Kaupunki on tunnistanut alueita, joilla pyörille olisi enemmän kysyntää. Tällaisia ovat esimerkiksi Ahtiala, Nastola, Patomäki ja Renkomäki.

Lahden kaupunkipyörät eli Mankelit palaavat käyttöön torstaina 9. huhtikuuta. Sähköavusteiset pyörät ovat taas kaupunkilaisten käytössä, jos sää sallii kauden aloituksen suunnitellusti.
Kausilippujen ennakkomyynti alkoi 26. maaliskuuta. Ennakkoon lipun saa hieman edullisemmin eli 60 eurolla koko kaudeksi. Normaalihinta on 65 euroa. Alennettu hinta on voimassa kauden alkuun saakka.

– Maaliskuu on ollut keväinen, mutta takatalvi voi vielä muuttaa tilannetta. Turvallisuus on tärkeintä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kausi päästään aloittamaan ajoissa, kertoo joukkoliikennesuunnittelija Emilia Virtanen.

Useita tapoja maksaa

Kausilipun lisäksi pyörän voi ottaa käyttöön lyhyemmällä lipulla. Vaihtoehtoja ovat kolmen kuukauden, kuukauden, viikon tai päivän lippu. Pyörää voi käyttää myös maksamalla minuuttihinnan, joka on 22 senttiä minuutilta. Lipun voi ostaa Freebiken verkkosivuilta tai puhelinsovelluksesta. Tälle kaudelle on tullut uusi sovellusversio, joten käyttäjien täytyy ladata Freebike 3.0 -sovellus.
Pyörän voi ottaa käyttöön myös lähimaksulla. Tällöin matka veloitetaan automaattisesti minuuttihinnan mukaan.

Pyöriä runsaasti, mutta ei kaikkialla

Lahdessa on käytössä 500 sähköavusteista kaupunkipyörää ja 60 asemaa. Tänä vuonna uusia asemia ovat Huippukatu ja Kisapuisto. Osa asemista on myös poistunut.
Kaupunki on tunnistanut alueita, joilla pyörille olisi enemmän kysyntää. Tällaisia ovat esimerkiksi Ahtiala, Nastola, Patomäki ja Renkomäki. Kaikkialle asemia ei kuitenkaan voida lisätä, koska pyörien määrä rajoittaa järjestelmän toimivuutta. Mankeli-pyörät tulivat Lahteen vuonna 2021. Viime kaudella niillä tehtiin lähes 390 000 matkaa, mikä on ennätys.
– Tavoitteena on, että tänä vuonna päästään jo 400 000 matkaan.

Huolto toimii, mutta ilkivalta vaivaa

Pyörien kunnosta vastaa palvelua operoiva yhtiö. Pyöriä huolletaan säännöllisesti ja käyttäjien ilmoitusten perusteella. Akkuja vaihdetaan ja pyöriä siirretään asemien välillä tarpeen mukaan.
Ilkivalta on kuitenkin kasvava ongelma. Rikottujen pyörien korjaaminen vie aikaa ja resursseja.
– Onneksi käyttäjät ilmoittavat vioista entistä aktiivisemmin, mikä auttaa pyörien huoltoa.

Yleisimmät ongelmat liittyvät tyhjiin renkaisiin ja ketjujen toimintaan.
– Lisäksi osa käyttäjistä on kokenut hankaluuksia maksamisessa. Esimerkiksi lähimaksu voi aktivoitua vahingossa, kun pyörää yritetään avata sovelluksella.

Monipuolinen liikkumisen väline

Kaupunkipyöriä käytetään monenlaisiin matkoihin. Niillä kuljetaan töihin, kouluun, harrastuksiin ja vapaa-ajalle. Sähköavustus tekee pyöristä helpompia käyttää ja houkuttelee uusia käyttäjiä.
– Palvelu on tarkoitettu kaikille yli 15-vuotiaille. Hinnoittelulla ja asemien sijoittelulla pyritään siihen, että mahdollisimman moni voisi käyttää pyöriä.

Täysin kattava palvelu ei kuitenkaan vielä ole. Kaikilla alueilla pyöriä ei ole riittävästi.
– Lahden kaupungin sopimus palveluntarjoajan kanssa jatkuu ainakin vuoteen 2028. Lisäksi kaupunki selvittää yhteistyötä Kuopion kanssa kaupunkipyörien kehittämisessä.

