Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin

Kuva: Launeen metsäaluiden harvennushakkuiden onnistumista puitiin keskiviikkoaamuna katselmuksessa, jossa mukana olivat Marja Keto, Lahden kaupungin metsäasiantuntija Markus Niemelä, Helena Juutilainen ja Lahden kaupungin metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä.


Vanamontien ja Mustamäenkadun välissä kulkevan Nikkilänpuistopolun metsäalueisiin tehtiin harvennushakkuut maaliskuussa. Metsäalue on vilkkaassa virkistyskäytössä ja se toimii mm. koirien lenkityspaikkana sekä alueen lasten leikkipaikkana. Hakkuut ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä osassa alueen asukkaista, sillä aikaisemmat hakkuut tehtiin yleensä metsurien toimesta siististi aluskasvillisuutta kunnioittaen. Lisäksi joidenkin mielestä puita kaadettiin liikaa.

– Tällä kertaa harvennus tehtiin suurella metsätyökoneella ja jälki on sen mukaista. On runnottuja pieniä puita, murskaantuneita puiden juuria ja maa on tietenkin koneen jäljiltä rikki. Lisäksi pienten puiden kannot on kaikki jätetty liian pitkiksi, jolloin niihin helposti kompastuu ja aiheutuu vaaratilanteita esimerkiksi metsäalueella leikkiville lapsille puiston vieressä asuva Helena Juutilainen huokaa huolestuneena.

Alueen aktiiviset asukkaat ottivat asian tiimoilta yhteyttä Lahden kaupunkiin. Tuloksena yhteydenotosta tämän viikon keskiviikkona järjestettiin metsäalueen katselmus, jossa asukkaat pääsivät kertomaan näkökantojaan. Lahden kaupunkia tilaisuudessa edustivat metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä sekä metsäasiantuntija Markus Niemelä, jotka valottivat osaltaan hakkuiden syitä ja seurauksia.

Mitä Nikkilänpuiston harvennustyöt ovat pitäneet sisällään?
– Alueella on tehty metsänhoitotöitä ulkoilureittien varsilla. Harvennuksilla kehitetään lähimetsiä metsänhoidon periaatteiden mukaisesti ikärakenteeltaan ja puulajistoltaan vaihtelevaksi. Lisäksi on poistettu huonokuntoisia puita, joiden on katsottu aiheuttavan vaaraa ulkoilijoille. Hoitotöitä tehdään asutuksen lähimetsissä noin 5-15 vuoden välein, tavoitteena on, että työ voidaan tehdä pienissä erissä aiheuttamatta suurta maisemamuutosta tai haittaa alueen käyttäjille. Yleensä noin 30% alueen puista voidaan harventaa kerralla, niin myös tässä kohteessa linjaa metsäpäällikkö Särkkä.

Miksi kohteessa käytettiin isoa metsäkonetta parin jaloin kulkevan metsurin sijaan?
– Isompaa metsäkonetta käytettiin tässä kohteessa jo ihan kapasiteettiongelmienkin vuoksi, sillä kaupungilla on noin 7000 hehtaaria hoidettavaa metsää ja silloin jo pelkästään ajankäytönkin vuoksi on käytettävä konetta, jotta kaikki alueet ehditään hoitaa hyvin toteaa Niemelä.

Miksi pikkupuiden kannot on jätetty vaarallisen pitkiksi?
– Tänä talvena oli runsaasti lunta, minkä seurauksena kannot jäivät turhan pitkiksi. Lisäksi kun harvennus tehtiin talvella, niin silloin nämä asukkaiden käyttämät polut eivät välttämättä ole olleet näkyvissä, eikä niiden ympäristöä ole osattu silloin siistiä tarpeeksi hyvin selvittää Särkkä.

Alueella on tehty harvennuksen jälkeinen ns. jälkihoito harvennusjätteen siivoamisineen, mutta silti maastosta pilkistää yhä paljon noin 20 senttiä pitkiä, pieniä ja teräviä puunkantoja, joihin kompastuminen on kovin helppoa. Voiko niille tehdä mitään?
– Voimme pyytää metsurin vielä siistimään aktiivisessa käytössä olevan polkulinjan ympäristön raivaussahalla, mutta koko alueen läpikäyminen ns. tiheällä kammalla olisi liian iso urakka volyymiin nähden ja tulisi liian kalliiksi laskeskelee Niemelä.

Vastaukseen hieman pettyneet aktiiviset asukkaat väläyttävätkin yhdeksi vaihtoehdoksi metsäalueen siistimisen talkootyönä, jota varten metsäpäällikkö Särkkä lupaa toimittaa paikalle tarvittavan välineistön.
– Voimme tehdä siistimisen itsekin, jos vain saamme siihen luvan, sillä meille asukkaille on tärkeintä se, että metsäalue on turvallinen kulkea, eikä mitään ikäviä vahinkoja pääse käymään linjaa Juutilainen katselmuksen lopuksi.

Petri Salomaa

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
Miestenpiiri rakensi lastenkirkon
Anttilanmäelle kunniamaininta Vuoden Kylä -kilpailussa
Projektipäällikkö Janne Wikström: Kehätien tunneleiden käyttöönottoesitystä valmistellaan parhaillaan
Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman
Launeen seurakunnan aktiivinen ja elinvoimainen Miestenpiiri toimii taas koronan jälkeen
Näyttelijä Ville Haapasalo: Ajatus hatsapurien torimyynnistä syntyi Puumalan mökillä halkoja hakatessa
Sara Etola: Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat yllättävän tasaiset
Katupäällikkö Mika Lastikka: Anttilanmäen kohdalla louhitaan kalliota älypyörätien vuoksi
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta: Muistojeni Alijuhakkala
Kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari: Salinkallion koulusta ei ole tehty purkupäätöstä
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta ja Alijuhakkala vieläkin vanhempi.
Kansalaisaktivisti Petri Alastalo: Päättäjien tulisi ajaa lahtelaisten etua oman edun sijaan
Karpo oli aikansa ylivoimainen some-vaikuttaja ja kansan syvien rivien viimeinen hätähuuto
Seppo Korhonen: ”Emme hae itsellemme tai kaverillemme luottamustoimesta hillotolppaa”
Kalle Aaltonen: ”Päätöksiä tulee tehdä avoimesti ja lahtelaisten etua ajatellen”
Hennala Herää -yhdistys on uusi tuttava
Sonja Falk: Moni arastelee tarjoutumasta ehdokkaaksi ja odottaa, että kysytään
Elisa Lientola: Vasemmistoliitolla on edessä kaikkien aikojen sukupolvenvaihdos Lahdessa
Anttilanmäki on jälleen kylä-ykkönen
ARKISTO