Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö


Lassi Leivo on ensimmäistä kertaa mukana kuntavaaleissa sitoutumattomana ehdokkaana Kokoomuksen listoilla. Mies on taustaltaan ammattisotilas.

Kestääkö ympäristökaupungin maine rullahiihtoradan asfaltoinnin Salpausselälle?
– Kestää. Lahti käyttää jo nyt ECO-asfalttia perinteisen sijasta, mikä vähentää asfaltoinnin päästöjä. Samalla kaupunki kehittää ympärivuotisia liikuntamahdollisuuksia, jotka tukevat asukkaiden terveyttä ja lisäävät Lahden houkuttelevuutta urheilukaupunkina.

Hoitaako Lahden kaupunki työllistämisasiat TE-keskusta paremmin?
– Kyllä. Kun työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille, mahdollistaa se paikallisten erityispiirteiden huomioinnin, kuten Lahden keskivertoa korkeamman nuorisotyöttömyyden, ja yhdistää työllisyyden kaupungin hankkeisiin. Esimerkiksi edulliset toimitilat nuorille yrityksille ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa tukevat tätä.

Onko Lahden kaupungin kirjastoverkossa vielä rönsyjä?
– Tulevien talouden tasapainottamisen vuosina rönsyinä näyttäytyvät sellaiset kirjastot, joiden käyttäjät eivät joutuisi luopumaan kirjastopalvelusta, mutta joutuisivat kasvattamaan välimatkaa niihin. Näenkin, että tiukassa tilanteessa meillä on vielä mahdollisuus optimoida kirjastoverkkoa ja vaikkapa yhdistää joidenkin alueiden rönsyjä yhdeksi.

Mikä on sopiva määrä taloudellista tukea kaupungilta Salpausselän kisoille?
– Tuen mittayksikkönä tulisi olla mahdollisimman vähän euroja. Sopiva määrä tukea voidaan sen sijaan määrittää tarjoamalla kaupungin tuottamia palveluita ja infran käyttöä ilmaiseksi kisojen järjestäjille. Näin voimme antaa tärkeää tukea tapahtumalle ja samalla säästää rahaa.

Miten kaupunki voi tukea ihmisten ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa Lahdessa?
– Kaupunki voi tukea ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa tarjoamalla edullisia tai ilmaisia liikuntamahdollisuuksia sekä järjestämällä yhteisöllisiä tapahtumia, kuten ulkoilupäiviä. Nämä lisäävät fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä vahvistavat yhteisöllisyyttä, mikä pitkällä aikavälillä vähentää terveydenhuollon kustannuksia.

Miten Etelä-Lahden dynaamisuutta ja houkuttelevuutta pidetään yllä tämän vuosikymmenen viimeiset vuodet?
– Etelä-Lahden houkuttelevuutta ja talouskasvua voidaan edistää strategisella alueenkäytön suunnitelmalla, joka yhdistää omakotitaloasukkaille viihtyisän ympäristön ja yritysinvestoinnit, kuten suurten kaupallisten toimijoiden sekä palveluyritysten houkuttelun alueelle. Maisemointi, kuten liikuntamahdollisuudet ja luonnonläheiset virkistysalueet, taas houkuttelevat uusia omakotitalorakentajia ja vahvistavat alueen elinvoimaisuutta.

Mikä on Kisapuiston kohtalo tulevalla valtuustokaudella?
– Kisapuiston kohtalona on kehittyä edustuskelpoiseksi ja tapahtumia houkuttelevaksi alueeksi tulevien vuosien aikana, edeten vaiheittain ja taloutta mahdollisimman vähän rasittaen.

Säästetäänkö perusopetuksessa kielitarjonnasta, tuntijaosta vai oppikirjoista?
– Sitoutumiseni ’Ääni lapselle’ -kampanjaan tarkoittaa, että lasten hyvinvointi turvataan myös säästötoimissa. Säästäisin oppikirjoista siirtymällä digitaalisiin materiaaleihin ja innovatiivisiin ratkaisuihin, jotka eivät heikennä opetuksen laatua. Tuntijako ja kielitarjonta ovat opetuksen keskeisiä vahvuuksia, joista ei tulisi leikata.

Kannattaako kaupungin tarjota pääkaupunkiseudulle pendelöiville ihmisille kohtuuhintaista liityntäpysäköintiä?
– Kaupungin tulisi ehdottomasti tukea liityntäpysäköintiä tarjoamalla erittäin edullisia tai jopa ilmaisia pysäköintimahdollisuuksia. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi myöntämällä ’pendelöintipysäköintioikeus’ tietyille alueille, jonka saisi todistamalla työskentelevänsä pääkaupunkiseudulla. Näin kaupunki helpottaisi pendelöintiä ja tukisi joukkoliikenteen käyttöä, joka puolestaan lisää Lahden houkuttelevuutta.

