaupungissa vastaavanlaista asuinaluetta, Helminen toteaa.

Helmisen mukaan alueen idyllisyys on huomattu myös hänen ammattikuntansa piireissä.
– Onneksi aluetta suojeleva kaava saatiin vihdoinkin kahdeksan vuotta sitten valmiiksi. Se auttaa meitä vaalimaan alueen kulttuuriperintöä.

Anttilanmäellä asumisesta Helmisellä ei ole mitään negatiivista sanottavaa.
– Asun itse lähellä koulua. Siinä ei ole liikennettä ollenkaan ja tonttia ympäröivät puistoalueet.

Uusi kaava toi mukanaan rakennusoikeuksia alueella.
– Vanhoja taloja voi sen mukaan laajentaa ja kaava mahdollisti muutamia uusia isoja tontteja jonkun verran. Kaavaan sijoitettiin niitä asioita, joita asukkaat halusivat.

Yhteisöhenki on Anttilanmäen asukkaiden erityispiirre Helmisen mielestä.
– En usko, että Lahdessa millään muulla alueella on tällaista kyläyhteisöfiilistä. Tästä on hyvä esimerkki Saksalan maisterin omenatarha -näytelmä, jossa näyttelevät Anttilanmäellä asuvat ihmiset.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä
Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille
Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla
ARKISTO