Kevään edetessä Mankelit palaavat jälleen katukuvaan.
– Samalla nähdään, että rikkoutuuko uusi käyttöennätys tulevalla kaudella.

Petri Görman

Elokuussa Kaarikadulla alkaa uusi arki uusissa tiloissa.

Lahteen valmistuu uusi Kaarikadun päiväkoti kesällä 2026. Päiväkoti otetaan käyttöön elokuussa, ja sinne mahtuu noin 200 lasta. Rakennus valmistuu hieman etuajassa ja hankkeen kerrotaan edenneen suunnitelmien mukaan.

Lahden Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä kertoo, että uusi päiväkoti on suunniteltu vastaamaan nykypäivän tarpeita.
– Uudessa rakennuksessa kaikki on mietitty tarkkaan. Tilat tukevat lasten leikkiä ja oppimista parhaalla mahdollisella tavalla, Pirttilä sanoo.

Sisäilma ja turvallisuus keskiössä

Kaarikadun päiväkoti on ollut väistötiloissa Kerinkallionkadulla jo vuodesta 2018 lähtien, koska vanhassa rakennuksessa oli sisäilmaongelmia. Uudessa rakennuksessa nämä asiat on pyritty huomioimaan erityisen tarkasti.
– Rakentaminen on tehty sääsuojan alla ja olemme hyödyntäneet uusinta tietoa kosteudenhallinnasta. Haitallisia aineita olemme välttäneet kaikessa rakentamisessa.

Myös henkilökunnan näkemykset on otettu mukaan suunnitteluun. Tavoitteena on ollut tehdä tiloista toimivat sekä lapsille että työntekijöille.
– Henkilökunta on ollut mukana suunnittelemassa tiloja. Se näkyy käytännön toimivuudessa arjessa.

Ekologinen ja pitkäikäinen ratkaisu

Uusi päiväkoti on puurakenteinen ja yksikerroksinen. Rakennuksessa on panostettu energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen.
– Hiilijalanjäljen laskenta on mukana kaikissa vaiheissa. Puurakentaminen on ekologinen ratkaisu.

Rakennuksen käyttöikää on mietitty pitkälle tulevaisuuteen. Päiväkodin on tarkoitus palvella ainakin 50 vuotta ja runkorakenteen jopa 100 vuotta.
Tilat on myös suunniteltu muunneltaviksi, jotta ne kestävät muuttuvia tarpeita.
– Talotekniikkaa joudutaan uusimaan nopeammin, mutta muuten rakennus on tehty kestämään pitkään.

Päiväkodin piha-alueella on käytössä Lahden yhteinen pihakonsepti.
– Leikkivälineet ovat uusia ja suunniteltu tukemaan lasten liikkumista ja leikkiä.

Vuorohoitoa koko kaupungille

Kaarikadun päiväkoti tarjoaa vuorohoitoa koko Lahden alueelle. Se tarkoittaa hoitoa myös iltaisin, viikonloppuisin ja öisin.
Päiväkodin kokonaislaajuus on noin 2000 neliömetriä. Rakennustyöt alkoivat keväällä 2025, ja suunnittelu käynnistyi jo vuonna 2022.

Pirttilä kertoo, että yhteistyö hankkeessa on sujunut hyvin.
– Tavoitteena on, että käyttäjät ovat tyytyväisiä ja päiväkoti palvelee tarkoitustaan pitkään.

Uusi päiväkoti on iso parannus lapsille, jotka ovat olleet pitkään väistötiloissa.
– Lapset innostuvat aina uusista tiloista. Se nähtiin jo harjannostajaisissa, Pirttilä kertoo.

Petri Görman

Liipolan kirjastosta lainattiin yli 46% enemmän kuin vuosi sitten samassa kuussa.

