Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin

Kuva: Launeen metsäaluiden harvennushakkuiden onnistumista puitiin keskiviikkoaamuna katselmuksessa, jossa mukana olivat Marja Keto, Lahden kaupungin metsäasiantuntija Markus Niemelä, Helena Juutilainen ja Lahden kaupungin metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä.


Vanamontien ja Mustamäenkadun välissä kulkevan Nikkilänpuistopolun metsäalueisiin tehtiin harvennushakkuut maaliskuussa. Metsäalue on vilkkaassa virkistyskäytössä ja se toimii mm. koirien lenkityspaikkana sekä alueen lasten leikkipaikkana. Hakkuut ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä osassa alueen asukkaista, sillä aikaisemmat hakkuut tehtiin yleensä metsurien toimesta siististi aluskasvillisuutta kunnioittaen. Lisäksi joidenkin mielestä puita kaadettiin liikaa.

– Tällä kertaa harvennus tehtiin suurella metsätyökoneella ja jälki on sen mukaista. On runnottuja pieniä puita, murskaantuneita puiden juuria ja maa on tietenkin koneen jäljiltä rikki. Lisäksi pienten puiden kannot on kaikki jätetty liian pitkiksi, jolloin niihin helposti kompastuu ja aiheutuu vaaratilanteita esimerkiksi metsäalueella leikkiville lapsille puiston vieressä asuva Helena Juutilainen huokaa huolestuneena.

Alueen aktiiviset asukkaat ottivat asian tiimoilta yhteyttä Lahden kaupunkiin. Tuloksena yhteydenotosta tämän viikon keskiviikkona järjestettiin metsäalueen katselmus, jossa asukkaat pääsivät kertomaan näkökantojaan. Lahden kaupunkia tilaisuudessa edustivat metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä sekä metsäasiantuntija Markus Niemelä, jotka valottivat osaltaan hakkuiden syitä ja seurauksia.

Mitä Nikkilänpuiston harvennustyöt ovat pitäneet sisällään?
– Alueella on tehty metsänhoitotöitä ulkoilureittien varsilla. Harvennuksilla kehitetään lähimetsiä metsänhoidon periaatteiden mukaisesti ikärakenteeltaan ja puulajistoltaan vaihtelevaksi. Lisäksi on poistettu huonokuntoisia puita, joiden on katsottu aiheuttavan vaaraa ulkoilijoille. Hoitotöitä tehdään asutuksen lähimetsissä noin 5-15 vuoden välein, tavoitteena on, että työ voidaan tehdä pienissä erissä aiheuttamatta suurta maisemamuutosta tai haittaa alueen käyttäjille. Yleensä noin 30% alueen puista voidaan harventaa kerralla, niin myös tässä kohteessa linjaa metsäpäällikkö Särkkä.

Miksi kohteessa käytettiin isoa metsäkonetta parin jaloin kulkevan metsurin sijaan?
– Isompaa metsäkonetta käytettiin tässä kohteessa jo ihan kapasiteettiongelmienkin vuoksi, sillä kaupungilla on noin 7000 hehtaaria hoidettavaa metsää ja silloin jo pelkästään ajankäytönkin vuoksi on käytettävä konetta, jotta kaikki alueet ehditään hoitaa hyvin toteaa Niemelä.

Miksi pikkupuiden kannot on jätetty vaarallisen pitkiksi?
– Tänä talvena oli runsaasti lunta, minkä seurauksena kannot jäivät turhan pitkiksi. Lisäksi kun harvennus tehtiin talvella, niin silloin nämä asukkaiden käyttämät polut eivät välttämättä ole olleet näkyvissä, eikä niiden ympäristöä ole osattu silloin siistiä tarpeeksi hyvin selvittää Särkkä.

Alueella on tehty harvennuksen jälkeinen ns. jälkihoito harvennusjätteen siivoamisineen, mutta silti maastosta pilkistää yhä paljon noin 20 senttiä pitkiä, pieniä ja teräviä puunkantoja, joihin kompastuminen on kovin helppoa. Voiko niille tehdä mitään?
– Voimme pyytää metsurin vielä siistimään aktiivisessa käytössä olevan polkulinjan ympäristön raivaussahalla, mutta koko alueen läpikäyminen ns. tiheällä kammalla olisi liian iso urakka volyymiin nähden ja tulisi liian kalliiksi laskeskelee Niemelä.

Vastaukseen hieman pettyneet aktiiviset asukkaat väläyttävätkin yhdeksi vaihtoehdoksi metsäalueen siistimisen talkootyönä, jota varten metsäpäällikkö Särkkä lupaa toimittaa paikalle tarvittavan välineistön.
– Voimme tehdä siistimisen itsekin, jos vain saamme siihen luvan, sillä meille asukkaille on tärkeintä se, että metsäalue on turvallinen kulkea, eikä mitään ikäviä vahinkoja pääse käymään linjaa Juutilainen katselmuksen lopuksi.

Petri Salomaa

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Tämä päivä on jo huomenna historiaa
Kaarikadun päiväkodin rakentaminen alkaa muutaman kuukauden päästä
Launeen keskusteluillassa summattiin alueen hyvät ja huonot puolet
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Launeen kirjastolle etsitään korvaavia tiloja Hennalasta
vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen: Lahden tunnettuutta pitää vahvistaa ja mielikuvaa rakentaa yhä vetovoimaisemmaksi
Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan marraskuun lopussa
Liipolan ”likka” Jonna Hakala Hawaiji Ironman -kilpailun ikäluokkansa paras
Launeelainen Juha-Pekka Forsman: Postilaatikkoihin kohdistuva ilkivalta on loputtava!
Niin maailma muuttuu Eskoseni! – Reunasen Nummisuutarit haastaa katsojat uudella tulkinnallaan
Muusikko Lipa Liukkonen: Nyt haetaan uutta vauhtia soolouralle
Sivistyslautakunta mukaan järjestyssäännöillä voi puuttua kännyköiden käyttöön
Miksi Kisapuiston suunnitelmissa on veronmaksajille halvin ja ainoa UEFA 3 -tason suunnitelma jätetty huomioimatta?
FC Lahden Mika Halttunen: Kisapuisto on äärimmäisen tärkeä koko jalkapalloperheelle
Lahden uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Niko Kyynäräinen
Toimitusjohtaja Heikki Kaunisto: Valokuitu on kaikista luotettavin ja tehokkain tapa siirtää tietoa
Kirjastovirkailija Päivi Partanen: Jokaisella on erilainen lukukokemus samasta kirjasta
Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
ARKISTO