Siiri Äitee Rantanen ja naisten kilpahiihdon historiaa

Kuva: Äitee -sisulla voittoon -dokumenttielokuvan kutsuvierasnäytöksessa olivat mukana Äitee Siiri Rantanen sekä pojat Martti ja Aarre perheineen.


Äitee – Sisulla voittoon! -dokumenttielokuvan näkevät hiihdon harrastajat ja suuri yleisö Lahden ensi-illassa kesäkuun ensimmäisenä keskiviikkona. Filmi kertoo Siiri Rantasen urasta ja nuoruudesta. Tärkein uran alku oli Norjan talviolympilaiset 1952 Hollmenkollenilla, mihin norjalaiset eivät olisi halunneet naiskilpailijoita mukaan.

Helpottunut hymy karehtii ohjaaja Jani Walleniuksen kasvoilla, kun kutsuvierasnäytös on elokuvateatteri Kino Iiriksessä, ja kaupunkilaisten kiinnostus on elokuvaa kohtaan virinnyt. Arvatenkin päätähti, hiihdon kolminkertainen kultamitalisti Siiri Rantanen (97v.) saattaa hieman jännittää ensi-iltaa. Hän on toipunut runsaan vuoden takaisesta vasemman jalan amputoinnista.
Kokeneelle Siirille nuoremmat kilpakumppanit antoivat lempinimen Äitee, kun tämä hiihti voitokkaasti kahden pienen pojan äitinä kansainvälisiä kilpailuja ja voitti mitaleja yli nelikymppisenä. Siiri Äitee puolusti naisten oikeuksia ja tasa-arvovaatimuksia vuosien aikana muun muassa Suomen Hiihtoliitto ry:n sovinisteja vastaan. Jopa kansainvälisissä kilpailuissa suomalaiset valmentajat puhuivat naisista ”heikompana sukupuolena”

Dokumenttielokuvan filmit ovat mustavalkoisia

Siiri Rantasen uraa ja naisten kansainvälisiä kilpailuja kohtaa kiinnostusta oli runsaasti. Jani Wallenius kertoi lehdistötilaisuudessa, että elokuvaan Äitee- sisulla voittoon! löytyi ennen näkemätöntä kuva- ja haastattelumateriaalia. Tekijät saivat sekä maksoivat korvauksia lehdistökuvista ja filmeistä, jotka ovat Yleisradion arkistoista, Lahden Hiihtomuseosta, lehtien arkistoista, kuten Ruotsin Kuningas Kaarle Kustaan ja Siirin kohtaaminen vuoden 2017 MM– hiihdoissa Salpausselän kisoissa. Adjutanttti kävi kertomassa, että kuningas halusi tavata voitokkaan lahtelaisen.

Lahden Videokuvaajat ry:n kuvaajilla on runsaaasti Lahden tapahtumia videoillaan. Kokeneen kuvaajan Hugo Tuokon kotiarkistosta löytyi aitoa videoelokuvaa kuvanveistäjä Toivo Pelkosen tekemässä Hiihtäjäpatsasta Siiri Rantasesta. Voisi sanoa, että Promedia-tuotanto ”ylpeänä esittää” presidentti Sauli Niinistön ja Siiri Rantasen kahvihetken keväällä 2020 Mäntyniemessä, mikä tapaaminen kasvatti myös dokumentia alkuperäissuunnitelmasta 20 minuutista runsaaseen tuntiin. Dokumentissa kertojaäänenä on hiihdon olympiavoittaja Sami Jauhojärvi, joka oli myös antanut oman asiantuntemuksensa käsikirjoitukseen.

Ohjaaja Jani Wallenius

Ohjaaja Jani Wallenius kertoi lehdistölle, että pieni ryhmä naisten kilpahiihdosta kiinnostuneita ihmisiä huomasi, että Lahdessa asuvasta moninkertaisesta mitalistista ja hiihdon MM- ja Olympialaisiin osallistuneeesta hiihtäjästä ei ole tehty kuin yksi muistelmateos. Siiri on elokuvansa ansainnut, sen todisti MM-kisojen 2017 Lahdessa, kun hän hiihti ennen naisten viestiä stadionin ladun ympäri täyden katsomon hurratessa!

