Lahden Vartiolaaksosta kajahtaa. Alueen asukkaiden mukaan alueella on alettu käyttämään kaupungin yleisiä viher- ja metsäalueita omien puutarhajätteiden ja ylimääräisten maa-ainesten kaatopaikkana. Meno on ottanut lisää tuulta siipiensä alle tänä keväänä, joka on aiheuttanut ympäristön viihtyvyyden huonontumisena. Kävelytien varret ovatkin täyttyneet risu-, lehti,- ja savikasoista. Myös erilaiset kasvi- ja kukkalajikkeet ovat näyttäneet saavan uuden kasvualustan näille kaatopaikka-alueille. Lahden kaupungin metsäpäällikkö Markus Niemelä kertoo, että ongelma ei esiinny Lahdessakaan vain Vartiolaakson alueella.
Vastaava toiminta on valitettavan yleistä ympäri kaupunkia. Puutarhajätetunkioita ilmaantuu keväisin puisto- ja metsäalueille monissa Lahden lähiöissä.
Metsien ja teiden laidoille jätetyt jätekasat eivät ole vain esteettinen haitta, sillä kasat ovat otollista kasvualustaa esimerkiksi Jättiputkelle ja Jättipalsamille. Jättiputki on peräti 2-3 metriseksi kasvava koiranputken näköinen, myrkyllinen kasvi. Jättipalsami on noin metriseksi kasvava punakukkainen lajike, myrkyllinen sekin. Molemmat putket täyttävät alueiden luonnollisten kasvien paikkoja. Kasvit ovat peräisin puutarhajätteen mukana tulevista siemenistä ja juurakoista.
Puutarhajätteet tulisi ensijaisesti kompostoida ja käsitellä omalla tontilla. Toinen vaihtoehto on viedä jätteet Kujalan jäteasemalle, johon ne otetaan vastaan maksutta. Niemelän mukaan olisi toivottavaa, että jokaiselle omakotitontilla olisi oma multakomposti. Hän kertoo, että puutarhajätetunkiot ovat myös varsinaisia etanapesäkkeitä.
Kotilot aiheuttavat harmaita hiuksia puutarhaviljelijöille, sillä ne syövät kasvimaalta kasvit ja kukkaset. Kotiloita on Lahden alueella jo muutenkin runsaasti.
Ei pelkkää bioroskaa
Niemelä kertoo, että puutarhajätekasoissa on harvoin vain maatuvaa roskaa.
Mukana on usein muovia, jätesäkkejä, kukkapurkkeja, painekyllästettyä puuta ja muuta sekajätettä laidasta laitaan.
Joskus kasoista tai niiden vierestä löytyy jopa remonttijätteitä, huonekaluja ja televisioita. Niemelän mukaan puutarhajätekasoista tulee helposti yleisiä kaatopaikka-alueita.
Yksi vie kottikärryllisen multaa, toinen risuja ja kolmas jääkaapin.
Jätealueiden siistiminen maksaa kaupungille pitkän pennin, sillä kaupunki tilaa kaikki siivoustoimet erikseen yksityisiltä urakoitsijoilta. Tämä puolestaan tietää lisäkuluja veronmaksajille. Törkeämmissä tapauksissa kaupungin ympäristötarkastaja tai muu edustaja voi tehdä roskaamisesta poliisille rikosilmoituksen. Niemelä on ymmällään roskaajien toiminnasta.
Lahdessa ongelma näyttää olevan erityisen iso. Olemme pyrkineet jo vuosien ajan tiedottamaan, että Kujalan jäteasemalle voi viedä maksutta monenlaista roskaa. On vaikea ymmärtää, että ihmiset sysäävät jätteet, akut ja auronrenkaat metsän laidoille sen sijaan, että kuljettaisivat ne Kujalaan tai muihin asianmukaisiin paikkoihin.
Puutarhajätteet Kujalaan
Mikäli omakotiasujalla ei ole kompostia omalla tontilla, voi puutarhajäteitä viedä Kujalan jäteasemalle. Kotitaloudet voivat tuoda maksutta haravointijätteitä ja risuja kaikille jäteasemille niiden aukioloaikoina.
Puutarhajätteiden poltto ei ole suositeltavaa ja siitä on rajoituksia kuntien ympäristösuojelumääräyksissä.
Kujalaan voi viedä maksutta risut ja haravointijätteetteet ilman määrärajoitusta. Risuja ja haravointijätteitä otetaan vastaan vain erikseen lajiteltuna, koska niiden jatkokäsittely on erilainen. Sekakuormat ovat maksullisia, samoin kuin muovisäkkeihin pakatut haravointijätteet, mikäli asiakas ei itse tyhjennä niitä jäteasemalla osoitettuun paikkaan. Haravointijäte voi sisältää vähän multaa tai hiekkaa, mutta ei kiviä tai roskia.
Kujalan jäteaseman aukioloajat: Lahti ma – pe klo 7 – 20, toukokuussa la klo 10 – 13
Mikko Blomberg