Vuoden 2012 runokilpailun aiheena oli ”Työ, elämä”. Lahden Runomaroton ry:n runokilpailu avattiin viime helmikuussa suomen- ja ruotsinkielisille runoilijoille. Runoja tuli sähköisesti tai käsinkirjoitettuna yli 1000 kilpailuajan päättymiseen saakka. Siihen saivat osallistua runonkirjoittajat, joilta ei aikaisemmin ole ilmestynyt julkisuuteen runokokoelmia. Arvosteluraadin valikoimista runoista painetaan jälleen antologia yhteistyössä tämän vuotisen sponsorin Ammattiliitto Pron kanssa. Kevättalven runokilpailuun osallistuivat suomen- ja ruotsinkieliset amatöörirunoilijat.
Paljon on muuttunut,
mutta runous elää,
Lahden sanataide vahvistuu.
Kiitos.
Näillä sanoilla avasi Lahden Runomaraton ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Skinnari runon ja sanan yhdistyksen 30-vuotisjuhlan Lahdessa. Yhdistys on Skinnaria lainaten tarjonnut vapaan foorumin ja ponnahduslaudan runon kirjoittajille ja lausujille.
Tämän vuoden kilpailun palkinnon- ja kunniamaininnan saaneet runoilijat jakaantuivat ympäri maata. Ensimmäisen palkinnon sai Mari Niiranen Joensuusta 1200 euroa, toisen palkinnon Sari Maanhalla Oulusta 800 euroa ja kolmannen palkinnon 700 euroa sai toistamiseen Hillevi Myllylä Kärsämäeltä. Yleisöäänestyksen runollaan voitti rovaniemeläinen Seppo Pyhähuhta.
Juhlassa viime lauantaina Lahdessa esiintyivät runomaratonin menestyjät vuosilta 1987 ja 1991 Merja Virolainen Tampereelta ja Rauha Kejonen Nurmeksesta sekä Hillevi Myllylä Kärsämäeltä, että runomaratonissa menestyminen on avannut entisille pöytälaatikkorunoilijoille mahdollisuuden julkaista runojaan ja käyttää taitojaan esiintymiseen ja muun kaunokirjallisuuden tuottamiseen.
LauantaI-päivän aikana kuultiin runoja vuosien takaa. Juhlan vieraina olivat runsaslukuisen runouden ystävien ohella Jurgen Rooste Virosta ja Arabienkielisen tervehdyksen toi Al-Babtain säätiön Reem Kais Kubba Irakista.
Kilpailuraati totesi lähetettyjen runojen sisältöjä kuvatessaan, että osa tekstien kirjoittajista kuvasi viiltävästi Työ, elämä-teemasta ihmisten tuntoja elämästään. Runojen sisällöstä saisivat työelämän tutkijat hyvän pohjan ja ajankuvan sosiaalipoliittisiin ja työnteon vaativuutta kuvaaviin tutkimuksiinsa. Kilpailuraadin muodostivat asiantuntijajoukko Merja Manninen, Marja-Terttu Lounavaara, Liisa Salo, Jukka Mandelin, Kati Mikkolaja puheenjohtajana runoilija Risto Ahti, yhdistyksen taiteellinen johtaja.
Lahden Runomaraton on ollut vuosien aikana merkittävä sanataiteen edistäjä. Se on saanut järjestämiinsä kilpailuihin vuosien aikana noin 15 000 runoa. Viime vuonna ilmestynyt antologia Runoja leipälaatikosta oli yhdistyksen 16. runokilpailusta julkaistu teos. Runojen määrä kertoo yhdistyksen tulleen tutuksi kautta maan sekä lisääntyvien kirjoittajien sanallisesta lahjakkuudesta ja ilmaisun rikkaudesta.
Lainaus kansanedustaja Jouko Skinnarin avajaispuheesta lauantaina 17.8. 2012:
Lahden Runomaraton ry on 30 vuoden aikana tarjonnut vapaan foorumin ja ponnahduslaudan runon kirjoittajille ja lausujille. Esikuvina ovat olleet tärkeät yhteistyökumppanit kuten mm. nyt jo edesmenneet Tommy Tabermann ja Veikko Sinisalo.
Runomaraton on keskeinen toimija Päijät-Hämeessä lausujien ja runonkirjoittajien kanssa.
Suomessa 1980-luku oli jatkuvan kasvun aikaa, jolloin mm. yhteistyössä Maataloustuottajain Keskusliiton MTK:n ja Maaseudun tulevaisuuden kanssa syntyi kilpailu ja kirja ”Runo kasvaa maasta”. Syvän laman vuosina 1990-luvulla vastapainoksi synkkyydelle järjestettiin runokilpailu ”Ilossa elämän siivet. Tällä vuosituhannella Suomi ja tuotteemme menestyivät, jolloin mekin Runomaratonissa teimme yhteistyötä menestyksekkään perheyrityksen Fazerin sekä sen tuotteiden suklaan ja leivän kanssa. Syntyivät runokirjat ”Sininen hetki” ja ”Runoja leipälaatikosta”. Ammattiliitto Pron kanssa yhteistyössä pureuduttiin suomalaiseen työelämään ja elämään. Syntyi runokilpailu ”Työ, elämä”.
Runomaraton tahtoo osaltaan kehittää Lahdesta sanataiteen keskusta kaiken edellä mainitun ohella mm. yhteistyössä koululaitoksen kanssa.
Marja-Liisa Niuranen