Miten olisit sijoittanut kaupungin Pippoon investoimat 30 miljoonaa euroa toisin?
– Olisin sijoittanut rahat uudestaan Pippon alueeseen. Jos kuitenkin olisi valittava jokin muu kohde, panostaisin radanvarren kehittämiseen, mikä modernisoisi Lahden kaupunkikuvaa ja vahvistaisi alueen houkuttelevuutta.

Millaisia tapahtumia Lahti tarvitsee tulevaisuudessa lisää?
– Lahti tarvitsee tapahtumia, jotka hyödyttävät aktiivisesti koko kaupunkia. Keskustan tai palveluiden lähellä järjestettävät tapahtumat tuovat lisää asiakasvirtoja paikallisille yrityksille ja luovat elävää kaupunkikulttuuria. Ne vahvistavat myös yhteisöllisyyttä, kun liikkeet ja kohtaamispaikat tuovat ihmisiä yhteen ja tekevät kaupungista houkuttelevamman.

Petri Görman

Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta

– OMALÄHIÖ ESITTELEE KEVÄÄN AIKANA ALUE- JA KUNTAVAALIEHDOKKAITA ERI PUOLUEISTA –


Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman on puolueensa aluevaltuustoryhmän jäsen ja ensimmäinen varavaltuutettu. Hän on osallistunut aluevaltuuston koulutuksiin ja seminaareihin tämän valtuustokauden aikana. Sen lisäksi mies on ollut aina paikalla tuuraamassa, kun valtuustoryhmässä joku on estynyt osallistumaan aluevaltuuston kokoukseen.

Tarvitaanko hyvinvointialueille lisää ohjausta?
– Kyllähän valtion eli ministeriöiden ohjaus on jo nyt varsin tiukkaa ja tarkoin säädeltyä. Aluevaltuustot eivät tarvitse lisää ohjausta. Ohjaus koskee sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimea.

Toteutuuko palveluiden tasapuolinen saatavuus hyvinvointialueellamme?
– Ei se täysin toteudu. Sysmäläinen joutuu lähtemään Akuuttiin Lahteen viikonloppuna, jos hän sairastuu. Lahtelaisille matka on tietenkin lyhyempi. Palvelut ovat kaikille saavutettavissa, mutta osalle maakunnan ihmisiä palvelut ovat liian kaukana. Myös resurssipula aiheuttaa eriarvoisuutta. Psykiatrian palveluissa, etenkin lasten ja nuorten osalla, on kohtuuttoman pitkät jonotusajat. Samoin lastensuojelussa ja vammaisten palveluissa on petrattavaa.

Miten hyvinvointialueella olisi mahdollista kuunnella paremmin palveluita käyttävien ihmisten mielipiteitä?
– Käytössä on esimerkiksi suullinen palaute suoraan hyvinvointialueen henkilökunnalle. Myös paperiset palautelomakkeet sekä sähköiset nettipalautepalvelut ovat olemassa. Asukaskyselyn avulla olisi mahdollista kysyä ihmisten mielipiteitä. Parhaillaan hyvinvointijohtaja Petri Virolainen kiertelee alueen kunnissa kuuntelemassa asukkaiden näkemyksiä ja saamassa palautetta. Monet toiveet ovat suoraan yhteydessä käytettävissä olevan rahan määrään, joten siinä on se suurin este, miksei kaikkia hyviäkään toiveita voida toteuttaa.

Ovatko mielenterveyspalvelut riittävällä tasolla Päijät-Hämeessä?
– Eivät ole. Pulaa on ollut alan ammattilaisista jo vuosia. Työtä olisi tarjolla, mutta työpaikkoja ei saada täytettyä. On hyvin surullista ja vaikeaa hyväksyä tätä asiaa, kun se koskee lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja. Alaikäiset eivät suoraan hakeudu mielenterveyspalveluiden pariin, vaan sinne mennään perusterveydenhuollon kautta. Tämä muutos tapahtui viime vuonna. Neuvola-, koulu- tai opiskeluterveydenhoitaja ensin tutkii, ja tarvittaessa lähettää eteenpäin. Tällä muutoksella pyritään ajan myötä lyhentämään jonoja.

Toteutuuko uuden vammaispalvelulain henki hyvinvointialueen palveluissa?
– Vaikea vielä sanoa, kun uusi laki astui voimaan 1. tammikuuta 2025. On pyrittävä varmistamaan Päijät-Hämeessäkin, että vammaisen kuntalaisen yhdenvertaisuus ja osallistumisen mahdollisuus toteutuu. Itsenäiseen asumiseen tulee kiinnittää myös suuri huomio. Henkilökohtaisen avustajan saamiseen vammaisella on subjektiivinen oikeus tietyin edellytyksin. Meilläkin kotona asuva perheenjäsen on oikeutettu avustajaan, mutta välillä ei ole avustajaa, kun on vaikea saada palveluja vain 15 tunniksi viikossa. Tämä on meille ja monille muillekin yksi haaste löytää osa-aikaista henkilökohtaista avustajaa.

Onko se oikein, että diabeteshoitoa tarvitsevat potilaat joutuvat maksamaan hyvinvointialueella nyt kaikki hoitotarvikkeensa itse?
– Jos jollain ei ole varaa hankkia verensokerimittareita, mittausliuskoja, glukoosisensoreita tai insuliinipumppuja, niin kyllä yhteiskunnan ainakin siinä tapauksessa tulee ne maksaa. Ketään ei saa jättää hoitamatta.

Onko siinä mitään järkeä, kun hyvinvointialueilla on tarkoitus digitalisoida senioreiden päivätoimintaa eli vähentää ihmisten sosiaalisia kohtaamisia?
– Digitalisaatiota sinänsä on Lahdessa 2019 senioreiden keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan kannatettu hyvinkin laajalti. Siinä seniorit itse vastasivat monen asioinnin helpottuvan. Yhteydenpito omaisiin sekä ystäviin on tiheämpää esimerkiksi kuvapuheluiden tai viestien välityksellä, varsinkin jos asutaan eri paikkakunnilla. Toki pitää olla mahdollisuus nähdä kasvokkainkin. Onneksi on monia muitakin tahoja kuin hyvinvointialueet, jotka järjestävät ikäihmisten kohtaamisia. Tätä työtä tekevät muun muassa kolmannen sektorin järjestöt ja seurakunnat.

Mitä mieltä olet siitä, että senioriväestön palveluista aiotaan leikata vielä tämän vuoden aikana 140 miljoonaa euroa?
– Aika kovalta talouspolitiikalta kuulostaa ja toivottavasti se jää aikomukseksi. Jos valtio tämän toteuttaa, niin sitten palveluista leikkaamiset kohdennettaisiin niin, että eniten leikataan varakkailta senioreilta, ja vähemmän vähävaraisilta.

Miksi sinä haluat vaikuttaa aluevaltuustossa?
– Haluan säilyttää sosiaali- ja terveyspalveluissa mahdollisimman hyvän palvelutason. Jonot leikkauksiin ja psykiatrian palveluihin saatava lyhyiksi. Julkinen terveydenhoito on pidettävä hengissä. Liikaa ei saa yksityistää, muuten hinnat tuppaavat pitkällä aikavälillä kohoamaan suhteettomasti. Ostopalveluita toki joudutaan käyttämään, mutta se on eri asia kuin yksityistäminen.

Haluaako hallitus pienentää hyvinvointialueiden määrää epärealististen ja tiukkojen taloudellisten reunaehtojen keinoin?
– Kyllä. Taustahan nykytilanteelle on se, että kymmenkunta vuotta sitten kokoomus olisi halunnut paljon pienemmän määrän hyvinvointialueita eli vain viisi, mutta keskustapuolue halusi 18 Sipilän hallituksen aikana. SDP päätti sitten myöhemmin, että alueita onkin peräti 21. Näkemykseni on ollut jo pitkään, että nyt kokoomus pääministeripuolueena laittaa tarkoituksella alueiden taloudet tiukalle, eli valtio on antanut kahtena hyvinvointialueen aloitusvuotena ihan liian vähän valtion rahoitusta Päijät-Hämeelle. Rahaa ei ole annettu tarveperusteisesti. Etenkin kokoomus näkyy käyttävän alkuperäisen 10 vuotta vanhan tavoitteensa läpiajamiseen keppihevosena valtion velkaantuneisuutta. Kokoomuksen tarkoituksena on saada vuosia vanha tahtonsa toteutettua eli vähemmän hyvinvointialueita. Mitä vähemmän alueita on, sitä parempi edustus heillä on alueen päätäntäelimissä. Tämä on isojen puolueiden aluepolitiikkaa ja keskinäistä nokittelua.

Petri Görman

Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle

– OMALÄHIÖ ESITTELEE KEVÄÄN AIKANA ALUE- JA KUNTAVAALIEHDOKKAITA ERI PUOLUEISTA –


Launeella asuva Olavi ”Olli” Kopo on ollut aiemminkin vihreiden ehdokkaana kunta- ja aluevaaleissa. Nyt hän uskoo, että kolmas kerta toden sanoo.

Kestääkö ympäristökaupungin maine rullahiihtoradan asfaltoinnin Salpausselälle?
– Kyllä ympäristökaupungin maine kärsii, mutta ei toki kokonaan romahda, mikäli asvaltoitu rullahiihtorata päätetään rakentaa. Itse en kannata sitä. Metsiä kaadetaan Salpausselälläkin aivan turhaan. Mieluummin istutetaan metsää kuin kaadetaan sitä nopeiden voittojen toivossa!

Hoitaako Lahden kaupunki työllistämisasiat TE-keskusta paremmin?
– Lahden kaupungilla on kohtuulliset resurssit hoitaa työllisyyspalvelut hyvin. Kuntakokeilun aikana saatiin kokemusta työllisyyspalvelujen järjestämisestä kaupungin omana toimintana. Mutta mahtaako kaupunki saada jatkossa riittäviä taloudellisia resursseja työllisyyspalvelujen toteuttamiseen? Uutuuttaan asiakaspalvelun sujuvuus voi häiriintyä. Vielä ei voida arvioida kaupungin onnistumista aiempaan malliin verrattuna.

Onko Lahden kaupungin kirjastoverkossa vielä rönsyjä?
– Toivon, että kirjastoverkkoa ei tarvitse karsia enempää. Kirjastot ovat tasa-arvon ytimessä ja tärkeitä lähipalveluja.

Mikä on sopiva määrä taloudellista tukea kaupungilta Salpausselän kisoille?
– Lahti tunnetaan muun muassa Salpausselän kisoista. Kaupungin on ihan perusteltua osallistua kuluihin nykyisellä tasolla ja tavalla.

Miten kaupunki voi tukea ihmisten ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa Lahdessa?
– Ennalta ehkäisevää työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on syytä tehdä tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen, muiden viranomaisten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Tukemalla terveyttä edistäviä hankkeita voidaan jakaa kuluja hankekumppaneiden kesken. Suojelemalla lähimetsiä ja luonnonmukaista ympäristöä autetaan ihmisiä liikkeelle neljän seinän sisältä. Kulttuuripalvelujen ylläpitäminen ja yhteisöllisen toiminnan kehittäminen edistävät ihmisten terveyttä ja osallistumismahdollisuuksia. Niitä ei pidä nähdä vain kuluerinä.

Miten Etelä-Lahden dynaamisuutta ja houkuttelevuutta pidetään yllä tämän vuosikymmenen viimeiset vuodet?
– Hypermarketit pysyvät jatkossakin eteläisessä Lahdessa asuvien lähikauppoina. Asukkaat voivat matalalla kynnyksellä tukea alueensa pitämistä vireänä osallistumalla asukasyhdistystoimintaan, kokoontumalla naapuruston kesken tai vaikkapa hakeutumalla jäseneksi kumppanuuspöytään. Kylpylä(hotelli)hankkeista ei kannattane pitää isoa ääntä.

Mikä on Kisapuiston kohtalo tulevalla valtuustokaudella?
– Kisapuiston rakenteiden korjaus on välttämätöntä. Kaavamuutoskin on aloitettu, joten toivottavasti päästään eteenpäin myös katsomorakenteiden uudisrakentamiseksi.

Säästetäänkö perusopetuksessa kielitarjonnasta, tuntijaosta vai oppikirjoista?
– Perusopetuksesta ei pidä säästää. Puolustan monipuolista kielitarjontaa ja muidenkin perusopetuksen resurssien säilyttämistä.

Kannattaako kaupungin tarjota pääkaupunkiseudulle pendelöiville ihmisille kohtuuhintaista liityntäpysäköintiä?
– Soisin ihmisten käyttävän busseja, milloin mahdollista. Pendelöivien kaupunkilaisten kohtuuhintaista pysäköintiä kannattaa tukea. Liityntäpysäköintihintoja voidaan laskea tai pitää ennallaan, kun muita parkkimaksuja korotetaan. Tämä voi olla yksi työllisyyttä edistävistä toimista.

Miten olisit sijoittanut kaupungin Pippoon investoimat 30 miljoonaa euroa toisin?
-Investoinnit Pippoon ovat olleet tarpeen. Pippo sijaitsee teiden solmukohdassa. Alueen esirakentaminen on nähty kaupungin etuna. Toivottavasti tehdyt ratkaisut tuottavat alueelle vilkasta taloudellista toimeliaisuutta. Aluetta voidaan viherryttää istutuksin rakentamisen edetessä.

Millaisia tapahtumia Lahti tarvitsee tulevaisuudessa lisää?
– Lahti tarvitsee lisää päihteettömiä ja ikärajattomia tapahtumia, jotka edistävät avarakatseisuutta, kulttuurien keskinäistä ymmärrystä, oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja luonnon hyvinvointia.

Petri Görman

Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan

kuva: Ja yö -laulun julkaiseminen merkitsi Maria Bymanille itsensä ylittämistä.
– Heittäytyminen musiikin maailmaan on antanut minulle aina paljon mielihyvää. Olen iloinen siitä, että minulla on tällainen harrastus olemassa


Musiikki on kuljettanut etelälahtelaista Maria Bymania muun muassa kuoroharrastuksiin ja lastenlaulukilpailuun. Nyt hän julkaisi uutta tuotantoa Youtubeen ja lisää musiikkia saattaa olla tulossa. Yli 20 vuotta sitten Jari Niemisen säveltämän Ja yö-laulun voi nyt kuunnella Youtubesta.
– Musiikkiharrastukseni alkoi pienen maalaiskunnan kirkkokuorosta. Opiskeluaikoinani otin laulutunteja ja olin mukana erilaisissa kuoroissa. Myös tämän jälkeen olen pitänyt lauluääneni kunnossa, laulaja Maria Byman kertoo.

Byman synnytti esikoisensa yhtä aikaa säveltäjä Jari Niemisen vaimon kanssa ja tutustui silloin miehen musiikkiin.
– Hän toi vaimolleen lohdutukseksi ja mielenvirkistykseksi säveltämiään lauluja. Se oli erilaista ja kaunista musiikkia. Silloin sain ensikosketuksen Niemisen musiikkiin.

Byman ja Nieminen osallistuivat Salon lastenlaulukilpailuun Kamelin vaiva -laululla vuosikymmen sitten ja laulu valittiin kilpailun finaaliin.
– Myös tämän lastenlaulukilpailun jälkeen olemme tehneet musiikkirintamalla yhteistyötä. Nyt Nieminen halusi julkaista nämä yli 20 vuotta sitten kirjoitetut laulut eri esittäjien tulkitsemana. Minä tietenkin innostuin asiasta.

Muusikko Jari Nieminen asui pitkään Launeella, mutta sittemmin mies on muuttanut Hollolaan.
– Hänen kotistudiolla olen vieraillut aina silloin tällöin.

Musiikki on tärkeä osa elämää

– Jos minulla olisi enemmän aikaa, niin keskittyisin säveltämiseen.

Tällä hetkellä Byman käy laulutunneilla Conciksella ja opiskelee musiikinteoriaa.
– Musiikkimakuni on todella monipuolinen. Jos sanoituksessa ja musiikissa on jokin jippo, niin silloin se kolahtaa aivan varmasti.

Arppa, Litku Klementti ja Yona ovat soitetuimpia artisteja Bymanin Spotify-listalla.
– Coldplay sai aivan mieletöntä hehkutusta julkisuudessa koko viime vuoden. Henkilökohtaisesti Chris Martinin ääni ei kolahda.

Bymanin musiikkivalinnoissa äänellä on iso merkitys.
– Muistan, kuinka kauan sitten Kari Tapion maaginen ääni teki minuun suuren vaikutuksen. Se innosti kuuntelemaan myös miehen muuta tuotantoa enemmän.

Keikkailu opettaa ja vie eteenpäin

– Olin pitkään erilaisissa musiikkiprojekteissa mukana ja keikkailu monenlaisten ryhmien kanssa on kartuttanut esiintymiskokemusta.

Byman muistuttaa, että musiikki vie aina toisiin sfääreihin ja lohduttaa vaikeissa hetkissä.
– Liikutun oopperaa kuunnellessa, mutta se ei ole oikein laulutyylilleni sopivaa musiikkia, vaikka olen opiskellut elämäni aikana klassista laulua.

Bymanilla oli Esa Sjöblomin yhtyeen kanssa muutama keikka viime vuonna.
– Esitimme jazzstandardeja ja iskelmää. Saattaa olla, että keikkailen myös tänä vuonna.

Yhä edelleen Bymania kiinnostaa löytää uusia ulottuvuuksia omasta äänestään.
– Tarinan avulla voi kertoa asian, että musiikkia kuunteleva ihminen liikuttuu.

– Uuden harrastuksen voi aloittaa milloin tahansa. Itse olen tyytyväinen siihen, kuinka paljon musiikki on läsnä omassa elämässäni. Se kantaa aina myös niiden vaikeiden hetkien yli.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011