Pohjoismaissa ihmiset luottavat yhteiskuntarauhaan ja ympäristön tukeen. Vanhenemista, lähinnä terveyden menettämistä pelätään, mutta sitä ei pidetä niin pelottavana elämäntilanteena kuin monissa yhteiskunnissa Itä – Aasiassa. Suomessa yli 65-78 vuotiaita ihmisiä tutkitaan erilaisilla kyselyillä. Ikihyvä Päijät – Häme tutkimukseen osallistui viimeisen kymmenen vuoden aikana satoja alueella asuvia, joitten elinympäristöstä, terveydentilasta ja elämänlaatua on tulevaisuudessa saatavilla useita tieteellisiä tutkimuksia.

Vuotuinen Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorum pidettiin toukokuun lopulla Valimolla, Lahdessa. Siihen osallistui runsas sata sosiaalialan järjestöjen, oppilaitosten ja kunnallisten toimijoiden edustajaa. Tilaisuuden juontaja, juuri eläkkeelle siirtynyt Lahden Ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Marja Keto kertoi tämän kevään foorumin korostavan sosiaalisia, yli sukupolvien kulkevia arvoja, taloudellisuutta ja ekologisuutta. Tavoitteena on lisätä näitä arvoja yhteistyössä ihmisten, yhteisöjen ja kuntien välillä kumppanuusverkostohanke. Kunnallista luottamushenkilöstöä hän toivoi foorumissa nähtävän tulevaisuudessa runsaasti. Tulevalla omalla vapaa-ajallaan Marja Keto on päättänyt antaa aikaa perheelleen, ikääntyville vanhemmilleen ja lapsenlapsilleen, toimia sukupolvien ketjussa kuten luennoitsija, LKT Vappu Taipale omassa Sukupolvien välinen solidaarisuus esityksessään toivoi ihmisten tekevän.

Omakohtaisesti Taipale totesi kokeneensa työelämän ruuhkavuodet, kuten työn, perheen ja oman äidin tukemisen sekä harrastuksiin liittyvien tehtävien vaatimukset. Hän tarkasteli ihmisten ikääntymistä ja siihen liittyviä terveydellisiä, sosiaalistaloudellisia ja mielenterveydellisiä kysymyksiä. Erilaisissa työ- ja luottamustehtävissä ollessaan luennoitsija on koonnut tietoja eri yhteiskuntien suhtautumisesta ikääntyviin ihmisiin. Suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset suhtautuvat vanhenemiseen suhteellisen turvallisin mielin. Esimerkiksi Japanissa ikääntymistä pelätään, koska perheen vanhusten hoitaminen kuuluu perinteen mukaaan suvun vanhimman pojan vaimolle. Tämä perinne on murtumassa muuallakin Kaukoidän maissa. Japanilaiset ovat nykyisin kiinnostuneita meidän tavastamme huolehtia vanhuksista.

Perusammatiltaan lasten ja nuorten psykiatrina Taipale on seurannut kokonaisten sukupolvien elinkaarta. Hän jäi 2008 Stakesin pääjohtajan virasta eläkkeelle ja on viime vuosina keskittynyt ikääntyvien ihmisten asioihin kansainvälisen toimintansa ohella Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n puheenjohtajana. Hän kertoi, että Suomessa on ilahduttavaa huomata miesten hoitavan ikääntyviä omaisiaan tai sairastunutta vaimoaan luultua aktiivisemmin. Nykypäivän hyvinvointiin hän viittasi vanhusten hoivan ohella lasten saamaan tavarapaljouteen. Sata vuotta sitten leikki- ikäisellä saattoi olla yksi leikkikalu, nykyisin satoja.

Lapsiin Vappu Taipale kehotti kuulijoitaan kohdistamaan sukupolvien takaista sanallista tietoa eli kertomaan isän, äidin tai isovanhempien elämästä, perheen lähtökohdista, juurista, leikeistä ja työstä muistoja vaikka piirroksin, lauluin ja tarinoin. Taloudellista tukea isovanhemmat antavat lapsenlapsilleen Suomessa enemmän kuin kansantaloudelliset mittarit laskevat. Viime tutkimukset kertovat sen olevan vuosittain noin 300 miljoonaa euroa, puhumattakaan isovanhempien antamasta hoitoavusta. Lasten saamasta positiivisesta huomiosta huolimatta, yhteiskunnassamme on huonosti ja välinpitämättömästi kohdeltuja lapsia liian paljon.

Luontoliiton pääsihteeri Leo Straniuksen esitys yhteiskunnan ekologisesta kestävyydestä, vapaaehtoisen työn arvosta ja sen tuntiarvosta, 2,5 eurosta herätti kuulijoissa ehkä eniten mielipiteiden vaihtoa. Luonnon rajat ja toisin elämisen haasteet olivat järjestön sanoma osanottajille. Tulevaisuuden taloudellinen tilanne huolestutti foorumin taustatukijan Päijät-Hämeen liiton maakuntajohtaja Jari Parkkosta työssä olevien ja eläkkeelle siirtyvien henkilöiden välisellä suhteella. Maakunta tarvitsee jo nyt lisää tekeviä käsiä ihmisten hoitoon ja muuhun työn tuottavuuden ylläpitoon. Hän totesi hyvää maakuntaa rakennetavan verkostoitumisella ja yhteistyöllä.

Marja-Liisa Niuranen