Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja

Kuva: Lasten satu- ja askartelukirjan tekijä Iiris Nykänen istuu kotinsa olohuoneessa syylissään Siirakka-taata, Synneve-maamo ja Tiitus-tonttu, kukkatasolla istuu Vinsentti-tonttu ja taustalla suuri joukko Iiriksen käsin tekemiä satuolentoja.


Kaakkoinen Lahden kulmakunta Renkomäki on maastoltaan ikivanhaa jääkauden jälkeen jättämää harjua ja tasankoa. Uusi nykyaikainen pientaloyhdyskunta on rakentunut vanhojen talojen lomaan. Lapsille ja lapsenmielisille kirjoittava Iiris Nykänen asuu lähellä Pennalaa, Lahden rajalla. Vuosien varrella hän on tutustunut alueen metsiin ja harjanteisiin, ja löytänyt niistä ideat muutamana viime vuotena ilmestyneisiin kirjoihinsa.

Nahkahuonekalujen verhoilu ompelutöineen on raskasta työtä ajan mittaan, niinpä huonekaluverhoilija Iiris Nykäsen selkä ei tätä työntekoa sietänyt. Eläkkeelle jääminen oli ratkaisu. Harmistumisen ja helpotuksen jälkeen hän ryhtyi miettimään ajankäyttöään kotona. Renkomäen metsissä liikkuessa hänen mieleensä pulpahteli satumaisia juttuja lapsille, aikuisille näkymättömistä metsän ihmeistä, Mettiäisistä ja muista satuolennoista. Ne ryhtyivät seikkailemaan ensinnä pikkutarinoina metsäretkeilijän kotiaskareissa, saivat hahmoja ja vihdoin konkreettisia peikkomaisia ja muita muotoja. Iiris Nykänen oli löytänyt käsityöläistaidoilleen kevyempää käsillä tekemistä.

Ensin syntyi kokeilujen jälkeen omakustanne Puutarhan tontut – askartelukirja lapsille ja heidän kotiväelleen. Kirjaan tekijä kirjoitti, piirsi ja valokuvasi ohjeet ja kaavat, miten hauskat olennot Raperperipenkin Eliaz ja Mooriz, Vilperi Vaeltaja tai Kuningatar Halla syntyvät kotona keittiön pöydän ääressä. Iiris kehitti Facebook-sivun, missä hän antaa neuvoja puutarhatonttujen ja muitten olentojen tekemiseen. Iiris Nykänen totesi, että lapset ja heidän läheisensä ymmärtävät, että kotona voi tehdä leikkeihin tarvikkeita eikä kaupasta tarvitse ostaa kaikkea valmiina.

Mettiäisväen elämä ei jättänyt tekijänsä mielikuvistusta rauhaan, vaan muotoilusavesta tehdyt menninkäisten tai peikkojen päät ja kädet sekä jalat ikäänkuin vaativat jatkoa. Vartalot olivat viritetty rautalangan varaan, ja Iiris oli kiertänyt kirpputoreja löytääkseen sopivan iäkkään laatuisia kankaanpaloja hauskoiksi vaatekerroiksi vanulla muokatuille vartaloille. Syntyivät edelleen Siirakki–taata ja Synnöve-maamo sisaruksineen ja monet muut hahmot ihastuttavine vanhanaikaisine nimineen sekä hauskat sadut.

Satuolennot joivat lämmintä kuusenkerkkäteetä ja palelevalle metsäpurolle ihmeeksi joutuneelle merenneitolapsukaiselle syötettiin lämmintä kauravelliä
Syntyi satu- ja kuvakirja Mettäsväen tarinoita, jonka Aurinko-kustantamo julkaisi tänä vuonna, sen kuvat ja teksti ovat Iiris Nykäsen ja Iiris Kallunki on tehnyt graafisen suunnittelun ja taiton. On erityisesti mainittava, että Renkomäen ala-asteen II B -luokan oppilaat opettaja Kekonin johdolla lukivat käsikirjoituksen ja tekivät ehdotukset kirjan tekstiin.

Lukiessani kirjan ja tarkastellessani sen Iiris Nykäsen ottamat satuhahmojen värikuvat hämmästyin positiivisesti. Tarinat tuovat lukijalle ja kuulijalle lähimmäisen rakkauden tunnun, leikkimieltä sekä tavalliseen elämään liittyviä asioita. Synnyve-maamon noitina leijailevat, luudilla ratsastavat sisarukset Kööpelinvuoren rinteillä tuovat ilmavuutta metsän poluilla tallustaviin menninkäisiin. Ei ole turhaan tarinankertoja nelivuotiaana sanonut äidilleen Hartolan kodin pihamaalla, että pienestä tyttösestä tulee isona runoilija.

Marja-Liisa Niuranen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Juha Tapiola ja Sirkka-Liisa Papinaho: Suomalaisilla on oikeus laadukkaisiin hyvinvointipalveluihin lähialueellaan tulotasosta riippumatta
Jyrki Joensuu ja Terho Anttolainen: Sosiaali- ja terveysalan osaamista on pakko saada aluevaltuustoon
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022!
Turvakodin sosiaalityöntekijä Pia Hiekkaranta: Kukaan ei saa jäädä keskelle kriisiä yksin
Kansanedustaja Mika Kari: Lahdessa ja maakunnissa on oltava samanlaiset kriteerit päästä omaishoidon tuen ja resurssien pariin
Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
ARKISTO