Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman

Kuva: Kuvanveistäjä Mauno Hartmanin ”Ennen näkemätöntä” muistonäyttelyssä Pro Puu -Galleriassa on mukana tämän puolison Pirkko Hartmanin (kuvassa) löytämiä töitä kotiateljeesta, joita ei aiemmin ole ollut esillä. Hänen takanaan näkyy osittain maalaus Mustakari sekä Pöytäkestit.


Turussa syntyi 90 vuotta sitten Hartmanin perheen esikoinen Mauno, jonka jyhkeät  hirsiveistokset ovat osa Lahdenkin nähtävyyksiä. Hänen ennen näkemättömiä töitään on parhaillaan muistonäyttelyssä ”Ennen näkemätöntä ” Pro Puu -Galleriassa, Lahden Satamakadulla. Professori Mauno Hartman teki kotiateljeessaan Hollolan Kalliolassa töitään lähes viimeisinä viikkoina ennen kuolemaansa 2017. Näyttelyn kokosi professori Hartmanin puoliso Pirkko Hartman ja Markku Tonttila Pro Puu-Galleriasta. Näyttely on avoinna 27.11. saakka arkipäivisin.

Mauno Hartmanin suuri ateljee oli kolmekymmentä vuotta Taiteilijakoti Lallukan talossa, Helsingissä. Siellä, FM Pirkko Hartman kertoi kuvanveistäjän tehneen ensimmäiset suuret hirsiveistokset. Ateljee muutettiin 2000-luvun alussa perheen Hollolan kotiin, Kalliolan vanhalle kansakoululle. Siellä on edelleen kuvanveistäjän työhuoneet, ateljee, hänen työnsä ja työkalut, siten kuin ne tekijältään jäivät. Yllättävän paljon sieltä on löytynyt töitä, joista puoliso ei ollut tietoinen. Osasta näitä teoksia on muodostunut tämä muistonäyttely. Monelle lahtelaiselle Hartmanin työt tarkoittavat ehkä vain suuria ja vähän pienempiä tummia hirsiteoksia, kuten Satamakadun ja Vesijärvenkadun kulmassa oleva veistos Troijan hevonen.

Eräs tärkeä vaihe, monista, on ollut näille suurille teoksille Kansallisoopperamme ohjelmistoon kuulunut Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset –ooppera, jonka yksitoista lavasteosiota oli Mauno Hartmanin hirsilavasteet. Ne olivat mukana oopperan vieraillessa New Yorkin Metropolitan oopperassa.

Luonnonmateriaalien käyttö mielikuvituksellisina yhdisteinä ovat tunnusomaisia Hartmanin teoksille. Sieltä löytyy jopa omalta kotipihalta poimittuja, oksia, risuja sekä ruohonkorsia. Tärkeä materiaali hänelle olivat vanhat hirret, joista hän löysi omalle uralleen päämateriaalin Ateneumin opinnot päätettyään 1950 luvulla. Osittain purettu puutalo hirsiseinineen kotikaupungissa Turussa antoi keramiikkalinjan suorittaneelle nuorelle miehelle ahaa-elämyksen ”tämä on minun materiaalini”.

Taitelijalle erittäin rakas luovuuden kehto oli mökki Nauvon saaristossa. Siellä hän saattoi viihtyä aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, kertoi puhelinhaastattelussa puoliso, jonka opetustoimi Lahden seudulla sitoi lukuvuodet kotiin.  Mökin rannasta löytyi ideoita ja materiaaleja käyttöön. Sieltä löytyi kaisloja ynnä muita rannan kasveja puhumattakaan saaren rantaan ajautuneesta, meriveden ja kivin hiomasta puutavarasta. Tärkeä materiaali hänelle olivat vanhat hirret, joista hän löysi omalle uralleen päämateriaalin Ateneumin opinnot päätettyään 1950-luvulla.

Kuvanveistäjä, professori Mauno Hartmanin jo tämän eläessä 2005 ilmestynyt elämäkerrallinen  minä MAUNO HARTMAN kuvanveistäjä” kertoo hänen omin sanoin oman alan löytämisestä, lähes nälkää nähdystä  Ateneumin ajasta sekä monivuotisesta opinto- ja ulkomaan matkoista eri kulttuureihin 1950-luvun lopulla. Suomalaisia, edesmenneitä taiteen tutkijoista puolisonsa tavoin Pirkon Hartman kiittää  Maire Gullichsenia ja Saara Hildéniä heidän antamastaan tuesta ja kannustuksesta.

Nyt Pro Puussa oleva kuvanveistäjän 90 –vuotissyntymäpäivän muistonäyttely tuo yleisölle tämän maalauksia kuten  Mustakari, Pöytäkestit ja pienimuotoisia piirroksia, Nagu-sarjan, kodin keittiön katosta lainassa olevan suuren valkoisen Oksarakenne-työn, antaa katsojan mielikuvitukselle askarreltavaa.

Marja-Liisa Niuranen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä
Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin
Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
ARKISTO