Siiri Äitee Rantanen ja naisten kilpahiihdon historiaa

Kuva: Äitee -sisulla voittoon -dokumenttielokuvan kutsuvierasnäytöksessa olivat mukana Äitee Siiri Rantanen sekä pojat Martti ja Aarre perheineen.


Äitee – Sisulla voittoon! -dokumenttielokuvan näkevät hiihdon harrastajat ja suuri yleisö Lahden ensi-illassa kesäkuun ensimmäisenä keskiviikkona. Filmi kertoo Siiri Rantasen urasta ja nuoruudesta. Tärkein uran alku oli Norjan talviolympilaiset 1952 Hollmenkollenilla, mihin norjalaiset eivät olisi halunneet naiskilpailijoita mukaan.

Helpottunut hymy karehtii ohjaaja Jani Walleniuksen kasvoilla, kun kutsuvierasnäytös on elokuvateatteri Kino Iiriksessä, ja kaupunkilaisten kiinnostus on elokuvaa kohtaan virinnyt. Arvatenkin päätähti, hiihdon kolminkertainen kultamitalisti Siiri Rantanen (97v.) saattaa hieman jännittää ensi-iltaa. Hän on toipunut runsaan vuoden takaisesta vasemman jalan amputoinnista.
Kokeneelle Siirille nuoremmat kilpakumppanit antoivat lempinimen Äitee, kun tämä hiihti voitokkaasti kahden pienen pojan äitinä kansainvälisiä kilpailuja ja voitti mitaleja yli nelikymppisenä. Siiri Äitee puolusti naisten oikeuksia ja tasa-arvovaatimuksia vuosien aikana muun muassa Suomen Hiihtoliitto ry:n sovinisteja vastaan. Jopa kansainvälisissä kilpailuissa suomalaiset valmentajat puhuivat naisista ”heikompana sukupuolena”

Dokumenttielokuvan filmit ovat mustavalkoisia

Siiri Rantasen uraa ja naisten kansainvälisiä kilpailuja kohtaa kiinnostusta oli runsaasti. Jani Wallenius kertoi lehdistötilaisuudessa, että elokuvaan Äitee- sisulla voittoon! löytyi ennen näkemätöntä kuva- ja haastattelumateriaalia. Tekijät saivat sekä maksoivat korvauksia lehdistökuvista ja filmeistä, jotka ovat Yleisradion arkistoista, Lahden Hiihtomuseosta, lehtien arkistoista, kuten Ruotsin Kuningas Kaarle Kustaan ja Siirin kohtaaminen vuoden 2017 MM– hiihdoissa Salpausselän kisoissa. Adjutanttti kävi kertomassa, että kuningas halusi tavata voitokkaan lahtelaisen.

Lahden Videokuvaajat ry:n kuvaajilla on runsaaasti Lahden tapahtumia videoillaan. Kokeneen kuvaajan Hugo Tuokon kotiarkistosta löytyi aitoa videoelokuvaa kuvanveistäjä Toivo Pelkosen tekemässä Hiihtäjäpatsasta Siiri Rantasesta. Voisi sanoa, että Promedia-tuotanto ”ylpeänä esittää” presidentti Sauli Niinistön ja Siiri Rantasen kahvihetken keväällä 2020 Mäntyniemessä, mikä tapaaminen kasvatti myös dokumentia alkuperäissuunnitelmasta 20 minuutista runsaaseen tuntiin. Dokumentissa kertojaäänenä on hiihdon olympiavoittaja Sami Jauhojärvi, joka oli myös antanut oman asiantuntemuksensa käsikirjoitukseen.

Ohjaaja Jani Wallenius

Ohjaaja Jani Wallenius kertoi lehdistölle, että pieni ryhmä naisten kilpahiihdosta kiinnostuneita ihmisiä huomasi, että Lahdessa asuvasta moninkertaisesta mitalistista ja hiihdon MM- ja Olympialaisiin osallistuneeesta hiihtäjästä ei ole tehty kuin yksi muistelmateos. Siiri on elokuvansa ansainnut, sen todisti MM-kisojen 2017 Lahdessa, kun hän hiihti ennen naisten viestiä stadionin ladun ympäri täyden katsomon hurratessa!

Lahdesta kotikaupunki

Lahti on ollut Siiri ja Kalervo ”Kalle”Rantasen perheen kotikaupunki seitsemänkymmentä vuotta. Siiri (97 v) ja pojat Martti ja Aarre perheineen asuvat edelleen Lahdessa. Aviopuoliso oli luvannut jo vihkiäisissä tukea vaimonsa kilpailuharrastusta ja hoitaa perheen tulevat lapset. Aarre-pojan syntymän jälkeen Siiri valittiin vuoden 1952 Oslon Holmenkollenin Olympialaisiin. Sieltä alkoi suomalaisten naisten nousu kansainvälisiin kilpailuihin.

Hiihtäjä-vaimostaan ja pojista aina huolta pitänyt ja kannustanut perheenisä Kalle menehtyi muutama vuosi sitten. Toivottavasti Siiriä ja perhettä haastatellaan vielä perheen dynamiikasta, kun äiti riensi kansainvälisestä kilpailusta toiseen ja perhe eli omakotitalossaan Lahdessa, odotellen äidin kotiutumista.

Lapsuudessa jo hiihtäjä

Siiri Rantasen lapsuudenmaisemat ovat Tohmajärvellä, missä hänet edelleen muistetaan, sieltä urheilijana peruskuntonsa jo lapsena hankkineena maalaistalon tyttärenä ja urheilijana. Lahdessa molemmat puolisot olivat työssä teollisuudessa, Siiri verhoilijana. 1970–90 vuosina naisurheilijoille ei liiemmälti apurahoja tai palkkioita maksettu. Kilpailumatkat tehtiin lomilla tai palkattomilla vapaapäivinä. Elokuvassa katsoja näkee sekä itse ostettavan vaatetuksen, että kilpailuvälineet.

Dokumenttielokuva on yleisön katsottavissa 1. – 11.6. saakka päivittäin Kino Iiriksessä
Pääsymaksua ei ole, mutta Äitee-maitotonkkaan voi katsoja pudottaa euronsa Lahden Hiihtoseura ry:n nuorisotoimintaa tukemaan. Nämä keräysvarat luovutetaan Lahden Hiihtoseuralle lyhyntämättömänä.

Marja-Liisa Niuranen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
ARKISTO