Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja

Kuva: Lasten satu- ja askartelukirjan tekijä Iiris Nykänen istuu kotinsa olohuoneessa syylissään Siirakka-taata, Synneve-maamo ja Tiitus-tonttu, kukkatasolla istuu Vinsentti-tonttu ja taustalla suuri joukko Iiriksen käsin tekemiä satuolentoja.


Kaakkoinen Lahden kulmakunta Renkomäki on maastoltaan ikivanhaa jääkauden jälkeen jättämää harjua ja tasankoa. Uusi nykyaikainen pientaloyhdyskunta on rakentunut vanhojen talojen lomaan. Lapsille ja lapsenmielisille kirjoittava Iiris Nykänen asuu lähellä Pennalaa, Lahden rajalla. Vuosien varrella hän on tutustunut alueen metsiin ja harjanteisiin, ja löytänyt niistä ideat muutamana viime vuotena ilmestyneisiin kirjoihinsa.

Nahkahuonekalujen verhoilu ompelutöineen on raskasta työtä ajan mittaan, niinpä huonekaluverhoilija Iiris Nykäsen selkä ei tätä työntekoa sietänyt. Eläkkeelle jääminen oli ratkaisu. Harmistumisen ja helpotuksen jälkeen hän ryhtyi miettimään ajankäyttöään kotona. Renkomäen metsissä liikkuessa hänen mieleensä pulpahteli satumaisia juttuja lapsille, aikuisille näkymättömistä metsän ihmeistä, Mettiäisistä ja muista satuolennoista. Ne ryhtyivät seikkailemaan ensinnä pikkutarinoina metsäretkeilijän kotiaskareissa, saivat hahmoja ja vihdoin konkreettisia peikkomaisia ja muita muotoja. Iiris Nykänen oli löytänyt käsityöläistaidoilleen kevyempää käsillä tekemistä.

Ensin syntyi kokeilujen jälkeen omakustanne Puutarhan tontut – askartelukirja lapsille ja heidän kotiväelleen. Kirjaan tekijä kirjoitti, piirsi ja valokuvasi ohjeet ja kaavat, miten hauskat olennot Raperperipenkin Eliaz ja Mooriz, Vilperi Vaeltaja tai Kuningatar Halla syntyvät kotona keittiön pöydän ääressä. Iiris kehitti Facebook-sivun, missä hän antaa neuvoja puutarhatonttujen ja muitten olentojen tekemiseen. Iiris Nykänen totesi, että lapset ja heidän läheisensä ymmärtävät, että kotona voi tehdä leikkeihin tarvikkeita eikä kaupasta tarvitse ostaa kaikkea valmiina.

Mettiäisväen elämä ei jättänyt tekijänsä mielikuvistusta rauhaan, vaan muotoilusavesta tehdyt menninkäisten tai peikkojen päät ja kädet sekä jalat ikäänkuin vaativat jatkoa. Vartalot olivat viritetty rautalangan varaan, ja Iiris oli kiertänyt kirpputoreja löytääkseen sopivan iäkkään laatuisia kankaanpaloja hauskoiksi vaatekerroiksi vanulla muokatuille vartaloille. Syntyivät edelleen Siirakki–taata ja Synnöve-maamo sisaruksineen ja monet muut hahmot ihastuttavine vanhanaikaisine nimineen sekä hauskat sadut.

Satuolennot joivat lämmintä kuusenkerkkäteetä ja palelevalle metsäpurolle ihmeeksi joutuneelle merenneitolapsukaiselle syötettiin lämmintä kauravelliä
Syntyi satu- ja kuvakirja Mettäsväen tarinoita, jonka Aurinko-kustantamo julkaisi tänä vuonna, sen kuvat ja teksti ovat Iiris Nykäsen ja Iiris Kallunki on tehnyt graafisen suunnittelun ja taiton. On erityisesti mainittava, että Renkomäen ala-asteen II B -luokan oppilaat opettaja Kekonin johdolla lukivat käsikirjoituksen ja tekivät ehdotukset kirjan tekstiin.

Lukiessani kirjan ja tarkastellessani sen Iiris Nykäsen ottamat satuhahmojen värikuvat hämmästyin positiivisesti. Tarinat tuovat lukijalle ja kuulijalle lähimmäisen rakkauden tunnun, leikkimieltä sekä tavalliseen elämään liittyviä asioita. Synnyve-maamon noitina leijailevat, luudilla ratsastavat sisarukset Kööpelinvuoren rinteillä tuovat ilmavuutta metsän poluilla tallustaviin menninkäisiin. Ei ole turhaan tarinankertoja nelivuotiaana sanonut äidilleen Hartolan kodin pihamaalla, että pienestä tyttösestä tulee isona runoilija.

Marja-Liisa Niuranen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO