Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa

Kuva: Lahtelainen Elina Salomaa väittelee filosofian tohtoriksi tämän viikon perjantaina Jyväskylän yliopistolla.


Lahtelainen Elina Salomaa tarkasteli väitöskirjassaan, miten suomalainen yleisö osallistui vuoden 2014 jalkapallon MM-kisoihin hyödyntämällä Twitteriä television katselunsa ohessa. Kisojen aikana Yle tarjosi yleisölleen aihetunnisteen #ylemmfutis, jonka liittämällä tviittiinsä katsojalla oli mahdollisuus paitsi levittää viestinsä tuhansille muille tviittaajille, myös saada se hetkeksi televisioruudulle osaksi lähetystä.

– Tällä tavalla aiemmin yksityisten olohuoneiden sisään jääneistä mielipiteistä voitiin tehdä julkisia ja vuorovaikutusta rakennettiin sekä yleisön kesken että mediatuottajan ja yleisön välille, Salomaa valaisee.

Tutkija muistuttaa, että ajallemme on ominaista eri mediamuotojen sekoittuminen. Perinteisen yksisuuntaisen joukkoviestinnän rinnalle on tullut sellaisia sosiaalisen median alustoja, jotka mahdollistavat myös yleisön aktiivisen osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Television ja Twitterin välistä vuorovaikutusta tarkasteleva väitöstutkimus osoittaakin, että televisiokatsoja voi osallistua katsomaansa ohjelmaan sellaisissa rooleissa, joihin sillä ei aiemmin ole ollut pääsyä.
– Vaikka tuottajan ja kuluttajan välinen kahtiajako osin rakoilee tällaisissa mediatiloissa, näyttää televisio yhä säilyttävän hallitsevan asemansa mediatapahtuman ytimessä.

Säännöllisen epäsäännöllinen tviittaaja

–  Tviittailen itse säännöllisen epäsäännöllisesti, joskin nykyään aika harvoin television katselun yhteydessä.

Salomaa toteaa, että Jalkapallon MM-kisat on yksi maailman suurimmista mediatapahtumista ja sillä on valtava kulttuurinen merkitys ympäri maailman.
– Kerran neljässä vuodessa järjestettävä MM-turnaus on tietynlainen arjen poikkeustila, johon haluavat usein liittyä myös sellaiset ihmiset, jotka eivät tavallisesti seuraa jalkapalloa tai urheilua.

Twitteriä hyödynnetään sosiaalisen median palveluista selvästi näkyvimmin televisiolähetysten yhteydessä.
– Esimerkiksi jalkapallon MM-kisoissa yleisöä kannustettiin postaamaan #ylemmfutis -aihetunnisteella myös Instagramissa ja Facebookissa, mutta viestejä ei hyödynnetty lähetyksissä samalla laajuudella kuin tviittejä, joista osa näkyi tv-ruudulla lähetyksen aikana ja joista parhaat palkittiin jalkapalloaiheisilla palkinnoilla lähetysten lopuksi.

Tutkijan mukaan Twitterissä puheenaiheiden keskittäminen on helppoa sen vahvan hashtag-kulttuurin ansiosta.
– Televisiotuotannon on helppo tarjota katsojille virallinen tunniste, jota käyttämällä katsojat antavat ohjelmalle ilmaista mainosta. Aihetunniste helpottaa lisäksi ohjelman tekijöitä seuraamaan yleisön toimintaa, verkottoitumista sekä reaktioita ohjelmaan.

Sosiaalinen media ei nakerra TV:n suosiota

–  TV:n on aina nähty esittävän meille sen, mikä yhteiskunnassamme kulloinkin on keskeistä ja merkityksellistä. Vaikka some on tuonut vaihtoehtoisia näkökulmia ja aivan uusia puheenaiheita, nähdäkseni oletus televisiosta merkityksellisten asioiden ja ilmiöiden välittäjänä ei ole merkittävästi romuttunut.

Tutkijan mukaan yksi syy siihen on varmasti se, että sosiaalisessa mediassa ja myös esimerkiksi verkkolehdissä kierrätetään edelleen paljon televisiosisältöä eli TV-ohjelmat ovat jatkuvasti jollakin tavalla puheenaiheena.
– Tutkimukseni myös osoittaa, että TV pyrkii jatkuvasti päivittämään itseään vastaamaan paremmin yleisön osallistumiskäytänteitä. esimerkiksi sosiaalisen median yhdistäminen televisiolähetykseen on juuri yksi tällainen keino.

Urheilutapahtuman ympärille voi rakentaa katsojayhteisön

Tohtoriksi väittelevä Elina Salomaa muistuttaa, että mediatapahtumat ylipäätään ja aivan erityisesti urheilulähetykset ovat pitäneet lineaarisen television hengissä.
– Ne on katsottava livenä, ja siksi Twitter sopii täydentämään niitä erityisen hyvin. Katsoja voi reagoida ottelutapahtumiin nopeatempoisesti ja ilmaista peliin liittyviä tunnetilojaan välittömästi, kun ruudulla tapahtuu jotakin olennaista.

Aihetunniste yhdistää tviitit osaksi muita saman aihetunnisteen viestiketjuja, jolloin ottelun ympärille on mahdollista rakentaa tietynlainen katsojayhteisö, ikään kuin virtuaalinen olohuone.
– Live-tviittaajat olivat lisäksi hyvin tietoisia siitä, että #ylemmfutis-aihetunnisteella oli mahdollista päästä televisioruudulle, ja sinne pääseminen koettiinkin tietyllä tavalla ansiokkaaksi.

Tutkija uskoo, että Twitterin kautta tapahtuva keskustelumahdollisuus voi jopa auttaa yksinäisiä ihmisiä muodostamaan uusia sosiaalisia kontakteja.
– Live-tviittaaminen on toimintaa, jota ylipäätään harrastetaan aika paljon silloin, kun ohjelmaa katsotaan yksin. TV on kuitenkin aina ollut siinä mielessä sosiaalinen media, että se on herättänyt keskustelua: ihmiset ovat puhuneet siitä joko katseluhetkellä tai myöhemmin vaikkapa työpaikoilla. Katsojat näyttävätkin haluavan jakaa katselukokemuksensa muiden kanssa, ja tähän sosiaalinen media näyttäisi olevan varsin toimiva alusta.

Petri Görman


Kuka?
Elina Salomaa kirjoitti ylioppilaaksi Lahden Rudolf Steiner -koulusta vuonna 2009. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2014 Vaasan yliopistosta pääaineenaan nykysuomi. Väitöstutkimuksensa hän aloitti Vaasassa, josta siirtyi kieliaineiden liikkeenluovutuksen yhteydessä Jyväskylän yliopistoon. Väitöksensä jälkeen Salomaa aloittaa työt Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa Suomen akatemian rahoittamassa hankkeessa ”Johtamiskäytänteiden uudistaminen digitaalisten alustojen välityksellä: vuorovaikutuksen näkökulma”. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos.


 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Juha Tapiola ja Sirkka-Liisa Papinaho: Suomalaisilla on oikeus laadukkaisiin hyvinvointipalveluihin lähialueellaan tulotasosta riippumatta
Jyrki Joensuu ja Terho Anttolainen: Sosiaali- ja terveysalan osaamista on pakko saada aluevaltuustoon
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022!
Turvakodin sosiaalityöntekijä Pia Hiekkaranta: Kukaan ei saa jäädä keskelle kriisiä yksin
Kansanedustaja Mika Kari: Lahdessa ja maakunnissa on oltava samanlaiset kriteerit päästä omaishoidon tuen ja resurssien pariin
Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
ARKISTO