Parhaat ystävät ja pelikaverit samassa seurajoukkueessa Noora Sillgren ja Enni Suokas juhlivat yhdessä myös maailmanmestaruutta sunnuntai-iltana.
Suomen alle 21-vuotiaiden ringettemaajoukkue juhli viikonloppuna maailmanmestaruutta Lahdessa. Wemasto-areenalla pelattu loppuottelu päättyi sinivalkoiseen riemuun ja Kanadan tappioon. Paikallisväriä juhlaan toi lahtelainen hyökkääjä Noora Sillgren, joka pelasi ratkaisuhetkillä isossa roolissa.
– Se oli uskomattoman hieno hetki. Samassa hallissa olen pienenä opetellut luistelemaan ja pitämään mailaa kädessä. Tuntui, että kaikki tähänastinen elämä Lahden jäähallissa kulminoitui siihen hetkeen, Sillgren kuvailee liikuttuneena.
Huippu-urheilija Sillgren on pelannut ringetteä jo 15 vuotta. Hän aloitti lajin nelivuotiaana saatuaan päiväkodissa esitteen luistelukoulusta.
– Innostuin heti. Kokeilin myös jalkapalloa ja koripalloa, mutta ringette tuntui omalta jutulta. Siinä yhdistyvät joukkuehenki, peliäly ja vauhti.
Nuorille harrastajille Sillgrenillä on yksi tärkeä neuvo.
– Pelaa ilolla. Nauti jokaisesta harjoituksesta ja pelistä. Onnistumiset tulevat ilon kautta ja vievät eteenpäin. Ja ennen kaikkea – luota itseesi. Kaikki on mahdollista.
Opiskelun ja huippu-urheilun voi yhdistää
Ringette on vienyt paljon aikaa, mutta Sillgren on onnistunut yhdistämään sen opiskeluun. Hän opiskelee lähihoitajaksi Koulutuskeskus Salpauksessa, jossa urheilua tuetaan käytännön järjestelyin.
– Saan luvan treenata aamuisin ja pelimatkojen ajaksi aina joustoa opiskeluista. Se mahdollistaa minulle tavoitteellisen harjoittelun. Olen saanut tehdä omaa urapolkuani myös urheiluun keskittyen.
Sillgren on ollut mukana nuorten maajoukkueessa kaksi vuotta. Leirityksiä järjestetään kolme kertaa vuodessa, ja niiden lisäksi on erilaisia pelitapahtumia.
– Joukkueessa henki on aivan huikea. Jokainen saa olla oma itsensä ja tuoda omat vahvuutensa peliin. Luotettiin toisiimme jokaisessa tilanteessa loppuottelussa.
Loppuottelussa Sillgren oli tyytyväinen kahteen syöttöpisteeseen, mutta vielä enemmän hän iloitsee yhteisestä onnistumisesta.
– Me tehtiin tämä yhdessä. Joukkueessa on paljon ystäviä, ja kapteenin kanssa luotiin yhteinen hyvä fiilis. Kun kaikki tekevät toisilleen töitä, niin tulosta syntyy.
Loukkaantuminen käänsi suunnan
Kolme vuotta sitten Sillgrenin ura oli vaarassa katketa, kun polvesta katkesi ristiside. Edessä oli vuosi ilman pelejä ja pitkä kuntoutus.
– Se oli kova paikka, mutta myös kasvattava kokemus. Opin tuntemaan itseni ja kroppani paremmin. Loukkaantuminen vahvisti itseluottamusta ja halua tehdä töitä tavoitteiden eteen.
Tämä sinnikkyys on kantanut maailmanmestaruuteen. Nyt katse suuntaa jo tulevaan.
– Toivon, että pääsen joskus naisten maajoukkueeseen. Sitä varten pitää saada lisää kokemusta pääsarjapeleistä. Haluan näyttää, että pystyn kehittymään vielä paljon.
Sillgren toivoo, että ringette saisi Suomessa enemmän näkyvyyttä.
– Se on nopea ja näyttävä laji. Kun näkee yhdenkin pelin, niin ymmärtää, miten paljon peliälyä siinä tarvitaan. Luistelutaito meillä kaikilla on huippua, ja vauhti vie mukanaan.
Vaikka ringette on yhä marginaalilaji, sen suosio kasvaa.
– Toivoisin, että yhä useampi tyttö kokeilisi lajia. Siitä saa paljon iloa, ystäviä ja onnistumisen kokemuksia. Ja kyllä, olisi hienoa, jos ringette olisi joskus olympialaji. Matkaa siihen vielä on, mutta suunta on oikea.
Petri Görman