Jorma Ratia on terrierimäinen lahtelainen kuntapoliitikko, jolle ominaista on syvä asioihin paneutuminen ja perehtyminen. Hän on taitava juristi ja paksunahkainen ”peluri”, joka ei vähästä hätkähdä. Ratia on entinen Lahti Energia Oy:n puheenjohtaja, konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja.
Hän oli vielä pari vuotta sitten sitkeä Lahti Energian omistamisen puolestapuhuja, mutta on nyt siirtynyt sen myymistä harkitsevien puolelle yhdessä Jukka Ottelan, Mika Mäkisen ja kokoomusryhmän kanssa. Hän on saanut vastaansa myynnistä totaalisen eri mieltä olevan ryhmä, joka on kerännyt yli 5000 lahtelaisallekirjoitusta kansalaisaloitteen, jossa myyntiä vastustetaan useilla eri argumenteilla. Ratia itse on kirjoittanut eri medioissa asiasta varsin paljon ja suostui ystävällisesti vastaamaan lehtemme tekemiin kysymyksiin.
Mikä sai sinut muuttamaan mielesi Lahti Energian myynnistä?
– En ole missään vaiheessa sanonut, että kannatan LE myyntiä. Itse asiassa kukaan valtuutettu ei sellaista ilmoittanut. Olen kannattanut selvityksen tekemistä LE mahdollisen 49% osakekannan myymisestä, selvityksestä riippuen. Miksi näin? Energiamarkkinat ovat muuttuneet radikaalisti 3 vuodessa, eikä LE omankaan analyysinsä perusteella voi enää saada takavuosien tuottoja omistajalle. Esimerkkinä voimalaitosten raaka-aineiden voimakas hintojen nousu ja saatavuus ja sähkömarkkinoiden arvaamattomuus. EU tulee asettamaan uudet päästötavoitteet, jotka oleellisesti vaikuttavat yhtiön kannattavuuteen. Perussyy tarkastelulle on Lahden talouden tasapainottaminen. Omistajan näkökulma poikkeaa yhtiön omasta, ja kaikissa tapauksissa omistajan etu ratkaisee, eli miten pystymme turvaamaan palvelut lahtelaisille.
Vaikuttavatko sähkön jakelun valtakunnallinen säätely monopoliasemassa olevan kunnallisen yhtiön eli LE:n tulokseen ja jos, niin miten?
– Sähköverkkoyhtiöt eivät ole monopoleja. Energiavirasto määrittelee verkkojen tuotot, jotka puolestaan vaikuttavat verkkoyhtiöiden asiakkailta perittäviin hintoihin. Verkkoyhtiö on LE omistuksessa, eli yhtiöt muodostavat konsernin. Konsernin osakkeiden omistuspohjalla ei ole merkitystä siirtohinnoitteluun, tästä on esimerkkinä juuri tullut Energiaviraston päätös leikata siirtoyhtiöiden tuottoja sadoilla miljoonilla. LE oma tulos on riippuvainen verkkoyhtiön konserniavusta, ilman sitä ei olisi odotettavissa juurikaan mitään osinkoja.
Mainitse kolme tärkeintä syytä, miksi LE eli lypsävä lehmä kannattaa pistää lihoiksi juuri tällä valtuustokaudella?
– Viittaan edellisiin vastauksiin. Vertaus lypsylehmään ei ole enää validi, mutta varmaan populistisena heittona uppoaa hyvin. Yhtiö ja sen toimintaympäristö ei ole sama kuin 10-20 vuotta sitten. Ainoastaan muutos on pysyvää.
Mitä mieltä olet konsulttiyrityksen mahdollisuudesta pyrkiä puolueettomaan tarkasteluun LE:n myynnistä, koska heidän palkkionsa 650 000 euroa on sidottu yrityksen myyntiin?
– Konsulttia käytetään, koska asiaan perehtyminen edellyttää erikoisosaamista. Konsultti saa palkkionsa, jos kaupunginhallitus ja valtuusto päätyvät myymään em. 49% vähemmistöosuuden. Palkkio on poliittisen päätökseen sidottu. Aikamoinen riski konsultilla, minä en sellaista olisi ottanut.
Mitä mieltä olet Pekka Lehtisen ehdotuksesta myydä LE suunnatulla osakeannilla lahtelaisille asukkaille ja yrityksille pääoman hankkimiseksi?
– Lehtisen ehdotus on populistisuudessan järjetön. Kaupunki järjestäisi osakeannin kaupunkilaisille. Mikä olisi osakkeen hinta? LE arvo lienee n. miljardin luokkaa. Jos vaikka emissiona olisi 25% osakekannasta, niin pitäisi löytää rahaa 250 miljoonaa. Raha tulisi tietenkin yhtiöön, en tiedä, miten sellainen auttaisi Lahden taloustilannetta. Emissioon liittyy monimutkaisia yhtiöoikeudellisia järjestelyjä, joita olen aikanaan työkseni tehnyt. Voitaisiin kirjoittajan kanssa yhdessä mennä torille keräämään rahaa, siihen nimien keruun viereen.
Valtuutettu Juha Tapiola ehdotti kunnallisveron korotuksia sekä Lahden kaupungin vuokratonttien myymistä, joista saatavalla 500 miljoonalla eurolla katettaisiin LE:n ja Lahden velkakuormaa. Mitä ajatuksia tämä herättää?
