Lahtelaiset perheet ja lastensuojelun ammattilaiset ovat olleet minuun yhteydessä pienten lasten hyvinvointiin liittyen. Heidän huolensa on koskenut erityisesti Pikkulastenkotia, joka on vastannut 0-6-vuotiaiden lasten kiireellisestä lastensuojelutarpeesta Lahdessa. Nyt on suunnitteilla uudistus, jonka myötä Pikkulastenkodin vastaanottotyö korvaantuisi lyhytaikaisilla perhehoitajilla ja kriisiperheillä. Pikkulastenkodissa on saamieni tietojen mukaan ollut noin 7-8 lasta kuukaudessa ja, että lyhytaikaisia perhehoitajia ja kriisiperheitä on tällä hetkellä vähän.

Viime vuonna uudistetussa perhehoitolaissa perhekodissa hoidettavien lasten enimmäismäärä nostettiin neljästä kuuteen. Hallitus halusi korvata kalliimman hoidon omais- ja perhehoidolla, jotta voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Arvioita muutoksen vaikutuksesta hoidettaviin, eli lapsiin ei mainittu. Lainsäädännön tulee mielestäni aina lähteä lasten edusta. Tein perhehoitolaista kirjallisen kysymyksen, jossa pyydän hallitusta kertomaan, miten lakimuutos on vaikuttanut lasten hyvinvointiin.

Lapsen ja nuoren sijoittaminen perhehoitoon on lastensuojelun erityisosaamista vaativa prosessi. Moniongelmaisuus näkyy lastensuojelussa koko ajan kasvavana teemana. Lyhytaikaisilla perhehoitajilla ja kriisiperheillä ei ole koulutuksen ja työkokemuksen tuomaa ammattitaitoa kohdata tai toimia arjessa haastavien ja oireilevien lasten kanssa. Alan ammattilaiset ovat huolissaan, että painopisteen voimakas siirtäminen omais- ja perhehoitoon heikentää lasten mahdollisuuksia saada tilanteessa tarvittavaa ammatillisen osaamisen kautta syntyvää tukea.

Olennaista on, että hoidettavien määrä on aina suhteutettu niin perhehoitajien lukumäärään kuin hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen. Poliittisten päättäjien on seurattava tilannetta tarkasti ja muutoksissa sekä uudistuksissa tulee aina tehdä lapsivaikutusarviointi, jonka pohjalta lasten edun mukaisia päätöksiä voidaan tehdä.

Ville Skinnari,
kansanedustaja (sd.)