kuva: – Salinkallion koulu oli upea paikka. Vieläkin liikutun siitä, kun pohdin sen kohtaloa, rehtori Kari Ratia sanoo.
– Salinkallion koulu oli hieno työpaikka minulle 35 vuoden ajan. Vieläkin liikutun, kun pohdin sen kohtaloa, rehtori Kari Ratia kertoo.
Rehtori Ratian mukaan koulu joutui erilaisten säästöpaineiden uhriksi.
– Länsiharjun ja Salpausselän koulujen saneeraukseen investoitiin paljon Lahden kaupungin verovaroja. Sen lisäksi oli tehty investointipäätös Lähteen monitoimitalossa. Salinkallion koulu oli kaikkien näiden välimaastossa ja sen vuoksi se oli helppo lakkauttaa.
Lopettamisen virallinen selitys oli se, että koulu sijaitsee väärässä paikassa.
– Sivistystoimen virkamiehet kikkailivat oppilasennusteilla ja koulupiirijaoilla. Tämän vuoksi meille jäi enää pieni määrä oppilaita yläkoulun puolelle Anttilanmäeltä ja Länsiharjulta.
Salinkallion koulun lakkauttaminen otettiin keskusteluun jo vuosituhannenvaihteessa ja silloin sivistyslautakunnan puheenjohtaja Päivi Starckjohann sanoi, että säästetään seinistä, eikä opetuksesta.
– Mitä sen jälkeen on tapahtunut kouluverkolle Lahdessa? Jätetään kohtuukuntoisia rakennuksia tyhjäksi ja rakennetaan uusia seiniä kovalla tahdilla. Siihen kaupungin rahat ovat kuluneet!
Ihanteellinen 350 oppilaan koulu
– Lukion lakkauttamisen jälkeen Salinkallio oli ihanteellinen 350 oppilaan koulu. Meillä oli koko yhteisössä myös hieno Salinkallion henki.
Opettajat tunsivat Ratian mukaan kaikki oppilaat, eikä yläkoulu ollut mikään koulutehdas.
– Salinkallion koko yhteisö kantoi niitä, jotka olivat hieman vaikeammista kotioloista. Meillä uskotiin oppilaiden mahdollisuuksiin ja jokaista kannustettiin elämässään eteenpäin.
Ympäristöasioissa Salinkallion koulu oli edelläkävijä.
– Koulussa oli oma ympäristöluokka ja saimme myös Vihreä lippu -sertifikaatin. Näillä asioilla ei ollut mitään merkitystä ympäristökaupunki Lahdessa, kun koulu päätettiin lakkauttaa.
Päättäjillä ei ole kokonaisnäkemystä asioista
– Lahtelaisilta päättäjiltä puuttuu kokonaisnäkemys asioista. Kaikkien asioiden ei pidä olla kaunista, mahtavaa ja uutta.
Nykyisten virkamiesten näkemysten mukaan koulurakennus on huonokuntoinen.
– Se voisi olla yhteisöllisen asumisen paikka senioreille, kuten Onerva Vartiainen ehdotti. Kirjastolle löytyisi myös käyttökelpoiset tilat täältä. Sen lisäksi omakotiyhdistyksille se voisi olla hyvä tila toimia.
Salinkallion koululla on kaksi liikuntasalia ja niitä voisi hyödyntää senioriliikunnassa.
– Koulun ulkopuolella on luistinrata ja paljon luontoa.
Rehtori Ratiaa harmittaa se, että Salinkallion koulusta ei tehdä mitään päätöksiä.
– Aidat kertovat rappiotilasta ja siitä, että mitään ei tapahdu. Ylläpitokustannukset lienevät vuositasolla yli 100 000 euroa.
Lahden kaupunki tukee vuositasolla Ratian mukaan miljoonilla euroilla yksityistä tilavuokraustoimintaa.
– Miksi omia rakennuksia ei hyödynnetä vaan annetaan niiden olla tyhjinä eri puolilla kaupunkia?
Päätöksiä koulukiinteistön suhteen ei ole tehty
Tilapalvelupäällikkö Anna Tervo Lahden Tilakeskuksesta kertoo, että Salinkallion koulurakennuksesta ei ole tehty purkusuunnitelmaa.
– Jos sellaiseen ratkaisuun päädytään, niin meidän on otettava huomioon myös museon mielipide asiasta, Tervo toteaa.
Tilapalvelupäällikön mukaan kaava rajoittaa kohteen käyttötarkoitusta.
– Sen lisäksi nykyinen markkinatilanne on haastava ja isoille kiinteistölle ei ole olemassa nyt markkinoita.
Salinkallion kouli aiheuttaa runsaasti ylläpitokustannuksia Lahden kaupungille, joka omistaa koulurakennuksen.
Tilakeskukselta saadun tuloslaskelman perusteella kaupunki maksoi koulukiinteistöön liittyen erilaisia kuluja 118 361 euroa vuonna 2022. Suurimmat yksittäiset menot olivat lämmityskulut ja ne olivat määrältään 50 560 euroa. Koulukiinteistön maa-alueesta maksettiin vuokraa kaupungille 22 245 euroa
Kiinteistön hoitokulut olivat 16 413 euroa ja rakentamis- ja kunnossapitotöitä kiinteistölle tehtiin 12 463 eurolla edellisenä vuonna.
Petri Görman
Rakennukset ikääntyvät, mutta se ei tarkoita sitä, että ne pitäisi poistaa käytöstä. Onerva Vartiaisen kirjoitus Salinkallion koulun mahdollisuuksista edustaa arkiluovuutta ja ideointikykyä, jota päättäjiksi päässeiltä useinkin puuttuu. On suoranaista typeryyttä hylätä korjauskelpoisia koulurakennuksia ja pystyttää niiden tilalle yli tuhannen oppilaan uusia kouluja. Lahdessa on tehty niin – En voi muuta kuin toivottaa onnea, vaikka ajattelen, että: Ei voi onnistua. Samoin on typerää purkaa taloja, joille olisi vielä monenlaista käyttöä.
Launeella on muitakin rakennuksia tyhjillään kuten Launeen päiväkoti. Miksi siitä ei keskustella? Lasten leikkipiha on tehty ja parkkipaikat löytyy toisin kuin Salinkalliosta. Kiinteistöjen kehittämistä Launeelta löytyy.
Tuskin senkään ylläpito ilmaista on?
Miksi kaupunki jättää arvokiinteistöjä rapistumaan? Miksei yhteistä arvokasta omaisuuttamme pidetä kunnossa? Samaan aikaan uutta rakennetaan ja tiloja vuokrataan yksityisiltä. Koulujen lisäksi myös Nastolan entinen kunnantalo on rapistumassa. Mitään käyttösuunnitelmia ei tehdä!