Lahdesta kotikaupunki

Lahti on ollut Siiri ja Kalervo ”Kalle”Rantasen perheen kotikaupunki seitsemänkymmentä vuotta. Siiri (97 v) ja pojat Martti ja Aarre perheineen asuvat edelleen Lahdessa. Aviopuoliso oli luvannut jo vihkiäisissä tukea vaimonsa kilpailuharrastusta ja hoitaa perheen tulevat lapset. Aarre-pojan syntymän jälkeen Siiri valittiin vuoden 1952 Oslon Holmenkollenin Olympialaisiin. Sieltä alkoi suomalaisten naisten nousu kansainvälisiin kilpailuihin.

Hiihtäjä-vaimostaan ja pojista aina huolta pitänyt ja kannustanut perheenisä Kalle menehtyi muutama vuosi sitten. Toivottavasti Siiriä ja perhettä haastatellaan vielä perheen dynamiikasta, kun äiti riensi kansainvälisestä kilpailusta toiseen ja perhe eli omakotitalossaan Lahdessa, odotellen äidin kotiutumista.

Lapsuudessa jo hiihtäjä

Siiri Rantasen lapsuudenmaisemat ovat Tohmajärvellä, missä hänet edelleen muistetaan, sieltä urheilijana peruskuntonsa jo lapsena hankkineena maalaistalon tyttärenä ja urheilijana. Lahdessa molemmat puolisot olivat työssä teollisuudessa, Siiri verhoilijana. 1970–90 vuosina naisurheilijoille ei liiemmälti apurahoja tai palkkioita maksettu. Kilpailumatkat tehtiin lomilla tai palkattomilla vapaapäivinä. Elokuvassa katsoja näkee sekä itse ostettavan vaatetuksen, että kilpailuvälineet.

Dokumenttielokuva on yleisön katsottavissa 1. – 11.6. saakka päivittäin Kino Iiriksessä
Pääsymaksua ei ole, mutta Äitee-maitotonkkaan voi katsoja pudottaa euronsa Lahden Hiihtoseura ry:n nuorisotoimintaa tukemaan. Nämä keräysvarat luovutetaan Lahden Hiihtoseuralle lyhyntämättömänä.

Marja-Liisa Niuranen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Hallituksen jäsen Juha-Pekka Forsman: Laune on paras paikka Lahdessa
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunta jatkaa vuokralaisena Liipolassa
Perhepäivähoitaja Marika Rosti: Perhepäivähoito on lapselle paras vaihtoehto
Kirsikankukkajuhlasta on tarkoitus tehdä perinne
Opiskelija Nea Pellinen Juliste ei ole todellakaan heti valmis
FC Lahti uusien haasteiden edessä
Vanhempi konstaapeli Teppo Rainio: Poliisi haluaa läsnäolollaan vaikuttaa, että mopomiitit ovat rauhallisia
Liikunnanopettaja Pertti Vartiainen: Kisapuisto on ainutlaatuinen liikuntakeidas keskellä kaupunkia
Lähikuvassa: ”Demokratian terrieri” valtuutettu Pertti Arvaja
Jorma Ratian valtuustokysymyksen taustat
Kansanedustaja Mira Nieminen: Olen haaveillut kansanedustajan työstä pitkään
Matti Kataja ei lämpene Lahti Energian myynnille
Tutkintomestarit haluavat olla varmistamassa ammattiopetuksen laatua
Pääministeri Sanna Marin Lahdessa: Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle
Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat
Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen: Nälkää on vielä jäljellä!
Nuoret yrittäjät perustivat yrityksen ja laajentavat toimintaansa Lahden alueelle
Eduskuntavaaliehdokas Tuija Saloranta: Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun
Jorma Ratia: Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti
Marko Haavisto: Toivottavasti yhteiskeikasta muodostuu meille jokavuotinen perinne
ARKISTO