Arkisessa elämässämme, kulkiessamme työstä kotiin tai tervehtimään toiselle puolella kaupunkia asuvaa ystävää, tulemme harvoin ajatelleeksi niitä vaikutusmahdollisuuksia, mitä tavallisella kaupunkilaisella on kaupungin palvelujen suunnitteluun. Kun asuinalueellemme ryhdytään rakentamaan uutta katua, joka peittää alleen lenkkipolkumme ja hautaa sen ojan varrella kasvaneet rentukat, alamme toki noitua naapurille mokomaa kaupunkisuunnittelun vandalismia.
Lahden teknisen- ja maankäytön toimiala halusi kuulla Oma Lahti-iloissa lahtelaisten omia näkemyksiä kaupunkinsa kehittämisessä.
Toimiala järjesti maaliskuun aikana Metsäkankaan, Mukkulan, Renkomäen ja Länsiharjun kouluissa Oma Lahti-illat yleisasemakaava-arkkitehti Johanna Palomäen johdolla kaupunkilaisten kuulemista varten. Kävijät saivat esittää kysymyksiä ja ehdotuksia kaupungin virkamiehille sekä Lahden ammattikorkeakoulun muotoilupalvelun opettajille ja opiskelijoille koskien oman aluetta ja koko kaupunkia. Iltojen ideana virkamiehillä oli kuulla asukkaitten mielipiteitä syksyllä valmistuvaan Lahden uudistuvaa yleiskaavaa varten.
Iltoihin oli varattu aikaa sekä asiantuntijoita keskustelemaan alueitten asukkaitten kanssa, heidän näkemyksistään omien asuinalueittensa kehittämistarpeista. Illoissa kävi yhteensä runsas kaksisataa henkilö, joista ainakin osa kirjoitti muistilapuille ajatuksiaan parannuksista ja tulevasta kehityssuunnasta. Pöydillä olivat esillä Lahden isot kartat, joitten avulla havainnollistettiin esimerkiksi viheralueet, lenkkipolut, uudet rakennussuunnitelmat ja julkisen liikenteen reitit, kaupat ja pohjavesialueet. Olemattomat kevyen liikenteen väylät ovat olleet lähinnä Lahden keskustassa pyöräilijöiden hammasten kiristelyn kohteena.
– Kaupungin yleiskaava tarkistetaan jokaisella valtuustokaudella, kertoi Johanna Palomäki. Tällä valtuustokaudella uudistettava yleiskaava valmistuu ensi syksynä ja tulee kaupunkilaisten nähtäväksi ja lausunnolle ensi marraskuussa. Kevättalvella 2015 se hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Oma Lahti- illoissa kaupunkilaisten antamat lausunnot vihreissä, punaisissa ja muissa pikku muistiossa tallennetaan teknisen viraston paikkatietojärjestelmään ja ne huomioidaan yleiskaavassa, jos mahdollista.
Johanna Palomäki totesi ilahtuneena, että tilaisuuksissa kävijöillä oli hyviä ideoita ja ajatuksia asuinalueittensa kehittämiseen. Eteläisissä kaupunginosissa kuten Renkomäellä pohdittiin harjun soranottamon maisemointia, soranoton lopettamista ja korostettiin harjun virkistyskäytön tarpeellisuutta. Renkomäen harjun laavu sai erityiskiitoksen, mutta soramontun alla olevan pohjavesialuetta asukkaat haluavat varjella soranoton rajoituksella.
Länsiharjun koululla kävijät olivat kiinnostuneita Hennalan kasarmialueen kehittämisestä. Kun aluetta mitä todennäköisimmin kaavoitetaan myös siviiliasutukselle, oli kyselijöitten huolena virkistysalueen ja lähinnä Hennalan lenkkipolun säilyminen nykyisellään. Kasarmialueen vanhojen historiallisten rakennusten käyttö askarrutti tulevaisuudessa. Myös Kaupunginpuutarhan paikalle Kaarikadun viereen suunnitellun senioritalon ja talvipuutarhan tarkemmasta rakennusaikataulusta kyseltiin.
Osa julkinen liikenteen reiteistä kaipaisi uudenlaista suunnittelua. Asia on noussut ajankohtaiseksi, kun sosiaali- ja terveystoimi nimesi ainoastaan asuinalueitten väestömäärien perusteella lähiklinikoitten eli terveyskeskusten asiakkaat kohteisiinsa. Siellä ei huomioitu laisinkaan linja-autoreittien palveluperiaatetta, kun osa kaupunkilaisista etsiytyy uusille terveysviranomaisten määräämille lähiklinikoille. Kaupunkiin kaivataan edelleen rengasmaisia linja- autoreittejä, joitten suunnittelussa huomioitaisiin niin lähiklinikoille kuin kauppakeskuksiin kuin kirjastoon ja teatteriin pääsy, kun pysäkki olisi lähietäisyydellä. Esimerkiksi Saimaankadulla sekä Kannaksen- ja Laaksokadulla linja-autoreittejä ei ole laisinkaan, vaikka Paavolan kerrostaloalueilla asuu nykyisin muutama tuhat ihmistä.
Kun Oma Lahti-iltoihin oli Lahden teknisen- ja maankäytön toimialan ja AMK:n mukana olleet työntekijät olivat varanneet neljä tuntia iltaa kohden aikaa, niin alueitten asukkailla oli mahdollisuus keskustella heidän kanssaan vapaamuotoisesti. Ruusuja ja risujakin varmasti annettiin, mutta näiden iltojen kaltaisia keskustelutuokioita on syytä jatkaa tulevaisuudessa myös keskustassa ja Ahtialan laajalla alueella.
Marja-Liisa Niuranen