– Verojen korotus on aina mahdollista. Tapiola ei avaa korotusten vaikuttavuudesta kaupungin elinvoimaan. Itse uskon niin, että verojen korotus ei tuo uusia hyviä veronmaksajia eikä luo kaupungin houkuttelevuutta yritysten silmissä. Juuri niitä tarvitsemme, kun uhkana on verotulojen pienentyminen lomautusten, työttömyyden ja matalapalkkaisuuden vuoksi. Tonttien myynti pitkäaikaisten vuokrasopimusten purkamisen kautta ja siitä absurdina heittona 500 miljoonaa on vain halpahintaista populismia. Vuokraajilla on ehtojen mukaisesti mahdollisuus nytkin ostoon, mutta eihän kauppaan voida vuokralaista velvoittaa.
Entinen LE:n toimitusjohtaja Eero Seesvaara on toistuvasti kumonnut väitteitä LE:n talousnäkymistä.
Vastaa seuraaviin hänen väitteisiinsä:
a) Miksi suuren energiayrityksen omistaminen on nykyoloissa riski kunnille? Omistavathan kaikki Suomen suurimmatkin kaupungit energiayhtiönsä?
– LE on yksi yhtiö, joka on omistuksen kannalta riskikeskittymä, niin velkojensa kuin toimintansa kannalta. Ei pidä tuijottaa lähelle, silloin ei näe kauas. Vastakysymys; kumpi on omistajan kannalta suurempi riski, omistaa rahaston kautta globaaleilla markkinoilla 200-500 yhtiötä sekä lisäksi varmatuottoisia korkorahastoja? Ei kaikki suurimmat kaupungit omista energiayhtiöitä, mihin väite perustuu? Espoo on myynyt jo v. 2008 ja tuotot ovat olleet merkittäviä. Pori on myymässä omaansa. Mikkeli myi ja sai hyvät rahat, ja tästäkin on sepitetty vaikka mitä tarinaa.
b) Oletko sitä mieltä, että Lahden henkilöstökuluilla (177,8 miljoonaa) ei ole merkitystä Lahden taloudessa?
– En ymmärrä kysymystä. Jos sillä tarkoitetaan tarpeita henkilöstövähennyksiin, on varmaa, että kaikki kivet käännetään.
c) Oletko eri mieltä Seesvarna väitteestä, että Lahti Energia pystyy parin vuoden saneeraustoimien jälkeen maksamaan 10 miljoonaa euroa Lahdelle?
– Olen eri mieltä. Kohta nähdään v. 2023 tulos. Yhtiö itse ei ole ilmoittanut mahdollisesti tarvittavista saneeraustoimista.
Selvitä tavalliselle lahtelaiselle Tapiolan väitettä siitä, että Lahdella on rahaa yli 300 miljoonaa tilinpäätöksessä ja silti vuoden 2024 talousarvio on 55 miljoonaa euroa alijäämäinen?
– Alijäämä syntyy siitä, että menot ovat suuremmat kuin tulot. Kassassa (rahaa) ei ole 300 miljoonaa, vaan se on taseylijäämää aikaisemmilta vuosilta. Kassassa on rahaa keskimäärin n. 50 miljoonaa. Menot ovat seuraavien 3 vuoden aikana laskettu olevan n. 150-170 miljoonaa suuremmat kuin tulot. Sen vuoksi tarvitsemme jatkuvia tuottoja nykyistä enemmän. Jollemme saa, Lahti on kriisikunta 2027.
Juhani Melanen
Seesvaaralla on lukkarin rakkautta yhtiöön. Seesvaara tunnetaan myös perinteiden harrastajana ja uskon miehenä. Uskolla ja toivolla ei voi kuitenkaan mennä tulevaisuuteen. Faktat puhuvat korutonta kertomaa. LE:hen kerrytettiin vuosikymmenien ajan investointivelkaa ja ajettiin voimalaitokset loppuun samalla kun tuloutettiin kaupungille osinkoja maksimimäärä. Seesvaara oli osa tätä käytäntöä. Vähemmistöosuuden myynti voisi tuoda dynamiikkaa yhtiöön entistä enemmän. Koko yhtiötähän ei olla myymässä. Eri asia on vielä se, haluaako kukaan yhtiötä ostaa. Millä ostos maksaisi itsensä takaisin?
”Espoo on myynyt jo v. 2008 ja tuotot ovat olleet merkittäviä.”
Jep, taisi mennä 3vuotta kun espoolaiset olivat maksaneet nousseena sähkönhintana koko saadun hinnan takaisin ostajalle.
Hyviä asioita esillä jutussa.
Myynnissä olevat asiat ja ehdottomasti ei myynnissä olevat pitäisi selkeästi eritellä ja oikeasti perustella.
Luonnollisen monopolin kuten sähkönjakeluverkoston myynti on käytännössä verotusoikeuden myymistä. Tällaisen omaisuuden järkevään myyntiin pitää olla todella hyvät perustelut.
Jos hulttio ei pysty verkkoyhtiötä hoitamaan kunnolla niin olisiko viisaampaa myydä hulttio tai vaikka lahjoittaa.