Kuva: Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen kertoo, että arkistotutkimuksen kautta on mahdollisuus saada uutta tietoa Hennalan alueen joukkohaudoista. Taustalla näkyy kasarmi 57, jossa toimi venäläisen varuskunnan kappeli ja sen läheisyydessä oli myös hautausmaa.
Ennen Suomen sisällissotaa rakennettu venäläisen varuskunnan kappeli on edelleen pystyssä Lahden Metsä-Hennalassa. Kappelin ympäristössä on ollut vanha venäläinen sotilashautausmaa, jonka luonne on todennäköisesti sisällissodan melskeissä muuttunut.
– Hennalan varuskunnan alueella on ollut iso vankileiri ja siksi suurella todennäköisyydellä siellä kuolleita vainajia on haudattu myös tälle hautausmaalle, Lahden kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Antti Holopainen toteaa.
Arkistotutkimuksen avulla on tarkoitus selvittää, missä hautausmaa on ja kuinka laajalle se on levittäytynyt. Venäläisten henkilöllisyydet sekä kohtalot on myös tarkoitus saada samassa yhteydessä selville. Kasarmi 57:n lähialue oli vuosina 1912-1917 varuskunnan hautausmaa ja sinne on haudattu venäläisiä.
– Kansallisarkiston ja Valtioneuvoston kanslian myötävaikutuksella on käynnistetty arkistotutkimus. Tämä tutkimustyö jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka.
Tutkimusidea lähti liikkeelle vuosi sitten, kun Hennalassa järjestettiin muistojuhla sisällissodan kunniaksi. Seminaarin loppupäätelmänä todettiin, että uhrien henkilöllisyys ja määrä on vielä selvitettävä.
– Vieläkään ei ole olemassa täsmällistä tietoa Hennalan alueen uhreista, mutta uskomme, että uutta arkistotietoa tästä kokonaisuudesta kuitenkin vielä löytyy.
Kaivauksia ei välttämättä tehdä
– Oletan, että tässä yhteydessä arkistotutkimus on tarkoituksenmukaisempi menetelmä kuin hautojen avaaminen.
Holopainen muistuttaa, että on tärkeää saada jälkipolvien tietoon, missä heidän esi-isiensä leposijat ovat.
– Tämä kappeli olisi jo sinänsä hyvä muistomerkki. Aluetta ja kappelia tulisi siistiä. Kasarmi 57 on kaupungin maa-alueella ja se on muinaismuistolain mukaan rauhoitettu alue. Kaavoituksellista ongelmaa ei ole siis olemassa, vaan kyse on ainoastaan tahtotilasta.
Kappelin välittömään läheisyyteen on haudattu myös muita kuin lahtelaisia, koska vankileirillä suurin osa ihmisistä oli muualta Suomesta.
– Hennalan varuskunnan sotilassairaalan päiväkirjassa on yli 1000 nimeä. Nämä ihmiset ovat haudattu jonnekin tälle alueelle.
Holopainen muistuttaa, että kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon ihmisiä teloitettiin alueella, kun vankileiriä perustettiin.
– Se tiedetään, että uhreja on ainakin satoja. Naissurmiakin tapahtui Lahden alueella yli 200.
Hennalan alueella ei ole vielä vankileirin uhrien muistomerkkiä, mutta sellaisia on tarkoitus sinne sijoittaa, kun asiat selkiytyvät uuden tutkimuksen myötä.
– Toisen maailmansodan jälkeen tällä alueella on tapahtunut tienrakentamisen yhteydessä vainajien siirtoja ja ne lienee dokumentoitu puutteellisesti. Tämän dokumentaation selvittäminen on myös osa tätä arkistotyötä.
Petri Görman
Hennalan helvetin kokeneitten ja siellä kuolleitten ihmisarvon kunnioittaminen ei ole ketään vastaan!
Muistomerkki nimikilvin varustettuna Tammisaaren tapaan on vähimmilläänki n saatava kertomaan jälkipolville noista kauhun ja anarkian, mielivallan ajoista.