Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen

kuva: – Sitä Lahtea, johon synnyin 1960-luvun alussa ei enää ole. Etelä-Lahdesta ja Launeelta on myös moni tärkeä paikka kadonnut sanoo kirjailija Kalle Veirto


– Tämä urheiluesseekokoelma on kunnianosoitus yhteisölle, jossa olen elänyt jo yli 60 vuotta. Ehkä voin todeta, että tämä kirja syvensi itsetuntemusta ja lisäsi henkilökohtaista historiatajua paljon.

Verta, hikeä ja pari pystiä -kirja ilmestyi helmikuussa ja samalla Veirto hyppäsi omasta nuortenkirjojen maailmasta aivan toisenlaiseen todellisuuteen.
– Sain apurahan urheiluesseeprojektia varten. Siitä tämä kirja lähti liikkeelle. Olen itse kirjan päähenkilö.

Veirto myöntää, että oli terapeuttista kirjoittaa asioista, joita elää, kokee ja näkee arjessaan.
– Lahti, Laune ja urheilu ovat olleet myös minun nuorten kirjojen teemoja. Nyt samat asiat saivat hieman aikuisemman kontekstin.

David Foster Wallacen Tennisesseet -kirja toimi injektioruiskeena kaksi kuukautta sitten julkaistulle urheiluesseekokoelmalle.
– Se oli hyvin omakohtainen ja kulmikas kirja. Siitä kirjasta paskantärkeys loistaa poissaolollaan.

Launeenlainen Veirto ajatteli, että samanlainen lähestymistapa ja tyyli sopisi myös hänelle.
– Se oli sellainen heräte ja siitä syntyi nyt tämä kirja. Lukijat päättävät sen, kuinka onnistuin.

Urheiluessee kokoelma on kirjoitettu miehen omien kokemusten perusteella.
– Kirjoitin sen, mitä muistan. En juurikaan tarkistellut asioita kirjoitusprosessin jälkeen.

Yhteisö resonoi aina taustalla

– Minä en ole luonut mitään, vaan kaupunki on luonut minut, Veirto sanoo.

Urheiluesseekokoelma on kunnianosoitus lahtelaisille ihmisille ja samalla kertoo, kuinka yhteisö on kasvattanut Kalle Veirto -nimisestä miehestä sellaisen kuin hän nyt on.
Urheiluesseekokoelma on samalla aikamatka menneisyyteen kirjailijan lapsuuteen ja nuoruusvuosiin.
– Kirja kuvaa myös osuvasti kaupungin ja sen ympäristön muutosta. Etelä-Lahdessa oli parhaimmillaan jalkapallokenttiä muun muassa Kerinkalliolla, Launeella, Liipolassa, Milkissä, Patoniityssä, Salinkalliolla ja Venetsiassa. Aika moni näistä paikosta on jo pois käytöstä.

Launeen päiväkoti, Salinkallion lukio ja Hämeen rykmentti ovat olleet kirjailijan henkilöhistoriassa merkittäviä paikkoja.
– Päiväkoti, keskikoulu, lukio ja Hämeen rykmentti on lopetettu. Kaikki paikat, joissa olen ollut pidemmän aikaa. Jos menen nyt FC Lahden pelejä katsomaan, niin todennäköisesti joukkue putoaa ykköseen.

Veirto sanoo, että hän on ollut monessa urheilulajissa mukana, mutta hän ei ole koskaan urheilija ollut.
– Aika usein vaihdoin urheilulajia lapsuudessani ja nuoruudessani. En oikein jaksanut sitoutua mihinkään.

Palkintokaapissa on kuitenkin kaksi salibandyn SM-kultaa ja opiskelijoiden sählyn Pohjoismaiden mestaruus sekä Lahden Kortteliliigan pistepörssin ykkössija.
– Ilman hyviä joukkuekavereita tuo ei tietenkään olisi ollut mahdollista.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
ARKISTO