Cohen

Viinintekijä David Cohen: Puhtaat suomalaiset raaka-aineet ovat viiniemme tasapainoisen maun salaisuus

kuva: Viinintekijä David Cohen ja hänen yrittäjävaimonsa Paola Guerrero de Cohen kertovat, että he etsivät jatkuvasti uusia makuja suomalaisesta luonnosta. – Seuraavaksi tuomme markkinoille raikkaanmakuisen omenaviinin.


 – Se on viinintekijästä ammattitaidosta kiinni, onko viini hyvää vai huonoa. Hyvän ja loistavan viinin ero syntyy raaka-aineista, viinintekijä David Cohen sanoo.

Cohen ja hänen vaimonsa valmistavat suomalaisista metsämarjoista erilaisia laatuviinejä, joita myydään suomalaisissa huippuravintoloissa.
 – Tuotteemme ovat olleet myynnissä Alkossa vuoden ajan ja niiden suosio on kasvanut koko ajan.

Uudet tilat Hollolan Miekkiössä ovat mahdollistaneet tuotantomäärän kasvun 50 000 litraan vuodessa.
 – Suomalaisessa metsässä kasvaa uskomattoman hienoja marjoja, joita me haluamme käyttää viiniemme raaka-aineena. Lakka oli minun ensimmäinen suuri marjalöytö. Rakastan tätä marjaa.

Viinitekijä Cohen kertoo, että hän hioo tuotteen ja siihen liittyvän reseptin täydelliseksi ennen kuin viini pääsee markkinoille.
 – Tämän satokauden viinit ovat markkinoilla ensi kesänä. Jokainen viini on persoonallinen oma tuote, eikä meidän viinit maistu koskaan aivan samalta.

Ainoa Winery avasi elokuussa oman viinikaupan Miekkiöön ja sieltä on mahdollista ostaa paljon erilaisia viinejä tällä hetkellä.
 – Minulla on sellainen haave, että tulevaisuudessa tämä alue näyttää viinitilalta niin kuin jossain Keski-Euroopassa.

 – Viinin valmistuksessa ja raaka-aineiden hankinnassa puhtaus on tärkein asia. Kun huolehdit siitä, että viiniä tehdään puhtaissa sammioissa, niin valmistusprosessi on silloin varmasti hallinnassa.

Persoonalliset maut metsän antimista

Ainoa Wineryn yrittäjä Paola Guerrero de Cohenin kertoo, että he ovat löytäneet suomalaisesta metsästä kiehtovia kasveja ja marjoja, joita he käyttävät viininvalmistukseen.
 – Kuusenkerkän, lakan, mesiangervon, mustikan ja puolukan upeat maut on jo talletettu viinitilan makukarttaan. Etsimme jatkuvasti uusia erilaisia makuja Suomen luonnosta, koska haluamme tuoda puhtaan suomalaisen luonnon makumaailman viineihimme.

Yrittäjä muistuttaa, että heidän viininsä ovat myös lähiruokatuote.
 – Ostamme lähialueelta lähes kaikki raaka-aineet, joita tarvitsemme viininvalmistuksessa. Päijät-Hämeestä löytyy muun muassa mansikan- ja vadelmanviljelijöitä, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Orimattilalaiselta tuottajalta ostamme todella laadukasta hunajaa. En ole koskaan missään muualla maistanut niin hyvää hunajaa.

Ainoa Wineryn viinien makumaailma rakennetaan niin, että se sopii yhteen suomalaisen ruoan kanssa.
 – Varsinkin lakka, mustikka ja puolukka ovat sellaisia marjoja, joiden makuun tarttuu suomalainen lyhyt, mutta valoisa kesäaika. Auringonvalo antaa marjoihin loistavan makubuustin.

Viinin pitää olla tasapainoinen

 – Ostan meille kaikki suomalaiset marjat ja päätän siitä, milloin viinin voi valmis, Paola Guerrero de Cohen toteaa.

Ainoa Winery aikoo jo lähitulevaisuudessa ostaa enemmän marjoja Pohjois-Suomen alueelta.
 – Lapsissa marjat kypsyvät nopeammin ja niiden maku on sanoin kuvaamattoman upea. Eri puolilla maailmaa Lappi symboloi puhtautta ja se myy myös hyvin.

Yrittäjän mukaan viini kypsyy yhden vuoden ajan ennen kuin se on valmis myyntiin.
 – Tavoitteenamme on aina hyvä maku ja tasalaatuinen tuote. Tasapainoinen maku on meille tämän työn tärkein asia. Mietimme aina viinillemme parhaan mahdollisen käyttötarkoituksen.

Suomalainen punajuuriviini oli yksi yrittäjäpariskunnan ensimmäisistä viineistä, kun he aloittivat viinivalmistuksen Suomessa.
 – Punajuuriviini on tulossa Alkoihin ja ravintoiloihin taas. Se on ollut yksi mielenkiintoisimmista tuotteistamme. Se on myös tuote, joka jakaa ihmiset selkeästi kahteen eri leiriin maun suhteen.

Suomalaiseen kesään kuuluvat mansikat ja mansikkakakut. Päijäthämäläiset viinintuottajat ovat loihtineet heitä varten oman viinin, jonka nimi on Aho.
 – Suomalaistaustainen Ranskassa asuva viininviljelijä tuottaa meille valkoviinin tähän kesäviiniin. Miekkiössä siihen lisätään mansikkaviini. Tähän viiniin on tallennettu suomalaisen kesän makumaailma. Siitä kannattaa aloittaa tutustuminen meidän tuotteisiin.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
ARKISTO