Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo

kuva: – Trion alakerta on hyvä paikka taidenäyttelylle. Ihmiset haluavat nähdä taidetta myös arjessa ja siksi kauppakeskuksessa on hyvä olla, kuvataiteilija Anja Hiltunen toteaa.


– Ensimmäiset tauluni olen maalannut vuonna 1965. Taiteilijan urani aloitin silloin. Vietän 60-vuotistaiteilijajuhlaa ensi vuonna, kuvataiteilija Anja Hiltunen kertoo.

Saksalassa asuvan taiteilija Hiltusen retrospektiiviseen näyttelyyn on mahdollisuus tutustua Trion alakerrassa lokakuun loppuun saakka.
– Näyttelyssä on mahdollisuus tutustua ensimmäisiin tauluihin. Se on samalla aikamatka 1960-luvulta nykypäivään.

Maalaaminen ja piirtäminen ovat olleet intohimo Hiltuselle aina.
– Piirsin jo alakoulussa koulukirjat täyteen kuvia. Äiti kyseli minulta kotona, että kuuntelenko siellä mitään.

Hiltusen mukaan vilkas mielikuvitus on ollut hänelle hyve koko taitelijanuran ajan.
– Silloin, kun maalaan, niin annan ajatuksen lentää. Unohdan kaikki arkipäiväiset asiat, kun otan siveltimet esiin.

Uusimmat taulut maalattu kesällä

– Öljyvärimaalaus Vesijärvi illalla on houkutellut ihmisiä käytävältä näyttelytilaan. Se on impressiohenkinen ja värikylläinen maalaus. Tässä tyylilajissa ei maalata tarkasti vaan yritetään tallentaa hetken vaikutelma.

Kuvataitelija Hiltunen kertoo, että hän on maalannut paljon kukka- ja hedelmäasetelmia viime aikoina.
– Muotokuvamaalaus vaatii enemmän kärsivällisyyttä, kun minä olen taas nopea maalaaja. Tässä näyttelyssä on mahdollisuus tutustua myös muotokuvamaalauksiini. Suosikkitauluni on se, johon olen maalannut oman pojan kuvan, kun hän oli pieni pellavapää.

Hiltunen maalaa pääosin akryyli- ja öljyväreillä myös pastellivärityöt kuuluvat hänen tuotantoonsa merkittävällä tavalla.
– Näyttelyyni kannattaa tutustua, jos nauttii kuvataiteesta tai haluaa hengähtää hetken keskellä kiireistä arkea. Esteettisesti kauniit taulut ja voimakkaat värit hellivät aina ihmisen mieltä.

Taiteilija itse on kiitollinen siitä, että on saanut paljon luovuutta ja mielikuvitusta geeneissä.
– Uniini taide tulee vain positiivisessa, mutta en minä koskaan yöaikaan taidetta suunnittele.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
ARKISTO