Nuoret haluavat itsenäistyä ja muuttaa pois vanhempien katseen alta. Kun nuori kehitysvammainen haluaa omaan asuntoon, on vanhemmilla usein suuri huoli tämän selviämisestä käytännön elämästä. Kehitysvammaisten nuorten itsenäistymiseen on parin viime vuosikymmenen ajan panostettu kotiväen ja ohjaavan henkilökunnan avulla.
Suuri osa aikuistuneista kehitysvammaisista käy työssä työkeskuksessa Lahdessa. Noin 70 henkilöä asuu yksilöllisesti Lahden kaupungin Kangaskukkulan palvelukodissa ja Merrasojan asuntolassa Mukkulassa. Kaikissa taloissa asukasta avustaa arkisissa askareissa sosiaalitoimesta kehitysvammaisen ihmisen ongelmiin koulutetut ohjaajat.
-Uusin asuintalo, Salinmäen palvelukeskus, valmistuu ensi kesänä Salinkallion perhekeskuksen naapuriin, Launeelle, kertoo vammaispalvelujen päällikkö Janne Utriainen sosiaali- ja terveysvirastosta.
– Taloon tulee soluasuntotyyppisiä pieniä yksiöitä, yhteensä kahdeksantoista.Niitten yhteydessä on yhteisiä oleskelutiloja sekä henkilökunnan tilat. Salinmäelle asumaan pääsevät eri-ikäiset kehitysvammaiset henkilöt. He opettelevat työviikkoina myös kodin hoidon taitoja. Päivisin he käyvät eri työtoiminnoissa muun muassa Niemen toimintakeskuksessa, Antialan päivätoimintakeskuksessa tai tuetussa työtoiminnassa.
Muutamaa asuntoja käytetään kotona asuvan kehitysvammaisen tilapäishoidon asuntona sekä omaishoitajan hoitovapaan aikana.
Jokaisessa asunnossa on pieni keittiösyvennys, missä asukas itse voi valmistaa aterioita. Tai, jos taidot eivät vielä riitä, niin ohjaajien opastuksella harjoitellaan ruoan valmistusta sekä jokaisen ihmisen elämään liittyviä päivittäisiä askareita. Asuntosiiven suunnittelussa on huomioitu asukkaiksi tulevien tuki- ja liikuntavammaisten henkilöiden apuvälineitten käyttö. Osa Salinmäen tulevista asukkaista siirtyy täältä asumisharjoittelun jälkeen mahdollisesti itsellisempään asumismuotoon, tukiasuntoihin. Asukkaat maksavat käyvän vuokran asunnoistaan ja muiden tilojen kustannuksista vastaa sosiaali- ja terveysvirasto.
Taloon tulee pääaterioista vastaava keittiö, missä valmistetaan ateriat myös erityistukea tarvitseville 6 – 16 vuotiaiden aamu- ja iltapäiväkerhojen koululaisille. Palvelukeskuksen länsisiipeen on suunniteltu sekä koululaisille että asumaan muuttaville harrastus- ja liikuntatiloja.
Pienille iltapäiväkerholaisille rakentuu talon eteläiselle pihalle oma pieni leikkikenttä. Nämä neljä, kymmenen oppilaan ryhmää, siirtyvät Keijupuistosta Salinmäelle talon valmistuttua sen länsisiipeen. Palvelukeskus työllistää noin kolmekymmentä viisi henkilöä, joista osa on kolmivuorotyössä.
Salinmäen palvelukeskuksen rakennuttuja on Lahden Palveluasunnot Oy, joka on Lahden talot Oy:n tytäryhtiö. Se on erikoistunut vanhusten ja vammaisten erityisasuntojen suunnitteluun, rakennuttamiseen ja rahoituksen järjestämiseen.
Lahden kaupunki ja Lahden Talot Oy ovat solmineet 2006 sopimuksen, jonka mukaan konserniin kuuluva Palveluasunnot-yhtiö suunnittelee kiinteistöt yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston kanssa, joka on kiinteistöjen päävuokralainen. Lahden Palveluasunnot Oy saa Aralta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, erityisryhmien asuntojen rakentamiseen investointiavustuksen sekä ALV-vähennykset ja korkotukilainan, jotka kohtuullistavat asuntojen vuokrat. Yhtiö huolehtii myös kiinteistöjen kunnossapidosta.
Salinmäen palvelukeskuksen urakkasopimus on tehty Salpausselän rakentajat Oy:n kanssa.
Marja-Liisa Niuranen