Launeen kirjaston lakkauttaminen vuodenvaihteessa on muuttanut Etelä-Lahden kirjastopalvelujen käyttöä, mutta kokonaiskuvassa suuria pudotuksia ei ole nähty. Lahden kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Terhi Lehti kertoo, että asiakkaat ovat löytäneet tiensä muihin toimipisteisiin. Launeen kirjaston sulkeminen pidensi monien asiakkaiden asiointimatkaa, mutta samalla lähikirjastot ovat saaneet uusia kävijöitä. Liipolan ja Renkomäen kirjastojen kävijä- ja lainausmäärät ovat kasvaneet odotetusti.
– Molempien kirjastojen kävijä- ja lainausmäärät ovat kasvaneet, mutta Launeen asiakkaita on siirtynyt käyttämään myös muun muassa Kärpäsen kirjastoa ja pääkirjastoa.

Kasvu näkyy erityisen selvästi Liipolassa.
– Esimerkiksi tammikuussa Liipolan kirjastosta lainattiin yli 46 prosenttia enemmän lainoja kuin vuosi sitten samassa kuussa.

Aikuisasiakkaiden määrä kasvanut

Kirjastopalvelujen kokonaiskäyttö Etelä-Lahden alueella ei ole romahtanut lakkauttamisen jälkeen. Päinvastoin: tietyissä asiakasryhmissä käyttö on jopa lisääntynyt.
– Enemmän aikuisasiakkaita on tullut sekä Liipolan että Renkomäen kirjastoihin. Aikuisten aineistoille on siis enemmän kysyntää.

Samalla omatoimikirjastojen suosio on kasvanut.
– Omatoimikirjaston mahdollisuutta on kiitelty.

Myös lasten ja nuorten läsnäolo näkyy vahvasti arjessa.
– Alueen kirjastot ovat koulujen yhteydessä ja lapset viettävät aikaa paljon kirjastossa. Esimerkiksi Liipolan kirjastossa tilat ovat olleet kirjaimellisesti täynnä.

Asiakkaat kaipaavat lähikirjastoa

– Vaikka käyttö on siirtynyt muihin toimipisteisiin, niin Launeen kirjaston lakkauttaminen on herättänyt myös kritiikkiä.

Asiakkaat ovat Lehden mukaan harmitelleet muissa toimipisteissä Launeen kirjaston lakkautusta.
– Iso mäki Liipolan kirjastoon on koettu haastavaksi.

Toisaalta osa palautteesta on ollut positiivista.
– Hyvää palautetta on saatu omatoimimahdollisuudesta.

Vaikutukset lapsiperheisiin ja varhaiskasvatukseen

Lähialueen kouluihin ja päiväkoteihin lakkauttamisen vaikutus on ollut rajallinen.
– Koulut ja päiväkodit ovat käyttäneet pääsääntöisesti aiemminkin kirjastoautoa, koska Launeen kirjasto sijaitsi heihin nähden kaukana.

Sen sijaan perhepäivähoitajille muutos on ollut tuntuvampi.
– He ovat harmitelleet sitä, että satutuokioon tai lainaamaan lasten kanssa pitää lähteä kauemmas.

Korvaavia palveluja lisätty. Kirjasto pyrkii paikkaamaan Launeen kirjaston puuttumista liikkuvilla ja jalkautuvilla palveluilla.
– Kirjastoauton pysäkkejä on lisätty Launeen alueella, Lehti kertoo.

Lisäksi yhteistyö koulujen kanssa jatkuu entiseen tapaan koko kaupungin tasolla.
– Tarjoamme kirjavinkkaajaa tai mediakasvattajaa vierailulle, kuten ennenkin.

Petri Görman

Lahden kaupunki vuokraa joka vuosi uusia tontteja rakentajille. Tavoitteena on, että perheille vuokrataan vuosittain noin 50–70 omakotitalotonttia. Se tarkoittaa, että seuraavan kymmenen vuoden aikana kaupunki haluaa vuokrata yli 500 tonttia. Maankäyttöinsinööri Petri Solonen Lahden kaupungilta kertoo, että tonttien vuokraaminen on kaupungin peruslinja. Lahdessa omakotitontit luovutetaan yleensä ensin vuokraamalla.
– Kun tontille on rakennettu talo, niin asukas voi myöhemmin halutessaan ostaa tontin omakseen. Rivi- ja kerrostalotontit vuokrataan tai myydään rakennettavaksi.

Suurin osa vuokratonteista omakotitaloja

Lahden kaupungilla on tällä hetkellä noin 5300 tontin vuokrasopimusta.
– Näistä on omakotitalotontteja on noin 4200 kappaletta. Rivitalotontteja on noin 200 ja kerrostalotontteja noin 300.

Kaupungilla on myös rakentamattomia omakotitontteja.
– Jatkuvassa haussa tontteja on noin 100 kpl ja varannossa noin 60 kpl. Kerrostalotontteja on vapaana noin 30 kpl ja rivitalotontteja parikymmentä.

Rivitalotonttien kysyntä on viime aikoina ollut heikkoa, johtuen osittain kaupungin rivitalotonttitarjonnan sijainnista.
– Lähitulevaisuudessa rivitalotonttien kysyntään on odotettavissa nousua, kun Renkomäen ja Kariston uudet asuinalueet alkavat rakentua.

Rivitalotontteja voidaan vuokrata seuraavan kymmenen vuoden aikana ehkä 50–100 kappaletta.
– Se riippuu siitä, kuinka uusia asuinalueita kaavoitetaan. On kuitenkin mahdollista, että niitä vuokrataan vain muutamia, jos kysyntä tonttitarjonnan vähyyden takia pysyy heikkona.

Vuokrasopimuksia päättyy lähivuosina paljon

– Lahdessa asuintonttien vuokrasopimukset on tehty 50 vuodeksi. Monet sopimukset ovat alkaneet jo 1960-luvulla.

Sopimusten päättymistä seurataan kaupungissa noin viisi vuotta etupainotteisesti.
– Näin kaupunki pystyy valmistautumaan sopimusten uusimiseen ja ilmoittamaan hyvissä ajoin tonttien vuokralaisille sopimusten päättymisestä.

Vuonna 2030 päättyy noin 250 omakotitalotontin vuokrasopimusta sekä noin 80 kerrostalotontin sopimusta.
– Ensi vuosikymmenen puolivälissä päättyy lisäksi noin 560 omakotitalotontin sopimusta.

Kun sopimus päättyy ja uusi sopimus tehdään, niin tontin vuokra yleensä nousee.
– Vanhoissa sopimuksissa tontin vuokra on voinut olla vain 300–400 euroa vuodessa. Uudemmissa sopimuksissa vuokra on keskimäärin noin 1 600–1 800 euroa vuodessa.

– Joissakin tapauksissa keskustan lähellä sijaitsevissa tonteissa vuokra voi nousta jopa noin kahdeksankertaiseksi. Silti Lahdessa tonttien vuokrat ovat edelleen maltillisempia kuin pääkaupunkiseudulla.

Tonttivuokrat tuovat kaupungille tuloja

Tonttien vuokraaminen on kaupungille myös tärkeä tasainen vuosittainen tulonlähde. Lahden kaupunki saa maavuokrista noin 17 miljoonaa euroa tänä vuonna.
– Se on noin kymmenesosa kaupungin toimintatuloista.

Kun mukaan lasketaan myös verotulot ja valtionosuudet, maanvuokratulojen osuus, niin tämä on noin kolme prosenttia kaupungin kaikista tuloista.
– Jos tonttivuokratuloja ei olisi, niin kaupungin talous näyttäisi tänä vuonna paljon heikommalta. Kyllä sillä on merkitystä, Solonen toteaa.

Hintoja tarkistetaan kahden vuoden välein

Lahden kaupunkiympäristölautakunta päättää omakotitonttien vyöhykehinnoista. Hinnoittelu vaikuttaa vuokrattaessa tontteja rakennettavaksi, tontteja ja tontinosia myytäessä sekä tonttien päättyviä vuokrasopimuksia uusittaessa.
– Vyöhykehintojen muutoksilla ei ole vaikutusta voimassa olevien vuokrasopimusten vuokriin kesken vuokra-ajan.

Hintoja tarkistetaan kahden vuoden välein ja edellinen tarkistus tehtiin joulukuussa.

– Tonttien vyöhykehintojen aikaisemmat korotukset ovat olleet yleensä 1–2 euroa neliömetriä kohti. Joulukuussa vahvistetuilla vyöhykehinnoilla kavennettiin yksityisten ja kaupungin luovuttamien tonttien hintaeroa keskimääräisen korotuksen ollessa noin 4 €/m2. Keskustan lähivyöhykkeiden hinnat korottuivat eniten ja Nastolan alueen vähiten. Jopa kahdella vyöhykkeellä hinnat laskivat.

Tavoitteena on, että kaupungin tonttien hinnat pysyvät hieman yksityisiä markkinahintoja alempina.
– Julkisen toimijan on kohtuullista periä markkinahintaista vuokraa, mutta emme halua nostaa hintoja yksityisiä markkinoita korkeammalle.

Vuokrata vai ostaa tontti?

Vuokratontin voi Lahdessa myös ostaa lunastaa omaksi, kun tontin rakentaminen on valmistunut maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Vuokralaisen ostopäätös riippuu usein siitä, kuinka pitkään ostoa harkitseva tontilla aikoo asua.
– Jos tontilla aikoo asua pitkään, sen ostaminen voi olla järkevää, riippuen osaltaan mahdollisen lainarahan korkotasosta. Ostaminen on kuitenkin aina tapauskohtainen päätös, Solonen sanoo.

Kaupunkiympäristölautakunnalta on kysytty myös, pitäisikö kaupungin tulevaisuudessa vain vuokrata tai vain myydä tontteja.
– Lautakunnan mielestä molemmat vaihtoehdot halutaan säilyttää. Tontin saajalle halutaan antaa mahdollisuus päättää itse, että vuokraako vai ostaako tontin.

Solosen mukaan tonttivuokrajärjestelmä toimii pääosin hyvin.
– Haasteita syntyy lähinnä silloin, kun vanhat pitkät vuokrasopimukset päättyvät ja vuokrat nousevat kerralla paljon.
Yhtenä ratkaisuna kaupunki on pohtinut, että voisiko pitkiin sopimuksiin lisätä vuokran väli­tarkastuksia esimerkiksi kymmenen vuoden välein.

Petri Görman

Finlandia-palkittu kirjailija Anni Kytömäki vierailee Kirjaston päivänä Lahden pääkirjastossa ja kertoo kirjoistaan sekä suhteestaan kirjastoihin.

Finlandia-palkittu kirjailija Anni Kytömäki saapuu Kirjaston päivänä vieraaksi Lahden pääkirjaston auditorioon. Tilaisuudessa hän kertoo kirjoistaan, kirjoittamisen arjesta sekä omasta suhteestaan kirjastoihin. Kytömäen romaaneilla on laaja lukijakunta Suomessa. Hänen teoksissaan yhdistyvät historialliset tapahtumat, luonnonsuojelun teemat ja ihmisten kohtalot eri aikakausina. Uusin romaani Mirabilis (Gummerus 2024) kuljettaa lukijaa Suomen nälkävuosista Amurinmaan siirtokuntaan ja takaisin kotimaan harjumaisemiin.

Kirjailijalle kirjasto on ollut tärkeä paikka jo lapsuudessa.
– Kirjasto on ollut minulle aina tärkeä. Oma äitini teki työuransa Ylöjärven kirjastossa, joten se oli minulle luonteva vapaa-ajan viettopaikka, Kytömäki kertoo.

Kirjoja oli kotona paljon jo silloin, kun tuleva kirjailija ei vielä osannut lukea. Kirjastossa hän sai myös kurkistaa paikkoihin, joihin tavallisilla kävijöillä ei ollut pääsyä.
– Pikkutyttönä oli jännittävää päästä liikkumaan kirjaston varaston puolella. Muistan, kuinka luin siellä noin kymmenvuotiaana Maria Antoinetten elämäkertaa silmät tapilla.

Kirjastosta inspiraatiota kirjoihin

Kirjaston merkitys näkyy Kytömäen työssä yhä tänä päivänä. Kirjasto on ollut hänelle sekä inspiraation lähde että tärkeä tiedonhankinnan paikka.
– Kirjastossa kaikki aineisto oli katseltavissa ja selailtavissa. Siksi aloin jo varhain lukea aikuisten kirjoja ja historiallisia romaaneja. Voi olla, että sillä oli vaikutusta siihen, millaisia kirjoja myöhemmin itse kirjoitin.

Kytömäen mukaan kirjasto tarjoaa lukijalle mahdollisuuden tehdä omia löytöjä.
– Kirjaston hienous on siinä, että voi itse valita suuresta valikoimasta, mitä haluaa lukea. Kirjoista voi saada todella hienoja lukukokemuksia.

Kirjailijavierailut ovat hänelle myös tärkeä osa työtä.
– Kirjailija tekee työtään yksin. Vasta tällaisissa tilaisuuksissa näkee, miten tarinat ovat vaikuttaneet ihmisiin. On ollut liikuttavia kohtaamisia, kun lukija on kokenut kirjan hyvin merkitykselliseksi.

Uudet tarinat syntyvät pitkän pohdinnan jälkeen

Kytömäen kirjoissa luonnonsuojelu ja historia kulkevat usein rinnakkain. Myös Mirabilis-romaanissa nämä teemat ovat vahvasti läsnä.
– Aiheet muotoutuvat pitkän ajan kuluessa. Ne voivat muhia mielessä vuosia. Luonnonsuojeluun liittyvät kysymykset kiinnostavat minua paljon ja haluan kertoa myös siitä, miten niistä on keskusteltu Suomessa jo kauan sitten.

Kirjoittaminen ei kuitenkaan ole aina helppoa.
– Kun aloittaa romaania tyhjälle tietokoneruudulle, niin täytyy saada ensin raakatekstiä valmiiksi. Se on usein kirjoitusprosessin tylsin vaihe. Sen jälkeen alkaa varsinainen hionta ja tarinan sisäisten merkitysten rakentaminen.

Työ voi joskus viedä mukanaan tuntikausiksi.
– Kun pääsen kunnolla tarinan maailmaan, niin kirjoittaminen saattaa jatkua jopa kaksitoista tuntia.

Kytömäen läpimurto oli romaani Margarita, joka voitti Finlandia-palkinnon. Palkinto lisäsi kirjailijan tunnettuutta, mutta ei tuonut paineita.
– Ajattelin silloin, että tämä rasti on nyt hoidettu. Sen jälkeen voi vain kirjoittaa.

Painetulla kirjalla on tulevaisuus

Kytömäen viides romaani on juuri lähtenyt kustantajalle ensilukuun.
– Toivon, että 1940-luvulle sijoittuva teos ilmestyisi ensi vuonna.

Kirjailija uskoo vahvasti myös kirjallisuuden tulevaisuuteen.
– Kirja on hidas media. Sen ääreen voi asettua rauhassa ilman muita ärsykkeitä. Uskon, että ihmiset kaipaavat sitä yhä enemmän.

Hänen mukaansa digitaalisessa maailmassa on samalla kadotettu jotakin tärkeää.
– Toivon ja uskon, että kirjallisuus säilyy osana ihmisten elämää myös tulevaisuudessa.

Petri Görman

INFO:
Kirjailijavieras Lahden pääkirjastossa torstaina 19.3. klo 18.00–19.00
Lahden pääkirjaston auditoriossa

Tapparakadun linja-autovuorot päättyvät 1. kesäkuuta 2026. Jatkossa bussit kulkevat alueella vain yöaikaan, ja päiväliikenne siirtyy Hennalankadun, Mäntsälänkadun ja Launeenkadun pysäkeille.

Lahden seudun liikenne (LSL) ja Lahden seudun joukkoliikennelautakunta ovat päättäneet, että Tapparankadun linja-autoliikenne päättyy 1. kesäkuuta 2026. Jatkossa linja-auto kulkee Tapparakadulla vain yöaikaan kello 23–05. Päätös tarkoittaa, että alueen asukkaiden on käveltävä jatkossa Hennalankadun, Mäntsälänkadun tai Launeenkadun pysäkeille. Näillä kaduilla vuorotiheys kasvaa ollen kesällä Mäntsäläntiellä ruuhka-aikaan 20 minuutin vuorovälillä ja Rykmentinkadulla 15 minuutin vuorovälein.

Joukkoliikenneasiantuntija Torsti Toivonen kertoo, että ratkaisu liittyy koko verkoston kehittämiseen.
– Haluamme vahvistaa tarjontaa siellä, missä kysyntää on enemmän. Laatukäytävä-ajattelun mukaan lisäämme vuoroja niille reiteille, joilla matkustajia on eniten.

Kysyntä ohjaa reittejä

Tapparakadun varrelta nousee päivittäin melko vähän matkustajia verrattuna esimerkiksi Hennalankatuun tai Rykmentinkatuun.
– Näillä kaduilla matkustajamäärät ovat kasvaneet.

Rykmentinkadulla ja Hennalankadulla kulkee niin sanottu laatukäytävä. Tulevaisuudessa siellä liikennöivät muun muassa linjat 3 ja 32. Vuoroväli tihenee ja reitit palvelevat suurempaa matkustajamäärää.
– Ei ole ollut järkevää ajaa harvaanasutulle päätepysäkille 15 minuutin välein, koska matkustajia on ollut vähän. Nyt voimme ohjata kapasiteettia sinne, missä sitä todella tarvitaan, Toivonen perustelee.

Esimerkiksi Jokimaan omakotialueella käyttö on vähäisempää kuin vilkkaammilla osuuksilla.
– Uudella mallilla useampi linja kulkee samaa pääreittiä ja liikennettä voidaan jakaa pienemmille asuinalueille tehokkaammin.

Senioreille useita Lempi-vaihtoehtoja

Tapparakadun ja Keijupuiston alueella asuu paljon senioriväestöä.
– Heille tärkeä palvelu on Lempi-liikenne.

Lempi 1 palvelee aluetta maanantaista perjantaihin. Sillä pääsee esimerkiksi suoraan keskustaan. Aamulla on pari lähtöä ja iltapäivällä yksi vuoro keskustaan ja tietysti paluukyydit.
– Linja on tilauspohjainen ja sen hinta on sama kuin tavallisessa linja-autolipussa.

Lempi 4 liikennöi tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.
– Kyydillä pääsee esimerkiksi Launeen marketeille sekä keskustaan ja uimaan.

Lisäksi Lempin palvelulinja L84 liikennöi maanantaisin ja torstaisin ilman tilausta.
– Tällä linjalla pääsee keskustaan, uimahallille sekä Paavolan alueelle.

Palvelureitti Vahvan Jussin alueelta kulkee edelleen Tapparakadun kautta keskustaan.
– Tätä reittiä on kokeiltu ja nyt selvitetään, onko reitille mahdollista lisätä vuoroja. Haluamme varmistaa, että erityisesti seniorit pääsevät asioimaan ja harrastuksiin, vaikka varsinainen runkoliikenne siirtyy muille kaduille, Toivonen sanoo.

Osalla Keijupuiston taloista asukkaat voivat valita, kulkevatko Launeenkadun, Hennalankadun vai Mäntsälänkadun pysäkeille.
– Vuorotiheyden kasvu näillä kaduilla helpottaa joukkoliikenteen käyttöä.

Säästöpaineet ja data ohjaavat päätöksiä

Päätös on herättänyt runsaasti palautetta. Toivosen mukaan kyse ei ole kannattamattomasta reitistä, vaan kustannustehokkuudesta.
– Matkustajamäärät ovat kasvaneet koko ajan koko linjastolla. Samalla valtionosuudet ovat pienentyneet merkittävästi. Se aiheuttaa paineita tehostaa joukkoliikennettä isoissa kaupungeissa. Linjastomuutoksilla pystytään vastaamaan näihin tarpeisiin.

Myös kaupungin säästöpaineet vaikuttavat. Erityisen kalliita ovat ruuhka-ajan lisävuorot. Yhden bussin lisääminen ruuhka-aikaan maksaa paljon.
– Sen sijaan ruuhka-ajan ulkopuolella lisäliikenne on edullisempaa, koska kalusto on jo hankittu ja käytössä.

LSL seuraa matkustajavirtoja tarkasti datapohjaisesti. Tiedon avulla nähdään, miltä alueilta matkustajia nousee kyytiin ja mihin suuntaan he kulkevat.
– Tapparakadulla on jonkin verran koululais- ja työmatkaliikennettä, mutta kokonaismäärät jäävät pienemmiksi kuin vilkkaammilla kaduilla.

Mäntsälänkadun ja Hennalankadun kautta kulkevat reitit säilyvät ja vuorot tihenevät.
– Lisäksi Hennalankadun alueelta pääsee jatkossa suoraan Myyntimiehenkadulle Renkomäkeen.

Toivonen muistuttaa, että joukkoliikennesuunnittelussa ajatellaan aina kokonaisuutta.
– Näin pystymme tarjoamaan parempaa palvelutasoa siellä, missä tarve on suurin, ilman että kustannukset nousevat korkealle.

Petri Görman