Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman

Kuva: Kuvanveistäjä Mauno Hartmanin ”Ennen näkemätöntä” muistonäyttelyssä Pro Puu -Galleriassa on mukana tämän puolison Pirkko Hartmanin (kuvassa) löytämiä töitä kotiateljeesta, joita ei aiemmin ole ollut esillä. Hänen takanaan näkyy osittain maalaus Mustakari sekä Pöytäkestit.


Turussa syntyi 90 vuotta sitten Hartmanin perheen esikoinen Mauno, jonka jyhkeät  hirsiveistokset ovat osa Lahdenkin nähtävyyksiä. Hänen ennen näkemättömiä töitään on parhaillaan muistonäyttelyssä ”Ennen näkemätöntä ” Pro Puu -Galleriassa, Lahden Satamakadulla. Professori Mauno Hartman teki kotiateljeessaan Hollolan Kalliolassa töitään lähes viimeisinä viikkoina ennen kuolemaansa 2017. Näyttelyn kokosi professori Hartmanin puoliso Pirkko Hartman ja Markku Tonttila Pro Puu-Galleriasta. Näyttely on avoinna 27.11. saakka arkipäivisin.

Mauno Hartmanin suuri ateljee oli kolmekymmentä vuotta Taiteilijakoti Lallukan talossa, Helsingissä. Siellä, FM Pirkko Hartman kertoi kuvanveistäjän tehneen ensimmäiset suuret hirsiveistokset. Ateljee muutettiin 2000-luvun alussa perheen Hollolan kotiin, Kalliolan vanhalle kansakoululle. Siellä on edelleen kuvanveistäjän työhuoneet, ateljee, hänen työnsä ja työkalut, siten kuin ne tekijältään jäivät. Yllättävän paljon sieltä on löytynyt töitä, joista puoliso ei ollut tietoinen. Osasta näitä teoksia on muodostunut tämä muistonäyttely. Monelle lahtelaiselle Hartmanin työt tarkoittavat ehkä vain suuria ja vähän pienempiä tummia hirsiteoksia, kuten Satamakadun ja Vesijärvenkadun kulmassa oleva veistos Troijan hevonen.

Eräs tärkeä vaihe, monista, on ollut näille suurille teoksille Kansallisoopperamme ohjelmistoon kuulunut Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset –ooppera, jonka yksitoista lavasteosiota oli Mauno Hartmanin hirsilavasteet. Ne olivat mukana oopperan vieraillessa New Yorkin Metropolitan oopperassa.

Luonnonmateriaalien käyttö mielikuvituksellisina yhdisteinä ovat tunnusomaisia Hartmanin teoksille. Sieltä löytyy jopa omalta kotipihalta poimittuja, oksia, risuja sekä ruohonkorsia. Tärkeä materiaali hänelle olivat vanhat hirret, joista hän löysi omalle uralleen päämateriaalin Ateneumin opinnot päätettyään 1950 luvulla. Osittain purettu puutalo hirsiseinineen kotikaupungissa Turussa antoi keramiikkalinjan suorittaneelle nuorelle miehelle ahaa-elämyksen ”tämä on minun materiaalini”.

Taitelijalle erittäin rakas luovuuden kehto oli mökki Nauvon saaristossa. Siellä hän saattoi viihtyä aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, kertoi puhelinhaastattelussa puoliso, jonka opetustoimi Lahden seudulla sitoi lukuvuodet kotiin.  Mökin rannasta löytyi ideoita ja materiaaleja käyttöön. Sieltä löytyi kaisloja ynnä muita rannan kasveja puhumattakaan saaren rantaan ajautuneesta, meriveden ja kivin hiomasta puutavarasta. Tärkeä materiaali hänelle olivat vanhat hirret, joista hän löysi omalle uralleen päämateriaalin Ateneumin opinnot päätettyään 1950-luvulla.

Kuvanveistäjä, professori Mauno Hartmanin jo tämän eläessä 2005 ilmestynyt elämäkerrallinen  minä MAUNO HARTMAN kuvanveistäjä” kertoo hänen omin sanoin oman alan löytämisestä, lähes nälkää nähdystä  Ateneumin ajasta sekä monivuotisesta opinto- ja ulkomaan matkoista eri kulttuureihin 1950-luvun lopulla. Suomalaisia, edesmenneitä taiteen tutkijoista puolisonsa tavoin Pirkon Hartman kiittää  Maire Gullichsenia ja Saara Hildéniä heidän antamastaan tuesta ja kannustuksesta.

Nyt Pro Puussa oleva kuvanveistäjän 90 –vuotissyntymäpäivän muistonäyttely tuo yleisölle tämän maalauksia kuten  Mustakari, Pöytäkestit ja pienimuotoisia piirroksia, Nagu-sarjan, kodin keittiön katosta lainassa olevan suuren valkoisen Oksarakenne-työn, antaa katsojan mielikuvitukselle askarreltavaa.

Marja-Liisa Niuranen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman: Haluamme edistää kiertotaloutta ja vähentää jätteiden määrää
Laura Hahl Keskusta: Koronan jälkien korjaaminen, tulee olemaan tärkein tehtävä ensi vaalikaudella
Pasi Kousa: Lahdessa tarvitaan edullisia vuokra-asuntoja
Asukkaiden Lahti -ryhmä Seppo Korhonen: Lahtelaiset ovat kyllästyneet hyväosaisen kuntaeliitin kähmintään ja omien hillotolppien pysyttelyyn
Anita Immonen: Vanhat puolueet säilyvät, mutta me olemme uskottava vaihtoehto kuntavaaleissa
Puheenjohtaja Olli-Pekka Villa: Läpinäkymättömyys, vaikeaselkoisuus ja ideologiset jakolinjat etäännyttävät tavalliset kuntalaiset politiikasta
Asukasmäärän ennustetaan kasvavan Etelä-Lahdessa tälläkin vuosikymmenellä
Etelä-Lahti menetti terveysasemansa
Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
ARKISTO