Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä

Kuva: Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen kertoo, että arkistotutkimuksen kautta on mahdollisuus saada uutta tietoa Hennalan alueen joukkohaudoista. Taustalla näkyy  kasarmi 57, jossa toimi venäläisen varuskunnan kappeli ja sen läheisyydessä oli myös hautausmaa.


Ennen Suomen sisällissotaa rakennettu venäläisen varuskunnan kappeli on edelleen pystyssä Lahden Metsä-Hennalassa. Kappelin ympäristössä on ollut vanha venäläinen sotilashautausmaa, jonka luonne on todennäköisesti sisällissodan melskeissä muuttunut.
– Hennalan varuskunnan alueella on ollut iso vankileiri ja siksi suurella todennäköisyydellä siellä kuolleita vainajia on haudattu myös tälle hautausmaalle, Lahden kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Antti Holopainen toteaa.

Arkistotutkimuksen avulla on tarkoitus selvittää, missä hautausmaa on ja kuinka laajalle se on levittäytynyt. Venäläisten henkilöllisyydet sekä kohtalot on myös tarkoitus saada samassa yhteydessä selville. Kasarmi 57:n lähialue oli vuosina 1912-1917 varuskunnan hautausmaa ja sinne on haudattu venäläisiä.
– Kansallisarkiston ja Valtioneuvoston kanslian myötävaikutuksella on käynnistetty arkistotutkimus. Tämä tutkimustyö jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka.

Tutkimusidea lähti liikkeelle vuosi sitten, kun Hennalassa järjestettiin muistojuhla sisällissodan kunniaksi. Seminaarin loppupäätelmänä todettiin, että uhrien henkilöllisyys ja määrä on vielä selvitettävä.
– Vieläkään ei ole olemassa täsmällistä tietoa Hennalan alueen uhreista, mutta uskomme, että uutta arkistotietoa tästä kokonaisuudesta kuitenkin vielä löytyy.

Kaivauksia ei välttämättä tehdä

–  Oletan, että tässä yhteydessä arkistotutkimus on tarkoituksenmukaisempi menetelmä kuin hautojen avaaminen.

Holopainen muistuttaa, että on tärkeää saada jälkipolvien tietoon, missä heidän esi-isiensä leposijat ovat.
– Tämä kappeli olisi jo sinänsä hyvä muistomerkki. Aluetta ja kappelia tulisi siistiä. Kasarmi 57 on kaupungin maa-alueella ja se on muinaismuistolain mukaan rauhoitettu alue. Kaavoituksellista ongelmaa ei ole siis olemassa, vaan kyse on ainoastaan tahtotilasta.

Kappelin välittömään läheisyyteen on haudattu myös muita kuin lahtelaisia, koska vankileirillä suurin osa ihmisistä oli muualta Suomesta.
– Hennalan varuskunnan sotilassairaalan päiväkirjassa on yli 1000 nimeä. Nämä ihmiset ovat haudattu jonnekin tälle alueelle.

Holopainen muistuttaa, että kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon ihmisiä teloitettiin alueella, kun vankileiriä perustettiin.
– Se tiedetään, että uhreja on ainakin satoja. Naissurmiakin tapahtui Lahden alueella yli 200.

Hennalan alueella ei ole vielä vankileirin uhrien muistomerkkiä, mutta sellaisia on tarkoitus sinne sijoittaa, kun asiat selkiytyvät uuden tutkimuksen myötä.
– Toisen maailmansodan jälkeen tällä alueella on tapahtunut tienrakentamisen yhteydessä vainajien siirtoja ja ne lienee dokumentoitu puutteellisesti. Tämän dokumentaation selvittäminen on myös osa tätä arkistotyötä.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

1 kommentti “Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä

  1. Hennalan helvetin kokeneitten ja siellä kuolleitten ihmisarvon kunnioittaminen ei ole ketään vastaan!
    Muistomerkki nimikilvin varustettuna Tammisaaren tapaan on vähimmilläänki n saatava kertomaan jälkipolville noista kauhun ja anarkian, mielivallan ajoista.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Seniorijakajat:Jakelutyö pitää vetreänä – Liike on lääke!
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Demareiden ja kokoomuslaisten pyrkimys rajoittaa valtuustokysymysten tekemistä kaventaa päätöksenteon demokraattisuutta Lahdessa
Lahden Urkuviikkojen 50-vuotishistoriikki on toimittaja Merja Åkerlindin huima taidonnäyte
Tuija Saloranta: Liike Nyt haluaa tuoda päätöksentekoon vaikuttavuutta, jotta lahtelaisten ääni kuuluu paremmin
Valokuvaaja Juha Tanhua: Lanu-puistossa kannattaa vierailla eri vuorokauden aikoina
Marko Haavisto hyödynsi korona-ajan säveltämällä uutta musiikkia
Näyttelijä Petri Liski: Nummisuutarit oli pakko ohjata, kun en ole itse siinä koskaan päässyt näyttelemään
Salinkalliolla nautittiin yhteislauluista pitkän koronatauon jälkeen
Omakotiyhdistyksen ja miestenpiirin yhteistyönä rakennettiin ilmoitustaulu Launeelle
Harry Harkimo: Lahtelaiseen politiikkaan kaivataan raikasta tekemisen meininkiä
Tuulensuoja on paikka, jossa on mahdollisuus saada ote elämästä uudelleen
Rykmentinpuistorock Tuusulassa 17.-18.6.
Launeen seurakunta palkitsi vapaaehtoistyöntekijöitä Pro Diakonia-mitalilla
Omalähiön torigallup markkinapäivänä: Mistä lisää elämää Lahen keskustaan?
Siiri Äitee Rantanen ja naisten kilpahiihdon historiaa
Aurinko helli kevätkarnevaaleja
Lahden lyseo juhli tyylillä 100-vuotista taivaltaan Sibeliustalolla
Diakoniatyöntekijä Anni Haikarainen: Vapaaehtoistyöntekijöitä juhlitaan Helatorstain messussa
Rakkaus lumilautailuun voitti Tomin fyysiset vammat
Etelälahtelainen Henrik Saari: Kirsikkapuiden kukintaa on ilo seurata iltalenkillä
ARKISTO