Perussuomalaisten Johanna Ekman on ensimmäinen varavaltuutettu aluevaltuustossa. Sen lisäksi hän on vaikuttanut tällä valtuustokaudella myös asiakas- ja osallisuuslautakunnassa sekä yksilöasioiden jaostossa. Ekman on myös maakuntahallituksen jäsen sekä edustaa Päijät-Hämeen liittoa ja Suomea kansainvälisen CPMR:n Itämerikomission hallituksessa.
Tarvitaanko hyvinvointialueille lisää ohjausta?
– Nykyistä rahoitusmallia tulisi kehittää siten, että se huomioisi paremmin ennakoidun palvelutarpeen määrien muutokset sekä toimintatapojen ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja käyttöönottoon tarvittavan ajan. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kohdalla koen, että tarvitsemme riittävän rahoituksen sekä joustavat raamit palvelujen järjestämiseen asukkaidemme palvelutarpeiden mukaisesti. Jokaisella alueella on omat erityispiirteensä ja väestön sairastavuudessa on alueellisia eroja. Hyvinvointialueellamme on meidän päijäthämäläisten osalta paras tieto ja tuntemus siitä, mitä palveluita tarvitsemme ja kuinka ne kannattaa alueellisesti sijoittaa sekä järjestää.
Toteutuuko palveluiden tasapuolinen saatavuus hyvinvointialueellamme?
– Tässä on haasteita, sillä välimatkat Päijät-Hämeessä ovat pitkiä ja etenkin pienemmät kunnat ja kaupungit, kuten Iitti, Padasjoki ja Hartola ovat kaukana esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalan palveluista. On luonnollista, että emme voi tarjota näihin kuntiin yhtä laajaa palvelutarjontaa kunnan sisällä tuotettuna, mutta perustason lähipalveluiden tulee toimia ja sijaita lähellä myös Päijät-Hämeen reunamilla sijaitsevissa kunnissa. Työterveyshuollon piirissä olevat asukkaamme taas pääsevät helpommin hoidon piiriin, mutta kokonaisuutena sanoisin, että tasapuolisuus ei toteudu tällä hetkellä.
Miten hyvinvointialueella olisi mahdollista kuunnella paremmin palveluita käyttävien ihmisten mielipiteitä?
– Palautekanavia tulee kehittää entisestään ja tarvitaan selkeitä toimintamalleja. On tärkeää saada kattavasti palautetta eri palveluiden toimivuudesta erilaisilta käyttäjäryhmiltä. Palautetta tulee voida jättää niin anonyymisti kuin henkilökohtaisestikin. Osallisuutta voidaan kasvattaa järjestämällä asukkaillemme ja asiakkaillemme esimerkiksi keskustelutilaisuuksia, teemapäiviä ja palautekyselyitä. Saatua tietoa on tärkeää koota yhteen ja analysoida sekä hyödyntää sitä päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Saadun tiedon seuranta olisi hyvä saada kytkettyä osaksi omavalvontasuunnitelmaa. Tällä hetkellä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä Osallisuusohjelman toimeenpano -hanke, joka jatkuu ainakin vuoden 2025 loppuun asti.
Ovatko mielenterveyspalvelut riittävällä tasolla Päijät-Hämeessä?
-Eivät ole. Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä ikään katsomatta. Erityisen huolissani olen lasten- ja nuorten jaksamisesta sekä pahoinvoinnin lisääntymisestä. Lasten ja nuorten osalta apua tulee olla saatavilla niin että puhutaan korkeintaan päivistä eikä viikoista tai kuukausista, sillä heidän kykynsä käsitellä kriisitilanteita ja järkkynyttä mieltä on eri tasolla kuin aikuisten.
Toteutuuko uuden vammaispalvelulain henki hyvinvointialueen palveluissa?
– Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025, joten sitä on sovellettu vasta vajaan kolmen kuukauden ajan. Uuden lain keskeinen lähtökohta on vammaisten henkilöiden osallisuus ja yhdenvertaisuus. Lain tarkoituksena on taata vammaiselle henkilölle hänen tarpeidensa mukaiset ja yhdenvertaiset palvelut, joissa on huomioitu yksilöllisten tarpeiden mukainen palvelukokonaisuus diagnoosista riippumatta. Kyse ei ole pelkästään lain mukaisesta hengestä, vaan laki velvoittaa ottamaan yksilölliset tarpeet entistä enemmän huomioon lähtien palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelmasta. Uskon, että laki tuo parannusta vammaisen saamiin palveluihin myös Päijät-Hämeessä, kun yksilölliset tarpeet otetaan entistä paremmin huomioon.
Onko se oikein, että diabeteshoitoa tarvitsevat potilaat joutuvat maksamaan hyvinvointialueella nyt kaikki hoitotarvikkeensa itse?
– Ei ole, mikäli tilanne on näin. Hyvässä hoitotasapainossa olevan diabeteksen kanssa pärjää ja tässä on riskinä se, että potilas ei hoida ja hoidata itseään yhtä hyvin. Lisäksi tarvitaan diabeetikoille lisää tukea siihen, miten omilla elintavoilla pystyy vaikuttamaan etenkin kakkostyypin diabetekseen, esimerkiksi mahdollisuuteen vähentää lääkityksen tarvetta. Diabeteksen aiheuttamista kustannuksista suurin osa koituu lisäsairauksista sekä toiminta- ja työkyvyn haasteista, joita voidaan ehkäistä hyvällä hoidolla. Hoitotarvikkeista säästäminen on lyhytnäköistä taloudenpitoa, jossa lyhyen aikavälin säästöt heikentävät ihmisten elämänlaatua ja voivat aiheuttaa myöhemmin lisäkustannuksia. Ketään ei saa jättää hoitamatta, ja mikäli omat varat eivät riitä sairauden hoitoon tulee niitä pystyä hakemaan toimeentulotuen kautta.
Onko siinä mitään järkeä, kun hyvinvointialueilla on tarkoitus digitalisoida senioreiden päivätoimintaa eli vähentää ihmisten sosiaalisia kohtaamisia?
– Digitaalinen päivätoiminta ei välttämättä sovellu kaikille senioreille. Muita mahdollisuus osallistua päivätoimintaan tulisi selvittää esimerkiksi tarjoavatko alueella olevat muut toimijat päivätoimintaa senioreille. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollisuuksia tulee kasvattaa ja näissä tulee huomioida kullekin soveltuvat ja mieleiset tavat olla mukana.
Mitä mieltä olet siitä, että senioriväestön palveluista aiotaan leikata vielä tämän vuoden aikana 140 miljoonaa euroa?
– Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuston 29.1.2025 julkaisussa kerrottiin, että ikääntyneiden palveluiden keskeiset tavoitteet toteutuivat hyvin vuonna 2024 seuraavien osalta: ikääntyneiden palvelujen arviointi, ympärivuorokautiseen hoitoon pääsy ja kotihoito. Geriatrian poliklinikalla osa asiakkaista joutui odottamaan yli hoitotakuun. Mikäli senioriväestön palveluista leikataan, tällöin palvelujen saatavuus heikkenee. Ikääntyvän väestön palveluntarve kasvaa vuosittain, joten en näe järkeväksi kohteeksi leikata senioriväestön palveluista ja niitä tulee kehittää entisestään.
Miksi sinä haluat vaikuttaa aluevaltuustossa?
– Haluan tuoda inhimillistä näkökulmaa päätöksentekoon ja olla varmistamassa, että ihminen on päätöksenteon keskiössä. Perustason lähipalveluiden puolesta aion pitää ääntä ja olla vaikuttamassa, että niihin pääsy toteutuu asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi haluan olla lisäämässä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä vuorovaikutusta asukkaiden, asiakkaiden, hyvinvointialueen ja päättäjien välillä, jotta voimme sujuvoittaa meidän päijäthämäläisten arkea ja saada oikea-aikaista ja laadukasta palvelua niin perustasolla kuin hätätilanteissa.
Haluaako hallitus pienentää hyvinvointialueiden määrää epärealististen ja tiukkojen taloudellisten reunaehtojen keinoin?
– Tätä tulisi kysyä hallitukselta. Vastuu palveluiden toteutuksesta ja niiden kustannustehokkuudesta on siirretty hyvinvointialueille. Kukin alue päättää itsenäisesti kustannusten kasvua hillitsevistä toimista omien lähtökohtiensa ja päätöksentekonsa perusteella. Nykyisessä rahoitusmallissa hyvinvointialueella on oikeus saada valtiolta lisärahoitusta, mikäli yksittäisen alueen rahoitus ei turvaisi riittävien sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämistä. Lisärahoitus ei ole kuitenkaan kestävä ratkaisu sellaisen hyvinvointialueen palvelujärjestelmän rahoitukseen, jonka ongelmien taustalla on rakenteellisia ja erillisiä korjaustoimenpiteitä edellyttäviä ongelmia. Tästä syystä toistuva lisärahoituksen saaminen voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn ja sen tulos voi johtaa hyvinvointialueen yhdistämisen toiseen hyvinvointialueeseen
Petri Görman