Cohen

Viinintekijä David Cohen: Puhtaat suomalaiset raaka-aineet ovat viiniemme tasapainoisen maun salaisuus

kuva: Viinintekijä David Cohen ja hänen yrittäjävaimonsa Paola Guerrero de Cohen kertovat, että he etsivät jatkuvasti uusia makuja suomalaisesta luonnosta. – Seuraavaksi tuomme markkinoille raikkaanmakuisen omenaviinin.


 – Se on viinintekijästä ammattitaidosta kiinni, onko viini hyvää vai huonoa. Hyvän ja loistavan viinin ero syntyy raaka-aineista, viinintekijä David Cohen sanoo.

Cohen ja hänen vaimonsa valmistavat suomalaisista metsämarjoista erilaisia laatuviinejä, joita myydään suomalaisissa huippuravintoloissa.
 – Tuotteemme ovat olleet myynnissä Alkossa vuoden ajan ja niiden suosio on kasvanut koko ajan.

Uudet tilat Hollolan Miekkiössä ovat mahdollistaneet tuotantomäärän kasvun 50 000 litraan vuodessa.
 – Suomalaisessa metsässä kasvaa uskomattoman hienoja marjoja, joita me haluamme käyttää viiniemme raaka-aineena. Lakka oli minun ensimmäinen suuri marjalöytö. Rakastan tätä marjaa.

Viinitekijä Cohen kertoo, että hän hioo tuotteen ja siihen liittyvän reseptin täydelliseksi ennen kuin viini pääsee markkinoille.
 – Tämän satokauden viinit ovat markkinoilla ensi kesänä. Jokainen viini on persoonallinen oma tuote, eikä meidän viinit maistu koskaan aivan samalta.

Ainoa Winery avasi elokuussa oman viinikaupan Miekkiöön ja sieltä on mahdollista ostaa paljon erilaisia viinejä tällä hetkellä.
 – Minulla on sellainen haave, että tulevaisuudessa tämä alue näyttää viinitilalta niin kuin jossain Keski-Euroopassa.

 – Viinin valmistuksessa ja raaka-aineiden hankinnassa puhtaus on tärkein asia. Kun huolehdit siitä, että viiniä tehdään puhtaissa sammioissa, niin valmistusprosessi on silloin varmasti hallinnassa.

Persoonalliset maut metsän antimista

Ainoa Wineryn yrittäjä Paola Guerrero de Cohenin kertoo, että he ovat löytäneet suomalaisesta metsästä kiehtovia kasveja ja marjoja, joita he käyttävät viininvalmistukseen.
 – Kuusenkerkän, lakan, mesiangervon, mustikan ja puolukan upeat maut on jo talletettu viinitilan makukarttaan. Etsimme jatkuvasti uusia erilaisia makuja Suomen luonnosta, koska haluamme tuoda puhtaan suomalaisen luonnon makumaailman viineihimme.

Yrittäjä muistuttaa, että heidän viininsä ovat myös lähiruokatuote.
 – Ostamme lähialueelta lähes kaikki raaka-aineet, joita tarvitsemme viininvalmistuksessa. Päijät-Hämeestä löytyy muun muassa mansikan- ja vadelmanviljelijöitä, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Orimattilalaiselta tuottajalta ostamme todella laadukasta hunajaa. En ole koskaan missään muualla maistanut niin hyvää hunajaa.

Ainoa Wineryn viinien makumaailma rakennetaan niin, että se sopii yhteen suomalaisen ruoan kanssa.
 – Varsinkin lakka, mustikka ja puolukka ovat sellaisia marjoja, joiden makuun tarttuu suomalainen lyhyt, mutta valoisa kesäaika. Auringonvalo antaa marjoihin loistavan makubuustin.

Viinin pitää olla tasapainoinen

 – Ostan meille kaikki suomalaiset marjat ja päätän siitä, milloin viinin voi valmis, Paola Guerrero de Cohen toteaa.

Ainoa Winery aikoo jo lähitulevaisuudessa ostaa enemmän marjoja Pohjois-Suomen alueelta.
 – Lapsissa marjat kypsyvät nopeammin ja niiden maku on sanoin kuvaamattoman upea. Eri puolilla maailmaa Lappi symboloi puhtautta ja se myy myös hyvin.

Yrittäjän mukaan viini kypsyy yhden vuoden ajan ennen kuin se on valmis myyntiin.
 – Tavoitteenamme on aina hyvä maku ja tasalaatuinen tuote. Tasapainoinen maku on meille tämän työn tärkein asia. Mietimme aina viinillemme parhaan mahdollisen käyttötarkoituksen.

Suomalainen punajuuriviini oli yksi yrittäjäpariskunnan ensimmäisistä viineistä, kun he aloittivat viinivalmistuksen Suomessa.
 – Punajuuriviini on tulossa Alkoihin ja ravintoiloihin taas. Se on ollut yksi mielenkiintoisimmista tuotteistamme. Se on myös tuote, joka jakaa ihmiset selkeästi kahteen eri leiriin maun suhteen.

Suomalaiseen kesään kuuluvat mansikat ja mansikkakakut. Päijäthämäläiset viinintuottajat ovat loihtineet heitä varten oman viinin, jonka nimi on Aho.
 – Suomalaistaustainen Ranskassa asuva viininviljelijä tuottaa meille valkoviinin tähän kesäviiniin. Miekkiössä siihen lisätään mansikkaviini. Tähän viiniin on tallennettu suomalaisen kesän makumaailma. Siitä kannattaa aloittaa tutustuminen meidän tuotteisiin.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO