Miksi Kisapuiston suunnitelmissa on veronmaksajille halvin ja ainoa UEFA 3 -tason suunnitelma jätetty huomioimatta?

Kuva: Pokko Lemminkäinen (AD Arkkitehdit) ovat lähdössä mukaan Kisapuiston uuteen kilpailutukseen


Lahden valtuusto on taas kerran paljon vartijana ja suuren päätöksen edessä päättäessään Kisapuiston saneerauksesta. Asiaa on valmisteltu parikymmentä vuotta. Siitä on tullut kummajainen, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää ja vaikenemisen muuri muistuttaa Pohjois-Korean sananvapautta. Kukaan päättäjistä ei tiedä, paljonko Lahti on ehtinyt jo laittaa rahaa Kisapuiston erilaisiin suunnitelmiin. Huhujen mukaan aina 400 000 eurosta jopa kahteen miljoonaan euroon.

Nyt on taas kerran asiasta uusintakierros marraskuussa ja avoin kilpailutus edessä. Mitkä ovat kriteerit? Halutaanko tarjous, joka täyttää UEFA 3 -tason vai siipirikkoinen stadion, joka on jotain sinne päin ja UEFA 3 -taso jää näin ikuisesti toteutumatta ja oikeat kansainväliset pelit voi Kisapuistossa unohtaa lopullisesti? Kysymys on siis elinkaariajattelusta 50-100 vuoden aikajänteellä.

Luulisi Lahden kaupungin osaavan tällä kertaa noudattaa avoimutta ja läpinäkyvyyttä kilpailuttamisessa. Viime kerta oli jo farssi ja kuka oli vastuussa tästä suljetusta kilpailutuksesta? Halutaanko joku toimija jättää suunnittelu- ja rakentamistarjousten ulkopuolelle? Tämä kuva saattaa muodostua, jos asioita tarkastelee sellaisten asiantuntijoiden kanssa, jotka ovat selvillä, mitä UEFA 3 -tasolta nyt vaaditaan Kisapuiston katsomorakenteiden ja turvallisuuden näkökohdat huomioiden.

Mielestäni A.D. Arkkitehdit Oy:n suunnitelma ansaitsee huomiota, koska se on meille veronmaksajille paras ja tulevaisuudessa toimivin normit täyttävä kokonaisvaltainen Kisapuisto- suunnitelma, jossa pesäpalloilijoita ja jääurheilua ei ole unohdettu.

Haastattelin arkkitehti Pokko Lemminkäistä ja tein hänelle kysymyksiä heidän suunnitelmastaan, joka on jäänyt katveeseen erilaisin – ehkä jopa – tekosyin. Näin hän vastasi kysymyksiimme:

Mikä sai toimistonne kiinnostumaan Kisapuiston saneerauksesta ja uudisrakentamisesta?
– Urheiluvaikuttajat ottivat meihin yhteyttä: Pekka Mäki-Reinikka, Juha Viljamaa, Harri Kampman ja Matti Eve. He tilasivat meiltä ”Meidän Kisapuisto” -suunnitelman. Keskiössä oli jalkapallostadion, jonka jokaisella neljällä sivulla on katsomot, siis myös päädyissä. Suunnitelma esiteltiin ensin kaupunginjohdolle ja valtuustoryhmien puheenjohtajille. Lautakuntien yhteisseminaarissa se oli 22.2.2021.

Millaisia normeja UEFA 3 -taso vaatii Kisapuistoon?
– Perusuunnitteluohjeet löytyvät UEFA:lta englanniksi verkosta. UEFA 3 -taso edellyttää mm. 4500 istumapaikkaa. Kaiken pohjana on Green Book -ohjeistus. Tarvittaessa katsomot on siten saatava tyhjiksi 8 minuutissa. Maaotteluissa etenkin tämä kokonaisturvallisuus korostuu. Riittävät mediatilat ja televisiointi-olosuhteet ovat perusvaatimuksia. VIP-tilaa tarvitaan 250 henkilölle.
Myös kaikki oheispalvelut on oltava helposti saavutettavissa jokaisella neljällä katsomon sivustalla. Kotimaisissa otteluissa taas palveleva asiakaskokemus on tärkeää. Turvallisuuden kannalta eri joukkueiden ”ultrakannattajat” on sijoitettava vastakkaisiin päätyihin.

Vaatiiko suunnitelmanne mahdollista kaavamuutosta?
– Ei, koska Kisapuiston lainvoimaisen asemakaavan (pinta-ala 10 hehtaaria) rajat eivät ylity.

Kykenettekö tekemään stadionin lupaamallanne alle 12.5 miljoonan euron budjetilla? Perustelkaa hivenen esitystänne. Suunnitelmannehan on ns. kokonaisratkaisu, jossa on mukana Kisapuiston alueen huomioiminen?
– Kokonaiskonseptimme on ylivoimainen, koska se keskittyi kustannustehokkaasti jäsennöimään kaikki em. vaatimukset. Suunnitelmallemme (UEFA 3) on mahdollista saada UEFA:lta jopa 0.5 miljoonaa euroa kehittämistukea. Rakentamiskustannukset lahtelaisille veronmaksajille voivat jäädä allekin erillisellä palvelutilojen kiinteistöosakeyhtiöllä, jossa päätoimijat ovat itse osakkaita, eivät vain ”torppareina” vuokralaisia.

Paljonko UEFA 3- tason suunnitelmaan on saatavissa ulkopuolista rahaa?
– Jopa siis 0.5 miljoonaa euroa UEFA:lta! Paikallisilta elinkeinotoimijoilta lisärahoitusta esim. erillisiin nimikkoaitioihinsa, joita on 5 kappaletta ja jokaiseen mahtuu noin 15 henkilöä. Ne toimivat ”virka-aikaan” urheiluseurojen toimistoina. Stadionin nimestä voi saada noin 30 000 euroa vuodessa. Kaupalliset oikeudet ovat myös kauppatavarana.

Miten rahoittaisitte uuden suunnitelmanne palvelutilan?
– Erillinen palvelutila kiinnostanee Lahden keskeisiä elinkeinotoimijoita lähtien esim. ravitsemustoiminnoista. Mielenkiintoista olisi, jos palvelutilan yhteyteen voisi sijoittaa pari tilaussaunaa ulkopaljuineen. Palvelutilan kassavirroille on ratkaisevinta, että ne ovat päivittäin käytössä, muuntuvat joustavasti otteluihin (FC Lahti pelaa noin 15 ottelua vuodessa) ja yhden kerran vuodessa venyvät helmareille tai pikkuhuuhkajille. Ravintolan ulkoterasseineen on palveltava siis päivittäin ja ympäri vuoden, mikä tuo rahaa.

Keskusteluissamme on selvästi näkynyt, että luotatte lahtelaisvaltuutettujen kompetenssiin päättää asia avoimesti ja demokraattisesti. Pitäisikö kaikille valtuutetuille esitellä mukana olevat kilpailusuunnitelmat ennen lopullista valintaa?
– Lahdessa on toimiva, avoimen läpinäkyvä edustuksellinen demokratia. Se tekee aikanaan asiassa päätöksen äänestäen varmaan parin äänen enemmistöllä suuntaan tai toiseen. On perinteemme. Raha ja kauaskantoisuus lienee ratkaisevaa? Lahti on joka tapauksessa aina Suomen jalkapallokaupunki: Reipas, Kuusysi, aivan ainutlaatuinen kortteliliiga sekä yhteinen ylpeytemme kaupungin ”nimikko- ja lippulaiva” FC Lahti. Kaikki voittavat ja me voitamme.

Olette tehneet suunnittelussanne perinpohjaista työtä. Näyttää siltä, että osallistutte varmasti uuteen suunnittelukilpailuun jonkin rakennusyrityksen kanssa?
– Totta kai ja varmasti. Tutkimme tietysti tarkoin Lahden asettamat kilpailukriteerit ja ohjeet. Mutta tässä on leikisti sanoen kyse siitä, ostaako Lahti Ladan vai Mersun samalla rahalla!

Juhani Melanen



Lahden kaupunki:
Kisapuiston pääkatsomon hankesuunnitelmasta päätetään loppuvuoden aikana

Lahden kaupunki ja FC Lahti jatkavat neuvotteluja seuran käyttöön tulevien Kisapuiston tilojen vuokrasopimuksesta. Päivitetty hankesuunnitelma etenee päätöksentekoon loppuvuoden aikana.

Kisapuistohankkeen tilaohjelma ja sisältö ovat muuttuneet alkuperäiseen verrattuna, minkä takia hankesuunnitelma edellyttää päivittämistä.
– Hankesuunnitelman päivityksessä pyritään löytämään Kisapuiston kaikkia käyttäjiä ja toimintoja palveleva ratkaisu, jossa toiveet ja käytettävissä oleva euromäärä kohtaavat, kertoo toimitilajohtaja Jouni Arola Lahden Tilakeskuksesta.

Ratkaisun tavoitteena on täyttää päätykatsomoiden rakentamisen jälkeen Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n 3 -kategorian edellytykset, joita ovat esimerkiksi kentän koko, tilaa vähintään 4500 katsojalle, erilliset VIP-katsomo- ja ravintolatilat. Liikuntapalveluista liikuntajohtaja Aleksi Nyström huomauttaa, että kansainvälisen tason jalkapallo-otteluja saadaan Suomeen harvoin ja niihin soveltuvia stadioneja Suomessa on jo monia.
– Veikkausliiga ei toistaiseksi tämäntyyppisiä tilatarpeita edellytä, mutta valmistaudumme myös olosuhdevaatimusten kiristymiseen.

Arolan mukaan Kisapuistohankkeen toteutusaikataulu tarkentuu hankesuunnitelman päätösten yhteydessä.

FC Lahden vuokrausesitystä seuran käyttöön tulevista pääkatsomotiloista kaupunki ei pidä riittävänä vuokratason eikä vuokrasopimuksen keston osalta, Arola toteaa.
– Vuokrasopimuksen lähtökohtana on kustannusperusteinen vuokraus, joka ei sisällä kaupungin subventiota, rahallista tukea. Kaupunki ei voi vuokrata tiloja alle kustannustason eikä tukea taloudellisesti yksityistä liiketoimintaa, esimerkiksi vain osakeyhtiön käyttöön tulevia VIP- tai ravintolatiloja.

Pääkatsomohankkeen kokonaiskustannusten tulee mahtua nykyisen talousarvion investointiohjelman raamiin. Talousarvoesityksessä 2024 hankkeeseen on varattu 13,3 milj. € vuosille 2024–2026. Hankkeelle varattu summa on pienentynyt, koska talousarvion talonrakennusinvestoinnit on sidottu indeksiin ja indeksi on laskenut. Liikuntapaikkarakentamiseen haetaan uudelleen rahoitusta myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Etenemisestä on keskusteltu konserni- ja tilajaoston sekä hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan lokakuun kokouksissa.

Tulevaisuudessa pääkatsomon sosiaalitilat palvelevat kaikkien Kisapuiston käyttäjiä
Kisapuiston tekojäärata saadaan käyttöön marras-joulukuussa. Tänä talvikautena luistelijoiden käytössä on vanha pukukoppitila hiukan kunnostettuna. Jäänhoitokoneelle on tulossa oma tila.

Pääkatsomorakennuksen alakertaan rakennettavat sosiaalitilat ovat tulevaisuudessa niin jalkapalloilijoiden kuin myös luistelijoiden ja pesäpalloilijoiden käytettävissä.

Lähde:Lahden kaupunki

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Miksi Kisapuiston suunnitelmissa on veronmaksajille halvin ja ainoa UEFA 3 -tason suunnitelma jätetty huomioimatta?

  1. Tämä Kisapuistoprojekti kuvaa hyvin päätöksentekoa Lahdessa. salailua ja kyräilyä. Välillä perutaan jo tehtyjä päätöksiä, muutetaan niitä ja sitten kuitenkin hylätään. Aloitetaan alusta ja ei saada taaskaan mitään valmista, koska mahdollinen päätös ei olekaan joidenkin päättäjien mieleen. -Lahti jalkapallokaupunkina on nykyisin naurettava (tai itkettövä) farssi!

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä
Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin
Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
ARKISTO