kuva: Lahti Big Band ry:n puheenjohtaja Janne Tarmio
Lahden Jazztori on käsite. Se on ollut oleellinen osa Lahden kulttuuri-imagoa, aivan kuten Sibelius-festivaalikin. Viime vuosina lahtelaisyleisön kiinnostus on kuitenkin valitettavasti kääntynyt hivenen laskuun. Ihan kaikkea ei voida sysätä koronankaan syyksi. ”Jotain tartis tehrä?”
Tätä ongelmaa pohdiskelemaan ja vastailemaan kysymyksiimme saimme Lahti Big Band ry:n puheenjohtaja Janne Tarmion.
1. Uskotko, että perjantaina perustettava Lahti Jazz- yhdistys kykenisi tuomaan eloa Lahden jazz-elämään ja samalla vahvistamaan Lahden Jazztorin asemaa ja näkyvyyttä?
– Elämä on aika synkkää ilman uskoa ja toivoa. Useimmissa muissa Lahden kokoisissa kaupungeissa, joissakin pienemmissäkin, on onnistuttu säännöllisen klubitoiminnan järjestämisessä. Idea on se, että säännöllisyys olisi omiaan synnyttämään hiljalleen nykyistä suurempaa kysyntää.
2. Mikä olisi paras paikka Lahti Jazz -yhdistykselle ja miksi?
– Toiveissa on löytää klubimainen ympäristö, joka ihannetapauksessa palvelisi myös aktiiviharrastajien harjoittelua. Ennen kuin sellainen löytyy, puitteet on löydettävä jo olemassa olevista tiloista. Pub Virastossa ja Pikku Hanhessa esimerkiksi on säännöllisesti elävää musiikkia, joten tuon kaltaiset vaihtoehdot tulisivat hyvin kysymykseen. Pikkuteatteri olisi ihanteellinen akustiikaltaan, kunhan Tirran kanssa pästäisiin yhteisymmärrykseen tarjoilualueen laajentamisesta salin puolelle. Jäykkään konsertinomaisuuteen pitäisi saada vähän etäisyyttä.
3. Lahden Jazztori ja Lahti Jazz tarvitsevat elääkseen tukea ja rahoitusta? Miten tämä järjestettäisiin ja millaisia suunnitelmia tästä on jo olemassa?
– Jazztori on jo usean vuoden ajan saanut Lahden kaupungin toistuvaisavustusta. Voi olla, että edessä on jonkinlainen rahojen uusjako. Uuden yhdistyksen on tarkoitus hakea Jazzliiton jäsenyyttä, mikä avaa ovet kiertuetukeen. Jos kaupungilta liikenisi jokin potti uuden yhdistyksen pyörittämään klubitoimintaan, Musiikin edistämissäätiöltä voitaisiin parhaassa tapauksessa saada toinen puoli lisää. Toki yhdistys hakisi myös kaupungin toiminta-avustusta. Erilaisia kumppanuuksia liike-elämänkin kansa täytyy aktiivisesti tunnustella.
4. Miten Lahden liike-elämä voisi hyödyntää Lahden Jazztoria?
– Erilaiset nimikkokonsertit tulisivat hyvin kysymykseen. Luonnollisesti olemme myös valmiit neuvottelemaan lippupaketeista ja niin edelleen. Kannattaa lisäksi pitää mielessä, että Lahti Big Band on omiaan juhlistamaan erilaisia yritystilaisuuksia.
5. Ketkä ovat tämän vuotisen Jazztorin suurimmat tähdet ja esiintyjät?
– Miten olisi kaksi Grammy-palkittua artistia samassa konsertissa? Yhdysvaltalaispianisti Dave Kikoski on toinen, Lady Gagankin kanssa soittanut Joe Peri rummuissa toinen. Trion kolmas jäsen sunnuntaina on Kaisa Mäensivu, yksi Suomen johtavista basisteista. Elektronisen jazzin tienraivaajiin kuuluva RinneRadio on itsessään jo käsite. Tenors of Kalma tuo lavalle moneen kertaan palkitun Kalle Kaliman kitarassa, rytmitaituri Joonas Riipan rummuissa ja lahtelaisille tutun multi-instrumentalistin Jimi Tenorin. Lahti Big Bandin solistina laulava Kadi Vija pesi Hesarin mukaan muut laulajat parin viikon takaisessa Pave Maijasen muistokonsertissa.
6. Millä houkuttelisit tavallisen Matti Lahtelaisen tämän vuotiseen tapahtumaan?
– Elävälle musiikille ei ole korviketta. Edullisilla päivälipuilla tai festivaalipassilla rahoille saa erinomaisen vastineen. Ja Lahti Big Bandin bossa nova -kokonaisuus voi hyvinkin sisältää muutaman suomalaista sydäntä lämmittävän yllätyksen.
Juhani Melanen
Jazztori Lahdessa 22.9. – 1.10.
Katso ohjelma www.jazztori.fi
Surettaa kun sana ”Jazztori” muutti musiikillista tyyliää jo vuonna 2001. Perustin aikanaan Lahden Jazztorin ja menestys oli taattu 12-vuotta. Sen jälkeen soittajat Lahti ig Bandissa hylkäsivät perinteisen swing -musiikin ja menivät iskelmä hömppään. Bändi sortui kummallisuuksiin. Edelleen Jazztorille olisi tilaa, mutta vetäjät ajoivat musiikkivalikoinnillaan yleisön pois.
Olisi palattava vanhaan ja kapellimestari Peipon vanha arsenaali uudelleen esiin. Se on ainoa lääke uudelle tulemiselle.
Perustin aikanaan Lahden Jazztorin 1989 ja kultavuosia oli yli 10-vuotta.