kuva: Lahtelaisen pesäpallon grand old man Heikki Laine iloitsee, että Kisapuiston uuden kentän väri on punainen.
– Se kunnioittaa sitä pesäpallostadionia, jonka aikakaudella lahtelaiset voittivat neljä suomen mestaruutta.
Heikki Laine pelasi ensimmäisen pesäpallo-ottelunsa Lahden mailaveikkojen maakuntasarjan joukkueessa vuonna 1956. Laineen pelipaikka oli kolmospolttaja. Myöhemmin pesäpallouransa aikana hän pelasi kolmoskopparina, koska Laineella oli nopea heittokäsi.
Yhä edelleen Laine on ainoa lahtelainen, joka on palkittu vuoden pesäpalloilija -tittelillä.
– Se oli pieni ihme, koska pelasin silloin toiseksi ylimmällä sarjatasolla.
Miehellä on takana seitsemän Itä-Länsi-ottelua ja 10 Liitto-Lehdistö-ottelua.
– Etelälahtelaiset lapset pelasivat pesäpalloa Länsiharjun koulun kentällä. Tämän lisäksi muutama tuttu harrasti pesäpalloa. Sen vuoksi sain itse kipinän tähän urheilulajiin jo varhain lapsuudessani.
Lahden Mailaveikot pelasivat pesäpalloa mestaruussarjassa 1950-luvulla.
– Mestaruutta juhlittiin Lahdessa myös olympiavuonna 1952 ja vuotta myöhemmin seuran A-juniorit olivat Suomen parhaita pesäpallossa.
Lahden mailaveikot putosivat mestaruussarjasta vuonna 1956, mutta seuraavana vuonna se voittivat sarjatasoa alempana kaikki ottelunsa.
– Silloin tuntui siltä, että joukkue pelasi aivan väärässä sarjassa. Itse en kuulunut silloin joukkueeseen.
Suomen pesäpallokaupunki oli Lahti
Lahtelaisen pesäpallon grand old man iloitsee uudesta punapintaisesta tiilimurskaisesta pesäpallokentästä, mutta hänellä on myös yksi iso huoli asian suhteen.
– Kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon uusi jalkapallostadion leviää pesäpallokentälle päin. Ison laajennuksen vuoksi kakkospuolen läpilyönnit saattavat olla mahdottomia Lahden uudella pesäpallostadionilla Kisapuistossa.
Mailaveikot aloittivat pesäpallon pelaamisen Kisapuistossa vuonna 1949, kun he siirtyivät Kauppatorilta pois.
– Aikaisemmin Kisapuiston alue oli ollut kaatopaikkana ja se tasoitettiin sodan jälkeen urheilukentäksi.
Maineikas pesäpalloseura saavutti 1950-luvun vaihteessa muutaman suomen mestaruuden ja kaupunki rakensi Kisapuistoon silloin Suomen parhaan pesäpallostadionin.
– Kenttä oli punaista tiilimurskaa ja sen vuoksi on hienoa, että kaupungin pesäpalloperinteitä kunnioitetaan nyt punaisella hiekkatekonurmikentällä.
Hiekkatekonurmella syöksyminen on helpompaa ja pomppu on erilainen.
– Tulevana talvena pesäpallokenttää ei jäädytetä luistelijoiden käyttöön, mutta jatkossa niin tehdään. Minua pelottaa se, kuinka maa routii ja millaisessa kunnossa pesäpallokenttä on talven jälkeen.
Uusia harrastajia mukaan
– Moderni pesäpallostadion antaa urheiluseuralle mahdollisuuden houkutella uusia harrastajia mukaan kansallisesti merkittävän harrastuksen pariin.
Laineen mukaan harjoitusmahdollisuudet paranevat osittain ja upouusi stadion on hyvä asia, mutta kaikille joukkueille ei ole mahdollisuutta harjoitella Kisapuistossa.
Tällä hetkellä Lahden mailaveikoilla on 14 joukkuetta ja sen vuoksi olisi ollut hyvä asia, että Kisapuistossa olisi ollut kaksi kenttää, joissa voisi harjoitella.
– Ensimmäinen olisi ollut harjoituskenttä ja toisella olisi pelattu.
Arkkitehti Pokko Lemminkäisen kokonaissuunnitelmassa Kisapuistoon mahtui kaksi pesäpallokenttää.
– Meillä on hyvä hetki houkutella lisää harrastajia pesäpallon pariin Lahdessa. Seurajohtoon täytyy kuitenkin nyt saada innostajia.
Laine uskoo, että pesäpalloa pelataan Lahdessa vielä korkeimmalla sarjatasolla.
– Meillä on hyviä pelaajia C-junioreihin saakka. Siitä eteenpäin heille pitäisi antaa mahdollisuus pelata enemmän maakuntasarjan otteluita. Vain pelinjohtajia ja valmentajia meiltä puuttuu.
Petri Görman
Heikki Laineen mielipiteitä kannattaa kuunnella; siinä on kokenut ja viisas mies. Tietää pesäpalloilusta kaiken. Olen seurannut hänen pelaajauraansa vuodesta 1954 lähtien. nimimerkki ” Ikuinen ihailija”