Kuva: Emmi Lintonen on toista kerta ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Perhe kannustaa Lintosta toteuttamaan yhtä omaa unelmansa.
Optikko Emmi Lintonen on sosiaalidemokraattiesen puolueen ehdokas huhtikuun eduskuntavaaleissa. Hän tavoittelee toista kertaa kansanedustajan tehtävää.
1. Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?
– Maailmantilanne on lisännyt ihmisten epävarmuutta ja turvattomuutta myös Suomessa. Vuosi 2022 sai monen perheen miettimään aiempaa tarkemmin kulutusmenojaan. Hinnat nousivat nopeasti ja selvästi enemmän kuin palkat, joten kotitalouksien ostovoima supistui. Etenkin perustarpeiden, kuten lämmityksen, ruoan ja liikkumisen hinnat nousivat nopeasti.
Korkojen nopea nousu puolestaan iskee velallisiin. Sama haastava meno jatkuu vielä ainakin alkuvuonna 2023. Meidän on huolehdittava ihmisten arjen sujuvuudesta. Tämä velvoittaa maan hallitusta nopeisiinkin ratkaisuihin, kuten nykyhallitus on tehnyt koronan ja Ukrainan sodan aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi. Tarvitsemme edelleen vahvaa johtamista, panostuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, sekä lisää globaalia yhteistyötä.
2. Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?
– Suomessa on löydettävä keinoja vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin. Lisäksi Suomi täytyy nostaa takaisin koulutuksen kärkimaaksi. Varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon pitää olla maksutonta.
Sote -uudistuksen käynnistämisen onnistumiseen pitää panostaa niin, että hyvinvointialueilla turvataan taloudellisesti tuotetut, yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset palvelut kaikille kaikkialla Suomessa.Velkaantumista on hillittävä, mutta samalla on huolehdittava siitä, ettei kukaan pääse putoamaan yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle.Bio- ja kiertotaloutta tukevat toimet tulee mahdollistaa ja priorisoida korkealle. Luonnonvarojen kestävään käyttöön on luotava kannustimia ja luonnonvarojen hyödyntäminen on saatava suunnitelmalliseksi siten, että siinä huomioidaan raaka-aineiden kierrättäminen.
3. Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?
– Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa huomioidaan jokainen lapsi. Varhaisessa vaiheessa puuttuminen on avain lapsen parempaan oppimisen polkuun. Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutusmääriä on lisättävä. Opettajia on kuunneltava pedagogisia uudistuksia tehtäessä. Avoimia oppimisympäristöjä ei pidä rakentaa kouluihin. Opettajajohtoinen opetus pitää säilyttää yhtenä opetusmenetelmistä. Koulunkäynninohjaajien työnsisältöä kehitetään ja ammattiprofiilin tunnettuutta lisätään. Erityisluokista ei pidä luopua säästösyistä, koska vahvaa tukea tarvitseva oppilas ei pärjää isossa ryhmässä. Opettajankoulutusta on muutettava niin, että opettajat saavat koulutusta erityisen tuen oppilaan kohtaamiseen. Seuraavaa opetussuunnitelmaa tehtäessä on palattava olennaisen äärelle. Tavoitteiden pitää olla selkeitä ja niiden myötä myös arviointia pitää kehittää tavoitteiden mukaan kaikkia oppilaita huomioivammaksi ja tasa-arvoisemmaksi.
4. Perustele näkemyksesi Natosta?
– Olen ollut aina Naton kannattaja. Rintamalla ollut vaarini opetti, että Suomen tulee olla Naton jäsen, koska meillä on 1340 kilometriä rajaa Venäjän kanssa.
Suomen täytyy nyt määritellä ulko- ja turvallisuuspolitiikka uudessa NATO-ympäristössä. Jäsenyys voi myös lisätä Suomen ja Hämeen mahdollisuuksia puolustuksen ja teknologian vientimarkkinoilla. NATO-ympäristö velvoittaa myös varusmiespalveluksen uudistamiseen Suomessa so. kutsunnat myös naisille.
5. Miten kehittäisit vanhuspalveluja?
– Jokainen meistä ikääntyy ja jokaiselle pitää tarjota yksilöllisten tarpeiden mukaan vanhuspalveluja. Ikääntyvä väestö tarvitsee oikea-aikaista, monipuolista ja laadukasta hoitoa. Kotiin annettavia palveluja on kehitettävä. Lisäksi hoitotakuun toteutuminen vaatii lainsäädäntöuudistuksia ja uusia tapoja toimia, jotta hoitoon pääsy ja hoitohenkilökunnan riittävyys voidaan varmistaa. Silmäsairauksien hoitoa on kehitettävä julkisella puolella, koska ikääntyneiden silmäsairaudet ovat yleisiä ja niiden takia moni vanhus syrjäytyy yhteiskunnan ulkopuolelle.
6. Onnistuiko sote-uudistus sinun mielestäsi?
– Sote-uudistus on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Alueorganisaatiot ovat vasta aloittaneet työnsä, joten uudistuksen onnistumista pystytään arvioimaan vasta vuosien päästä. Tavoite on kuitenkin oikea. Tärkeää on, että rahoitus on turvattu.
7. Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?
– Vientiteollisuuteen tulee panostaa. Toivon, että tulevat hallituspuolueet panostavat innovaatioihin ja työllisyysasteen nostoon. Vihreä osaaminen, kiertotalous ja vientiteollisuus nostavat Suomen kasvu-uralle. Kun on vientiä, on myös hyvinvointia.
8. Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?
– Raideliikenteen ja kehittämisen suuret investoinnit tulee kohdentaa Suomessa sinne, missä investoineista saatava hyöty on suurin ja nopeimmin ulosmitattavissa. Tämän takia seuraavat infra-hankkeet ovat tärkeitä: Pääradan kehittäminen, Savon oikorata ja Helsinki-Tampere -yhteysvälin parannus. Tieverkostosta valtatie 12 -hanke (Uusikylä-Tillola) sekä Vt 2:n parannusta ja 54-tie pitää korottaa valtatieksi. Samalla tulee kehittää myös joukkoliikennettä.
9. Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?
– Vaadin panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin ja sanon ei kaikille koulutusleikkauksille, koska leikkaukset rapauttavat samalla työllisyyttä ja työpaikkoja.Teen töitä sen eteen, että suomalaiset pysyvät terveinä ja voivat hyvin. Hyvä Suomi on tehty: Rauhasta, tyytyväisistä asukkaista, laadukkaista palveluista, viihtyisästä ja kestävästä ympäristöstä, mielen rauhasta ja tietenkin oikeudenmukaisesta lainsäädännöstä.
Petri Görman