Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja

Kuva: Lasten satu- ja askartelukirjan tekijä Iiris Nykänen istuu kotinsa olohuoneessa syylissään Siirakka-taata, Synneve-maamo ja Tiitus-tonttu, kukkatasolla istuu Vinsentti-tonttu ja taustalla suuri joukko Iiriksen käsin tekemiä satuolentoja.


Kaakkoinen Lahden kulmakunta Renkomäki on maastoltaan ikivanhaa jääkauden jälkeen jättämää harjua ja tasankoa. Uusi nykyaikainen pientaloyhdyskunta on rakentunut vanhojen talojen lomaan. Lapsille ja lapsenmielisille kirjoittava Iiris Nykänen asuu lähellä Pennalaa, Lahden rajalla. Vuosien varrella hän on tutustunut alueen metsiin ja harjanteisiin, ja löytänyt niistä ideat muutamana viime vuotena ilmestyneisiin kirjoihinsa.

Nahkahuonekalujen verhoilu ompelutöineen on raskasta työtä ajan mittaan, niinpä huonekaluverhoilija Iiris Nykäsen selkä ei tätä työntekoa sietänyt. Eläkkeelle jääminen oli ratkaisu. Harmistumisen ja helpotuksen jälkeen hän ryhtyi miettimään ajankäyttöään kotona. Renkomäen metsissä liikkuessa hänen mieleensä pulpahteli satumaisia juttuja lapsille, aikuisille näkymättömistä metsän ihmeistä, Mettiäisistä ja muista satuolennoista. Ne ryhtyivät seikkailemaan ensinnä pikkutarinoina metsäretkeilijän kotiaskareissa, saivat hahmoja ja vihdoin konkreettisia peikkomaisia ja muita muotoja. Iiris Nykänen oli löytänyt käsityöläistaidoilleen kevyempää käsillä tekemistä.

Ensin syntyi kokeilujen jälkeen omakustanne Puutarhan tontut – askartelukirja lapsille ja heidän kotiväelleen. Kirjaan tekijä kirjoitti, piirsi ja valokuvasi ohjeet ja kaavat, miten hauskat olennot Raperperipenkin Eliaz ja Mooriz, Vilperi Vaeltaja tai Kuningatar Halla syntyvät kotona keittiön pöydän ääressä. Iiris kehitti Facebook-sivun, missä hän antaa neuvoja puutarhatonttujen ja muitten olentojen tekemiseen. Iiris Nykänen totesi, että lapset ja heidän läheisensä ymmärtävät, että kotona voi tehdä leikkeihin tarvikkeita eikä kaupasta tarvitse ostaa kaikkea valmiina.

Mettiäisväen elämä ei jättänyt tekijänsä mielikuvistusta rauhaan, vaan muotoilusavesta tehdyt menninkäisten tai peikkojen päät ja kädet sekä jalat ikäänkuin vaativat jatkoa. Vartalot olivat viritetty rautalangan varaan, ja Iiris oli kiertänyt kirpputoreja löytääkseen sopivan iäkkään laatuisia kankaanpaloja hauskoiksi vaatekerroiksi vanulla muokatuille vartaloille. Syntyivät edelleen Siirakki–taata ja Synnöve-maamo sisaruksineen ja monet muut hahmot ihastuttavine vanhanaikaisine nimineen sekä hauskat sadut.

Satuolennot joivat lämmintä kuusenkerkkäteetä ja palelevalle metsäpurolle ihmeeksi joutuneelle merenneitolapsukaiselle syötettiin lämmintä kauravelliä
Syntyi satu- ja kuvakirja Mettäsväen tarinoita, jonka Aurinko-kustantamo julkaisi tänä vuonna, sen kuvat ja teksti ovat Iiris Nykäsen ja Iiris Kallunki on tehnyt graafisen suunnittelun ja taiton. On erityisesti mainittava, että Renkomäen ala-asteen II B -luokan oppilaat opettaja Kekonin johdolla lukivat käsikirjoituksen ja tekivät ehdotukset kirjan tekstiin.

Lukiessani kirjan ja tarkastellessani sen Iiris Nykäsen ottamat satuhahmojen värikuvat hämmästyin positiivisesti. Tarinat tuovat lukijalle ja kuulijalle lähimmäisen rakkauden tunnun, leikkimieltä sekä tavalliseen elämään liittyviä asioita. Synnyve-maamon noitina leijailevat, luudilla ratsastavat sisarukset Kööpelinvuoren rinteillä tuovat ilmavuutta metsän poluilla tallustaviin menninkäisiin. Ei ole turhaan tarinankertoja nelivuotiaana sanonut äidilleen Hartolan kodin pihamaalla, että pienestä tyttösestä tulee isona runoilija.

Marja-Liisa Niuranen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO