– Kinkun kanssa toimii mielestäni parhaiten maltainen, paahteinen schwarz-tyyppinen olut, joka löytyy myös meidän valikoimista. Kanavan Panimon Pyry on perinteinen pohjahiivaolut, jonka makukuva on selkeä ja paahteisuus luo kivan vastapainon makean joulusinapin ja suussa sulavan kinkun yhdistelmälle, Jan Karlstedt sanoo.

Karlstedtin mukaan jouluisten hämäläisten makujen kanssa olut on mitä sopivin ruokajuoma. Hän toimii Lehmonkärjen keittiömestarina ja Kanavan Panimon keittomestarina.
– Schwarz-tyyppinen olut surffaa sujuvasti etikkaisten, rasvaisten, suolaisten ja makeiden makujen välillä.

Hämeessä perinteiset laatikot pitävät kyllä sinnikkäästi pintansa, mutta mukaan on tullut myös mausteisempia makuja.
– Itse valmistin pikkujouluihin asiakkaille taatelipestoa tarjottavaksi pähkinäkeksien ja kermaisen punahomejuuston kanssa.

Keittiömestari muistuttaa, että ruoka on kuitenkin kaikkien aistien nautintoa etenkin joulunaikaan, kun pöydän antimien ääreen rauhoitutaan ajan kanssa.
– Mielikuvitusta ja seikkailullisuutta saa siis olla reilusti mukana. Annetaan jouluruokaperinteen uudistua!

Karlstedt hankki vain ja ainoastaan lähiruokaa joulupöytäänsä.
– Siihen on nähtävä hieman vaivaa, mutta kyllä sen loppupelissä huomaa täyteläisenä makuna ruokapöydässä. Onneksi kauppiaat ovat myös huomanneet lähiruoan lisääntyneen kysynnän ja he näkevät vaivaa saadakseen raikasta ja lähellä tuotettua valikoimiinsa niin juoma kuin ruokapuolellakin.

Olutvaihtoehtoja on paljon

– Kyllä sahtikulttuuri on vieläkin Hämeessä voimissaan ja se kuuluu perinteisesti kaikkiin hämäläisiin juhliin ja pyhäpäiviin.

Pienpanimot ovat rikastuttaneet Karlstedtin näkemyksen mukaan suomalaista jouluolutkulttuuria.
– Ne ovat mukavasti lisänneet tarjontaa ja valikoimaa. Pienpanimoilla on myös rohkeampia näkemyksiä jouluun sopivasta oluesta, koska niiden ei tarvitse miellyttää ja tarjota kultaista keskitietä. Tämä varmasti laajentaa suomalaisten makutottumuksia tulevaisuudessa.

Jouluna oluissa haetaan ehkä täyteläisempiä makukokemuksia, jotka pystyvät vastaamaan monivivahteisen joulupöydän vahvoihin ja hieman makeahkoon makumaailmaan.
– Perinteisistä eurooppalaisista oluista lager-tyyppiset oluet ovat varma valinta kaloille. Ehkä tsekkiläistyyppinen Pils toimii parhaiten kalojen kanssa, koska siinä on mukavasti katkeroa.

Rohkeampi olutvalinta Karlstedtin mielestä on sitrusmaisesti humaloidut APA ja IPA -tyyliset oluet, joita löytyy nykyään jo isojenkin panimoiden valmistamana.

Petri Görman

Reseptivinkki

Timjamitomaatit joulupöytään

Timjamitomaatit ovat myös yksi suosikkini. Laita luumukirsikkatomaatit uunivuokaan. kaada päälle 0,5dl oliiviöljyä, 0,5dl tummaa balsamiviinietikkaa, 0,5dl sokeria, 1 tl suolaa ja revi joukkoon 1 puntti timjamia. Laita vuoka uuniin yön yli 90 asteeseen / 12 tuntia. Anna jäähtyä. Valuta syntynyt liemi toiseen astiaan. Levitä kutistuneet timjamitomaatit salaattipedin päälle ja valele liemi lusikalla ”salaattikastikkeeksi”.

Monacolainen Alliance Partners Sarl -yritykselle myönnettiin tiistaina teknisen ja ympäristölautakunnan kokouksessa rakennuslupa uudelle vedenpullotustehtaalle, jonka rakennustyöt on tarkoitus alkaa ensi kesänä Metsä-Pietilän teollisuusalueella Lahdessa. Monacolaisten tavoitteena on viedä suomalaista pohjavettä maailman markkinoille lähes miljardin pullon verran vuodessa. Lahti Aqua Oy rakentaa Metsä-Pietilän teollisuusalueelle uuden vedensiirtoverkon Kärpäsen vedenottamolta, jonka tuottamaa pohjavettä yritys aikoo käyttää.

– Emme ole myyneet lahtelaisten pohjavesivaroja, vaan ainoastaan sitä kapasiteettia, joka on tällä hetkellä käyttämättä, Lahti Aqua Oy:n hallituksen puheenjohtaja Alettin Basboga kertoo.

Lahti Aqualla on mahdollisuus tuottaa yli 50 000 kuutiota pohjavettä vuorokaudessa, mutta vain puolet tästä kapasiteetista käytetään päivittäin Lahdessa.
– Monacolainen vedenpullottaja tarvitsee vuorokaudessa vain 1000 kuutiota vettä. Se on vain murto-osa pohjavesivaroistamme.

Hallituksen puheenjohtaja Basboga muistuttaa, että myymällä osaamistaan Lahti Aqua tuskin joutuu tulemaan veronmaksajien kukkarolle investointiensa kanssa.
– Jos meillä on tällainen ainutlaatuinen uusiutuva luonnonvara, niin miksi emme myy sitä eteenpäin? Saaduilla tuloilla voimme saneerata ikääntyvää viemäriverkkoa ja rakentaa uutta runkoverkkoa uusille asuinalueille.

Nopea päätös, hyvä viesti

– Teknisen lautakunnan nopea ja positiivinen tonttipäätös oli hyvä asia. Se oli myös hyvä viesti eri toimialojen investoijille Lahdesta. Kun asiat ja tarpeet kohtaavat, niin nopeita päätöksiä pystytään myös tekemään.

Basboga kertoo, että kysynnän kasvaessa vedensiirtokapasiteettia on mahdollista myös nostaa.
– Meillä on Lahdessa paljon osaamista, jota voidaan kaupallistaa. Tämä pohjavedenmyynti on yksi osa sitä.
Investoinnin rahoittavat monacolaiset ovat todenneet, että he haluavat työllistää jo rakennusvaiheessa suomalaisia ja paikallisia ammattilaisia.
– Kahden vuoden päästä aloittava pullotustehdas työllistänee aluksi 30 -40 ihmistä, mutta tuotannon kasvaessa on tarkoitus lisätä työntekijöiden määrää.

Tärkeä luonnonvara

– Emme ehkä tajuakaan, kuinka tärkeän luonnonvaran päällä me lahtelaiset asumme. Pohjavedet ovat meille niin arkipäiväinen asia.

Basboga on syntynyt Turkissa ja katsoo sen vuoksi hieman laajemmalla perspektiivillä asioita.
– Omistamme todella tärkeän raaka-aineen eli pohjaveden. Sitä ei ole saatavilla puhtaana tai edes raikkaansa monessakaan maapallon kolkassa.

Kaupunkistrategian mukaisesti Lahti on sitoutunut huolehtimaan pohjavesistään.
– On hieno asia, että tämä on myös huomattu nyt kansainvälisesti. Ehkä maailman parasta pohjavettä -slogan ei ole tyhjä markkinoinnillinen viesti vaan täyttä asiaa. Missään muualla ei voi juoda hanasta niin hyvää vettä kuin Lahdessa.

Petri Görman

Lahden vanhimmalle teollisuusrakennukselle Tornatorin rullatehtaalle haetaan purkulupaa. Viimeisten tutkimustulosten mukaan sen betonirakenteissa on havaittu suuria määriä öljyperäisiä ainesosia sekä hiilivety-yhdisteitä, joiden vuoksi se ei sovellu asuin- tai toimistorakennukseksi. Vuosikymmenen vaihteessa tähän rakennukseen suunniteltiin vanhusten palveluasumista, mutta rakennusliike Hartela on luopunut tästä suunnitelmasta jo kauan sitten.
– Kaavatyön tavoitteena on teollisuusrakennusten suojeluarvon ja kaavamääräysten tarkistaminen, kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio kertoo.

Kaavaluonnokseen on mahdollista antaa kommentteja 19.12. mennessä.
– Ehdotusvaiheessa Tornatorin alueen pohjoisosa on tammikuussa ja sen jälkeen se menee teknisen lautakunnan käsittelyyn. Uskon, että valtuustossa kaava on ennen kesälomia.

Tornatorin kaupunginosa on pinta-alaltaan lähes kolmen hehtaarin kokoinen maa-alue.

Maanomistaja hakenut purkulupaa

Tornatorin alueella on voimassa oleva asemakaava vuodelta 2005. Se on merkitty sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa asuinalueeksi.
– Rullatehtaan alueelle on mahdollista rakentaa viisi uutta kerrostaloa.

Kaavoitusarkkitehti Mustakallion mukaan tehtaan piippu ja siilo säilyisivät mahdollisen rullatehtaan purkamisen jälkeen alueella.
– Maanomistaja on neuvotellut tästä asiasta muun muassa kaupungin museon kanssa.

Haitta-ainetutkimuksista on lähetetty tieto myös Museovirastolle tiedoksi.
– Isännöitsijän talo alueen pohjoisosassa on suojeltu ja sen status säilyy samana myös uudessa kaavassa.

Maakunnallisesti tai valtakunnallisesti Tornatorin alueella ei ole merkittäviä rakennuksia.
– Lahden kaupunginmuseon kanssa on kuitenkin sovittu jo 1990-luvun lopussa niin sanotun isännöitsijän talon ja sen ympäristön suojelemisesta.

Rykmentinkadun lehmusrivistö on myös tutkittu kuluneen vuoden aikana.
– Se on havaittu hyväkuntoiseksi ja se säilyy alueella tuleville sukupolville.

Maaperä ja pohjavesitutkimuksia työn alla

Parhaillaan Tornatorin alueella tehdään maaperä ja pohjavesitutkimuksia. Maisemallisesti alue sijoittuu Salpausselän reuna-alueelle ja maaperä on koostumukseltaan hiekka- ja hietamaata.
– Tornatorin alue on pohjaveden muodostumisaluetta ja sen vuoksi siellä tehdään parhaillaan mittavia pohjavesitutkimuksia, jotka valmistuvat vuoden loppuun mennessä.

Tornatorin alueen länsiosan viimeiset kerrostalot ovat parhaillaan valmistumassa.
– Lahden kaupungin strategiassa radanvarren asuttaminen on keskeinen tavoite. Tämä Tornatorin alue on yksi keskeinen osa sitä.

Petri Görman

Liikennevirasto ja Lahden kaupunki järjestivät keskiviikko-iltana etelälahtelaisille tilaisuuden tutustua eteläisen kehätien suunnitelmiin. Kehätie näyttää kiinnostavan, sillä monitoimitalo Onnin ruokala täyttyi ääriään myöten. Yleisö esitti runsaasti kysymyksiä ja keskusteli vilkkaasti. Osallistujia kiinnostivat muun muassa uuden kehätien vaikutukset ruuhkiin ja liikenneyhteyksiin, kulkuyhteydet ulkoilureiteille ja kevyenliikenteen väylät, ylijäämämaamassojen sijoittaminen sekä murskaamisen meluhaitat. Illan lopuksi esillä olleet tiesuunnitelmavaiheen kartat keräsivät osallistujia tutustumaan erityisesti tielinjaukseen ja eritasoliittymiin.

Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström aloitti illan esittelemällä tiehanketta, sen taustoja ja toteuttamista. Kahdeksan minuuttia pitkä video havainnollisti hyvin, miltä valmis tie tulee näyttämään, kun se valmistuu vuonna 2021. Video on katsottavissa myös lehtemme nettisivuilla osoitteessa www.omalahio.fi.

– Itse asiassa rakentaminen on jo aloitettu, siitä kertovat maastosta löytyvät sinipäiset kepit, jotka näyttävät tielinjan, jonka sisällä kaikki rakentaminen tapahtuu. Punapäiset kepit taas ilmoittavat missä menee tien keskilinja. Osa maanomistajista poistaa itse puuston tarvittavalta alueelta. Alueella on tehty jo 2000 koeporausta ja 1500 uutta koeporausta vielä tehdään. Launeen maaperä on joissain kohdissa ongelmallinen, joten syvimmät kairaukset ulottuvat aina 70 metrin syvyyteen selvitti Wikström.

– Tien hinta tänä päivänä olisi 229 miljoonaa euroa, mutta vuoden 2021 indeksikorotuksilla lopullinen hinta tulee olemaan 275 miljoonaa euroa, josta Lahti maksaa 70 miljoonaa euroa ja Hollola 10 miljoonaa euroa. Koko tieprojekti on jaettu kolmeen erilliseen urakkaan, joita ovat Hollolan puoli, Launeen osuus sekä eteläinen sisääntulotie. Kaiken kaikkiaan kyseessä on 13 kilometriä tietä, joka pitää sisällään kaksi tunnelia ( Patomäki ja Liipola), 36 siltaa, 8 km pyöräteitä ja 5 km melusuojia. Kun tie on valmis, siirtyy nykyinen VT12 valtiolta kunnille kaduksi. Valtio vastaa tunneleiden hinnakkaista ylläpitokustannuksista ja Lahti saa ikäänkuin plussana eteläisen sisääntuloväylän 4-kaistaisena kertoi Wikström.

Varsinaisesti kehätien rakennustyöt käynnistyvät vuonna 2018, mutta samalla tehtävän eteläisen sisääntuloväylän eli Uudenmaankadun leventäminen nelikaistaiseksi Gigantin risteyksestä Renkomäen ABC:lle asti aloitetaan jo keväällä 2017.

Lahden kaupungin näkökulman kehätiestä tarjosi liikennepäällikkö Jukka Lindfors
– Kehätie merkitsee todella paljon nimenomaan asemanseudun sekä yleensäkin koko radanvarren kehittymiselle. Kun VT12 siirtyy Launeelle, muuttuu nykyinen valtatie 2+2 kaistaiseksi katubulevardiksi, jonka varrelle on jo suunniteltu paljon niin asumista, yritysrakennuksia kuin kaupallisia palvelujakin. Myös Kujalan logistiikka-alueen kehittäminen saa tästä hyvää lisäboostia totesi Lindfors.

Huoli koululaisten turvallisuudesta ja melusta

Launeen koulun rehtori Esko Taipale oli ymmärrettävästi huolissaan koululaistensa turvallisuudesta rakentamisen aikana, sijaitseehan koulu aivan tielinjan välittömässä läheisyydessä.
– Tämän tyyppiset merkittävät hankkeet aiheuttavat aina jossakin määrin haittaa sekä liikenteelle että alueen asukkaille rakentamisaikana. Hankkeessa pyritään kuitenkin vahvasti siihen, että erilaiset haitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi ja kestoltaan lyhyiksi. Hyvä suunnittelu, johon sisältyy esimerkiksi työvaiheiden ajoittaminen hiljaisen liikenteen aikaan, on tässä keskeistä ja turvallisuuteen kiinnitämme erityistä huomiota lupasi Wikström.

Wikström lupasi, että että kaikki rakentaminen pysyy merkityllä tielinjalla. Maa-ainesta ei kuljeteta edestakaisin, sillä Liipolan tunnelista louhittava kiviaines riittää tien pohjaksi. Kivet murskataan paikan päällä ylimääräisen työmaaliikenteen vähentämiseksi.
– Kaiken kaikkiaan projektista jää miljoona kuutiota ylimääräistä maa-ainesta. Vielä emme tiedä tarkkaan minne kaikki maa-aines kuljetetaan kertoi Wikström

Kevyen liikenteen järjestelyistä heräsi illan aikana montakin kysymystä.
– Kun Uudenmaankadusta tehdään nelikaistainen, rakennetaan viereen kevyen liikenteen väylä koko matkalle. Gigantin risteyksestä kaupunkiin päin kevyen liikenteen väylä viedään toiselle puolelle tietä Launeenkadun varteen, koska markettien kohdalla on mm. Paskurinojan vuoksi liian ahdas paikka rakentaa väylää kertoi Lindfors

Myös Liipolan tunnelin rakentamisesta aiheutuva melu ja tärinä askarrutti liipolalaisia.
– Tunneli menee viiden kerrostalon alta Jyrkänkadulla. Räjäytykset ja louhinta tulee aiheuttamaan jonkin verran tärinää ja melua. Louhintaurakoitsijalla on tässä todella tiukka vastuu pysyä sallituissa arvoissa paalutti Wikström.

Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström lupasi, että tien suunnittelu ja rakentaminen pyritään pitämään mahdollisimman avoimena. Projektin eteneminen ja tiehen liittyvät kartat ovatkin koko ajan nähtävissä Liikenneviraston nettisivuilla. Lisäksi liikennevirasto ja Lahti ovat lupautuneet järjestämään 2-3 kertaa vuodessa keskiviikon kaltaisia esittelytilaisuuksia. Seuraava tilaisuus on suunniteltu pidettävän Etelä-Lahdessa toukokuun puolivälissä.

Petri Salomaa

Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Tuominen toivoisi lahtelaisilta päättäjiltä hieman kunnioittavampaa ja parempaa asennetta alueellisesti merkittävien asioiden päätöksentekoon.
– En usko, että kovinkaan moni päättäjä on perehtynyt Anttilanmäen kouluasiaan ollenkaan, vaikka olemme yhteistyössä koulun vanhempain yhdistyksen kanssa laatineet asiasta kannanottoja niin kaupungin hallitukselle kuin valtuustollekin.

Lahden kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että Anttilanmäen koulu on mahdollista myydä. Viisi ruotsinkielistä säätiötä havittelee koulurakennusta, johon he ovat luvanneet tehdä 7 miljoonan euron remontin. Sen jälkeen koulussa ei olisi mahdollista saada suomenkielistä opetusta.
– Saimme tietää reilu vuosi sitten, että Svenska Gården havittelee Anttilanmäen koulua. Sen jälkeen asukasyhdistys ei ole saanut minkäänlaista tietoa hankkeen etenemisestä. Vasta kaksi viikkoa sitten tuli tietoomme nykyinen tilanne, Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Tuominen kertoo.

Puheenjohtajan mukaan muutama asukasyhdistysaktiivi oli löytänyt Svenska Gården -hankkeesta tietoa netistä vuosi sitten, mutta Lahden kaupungilta yksikään virkamies tai päättäjä ei ole ollut aktiivinen tämän asian tiimoilta reiluun vuoteen heidän suuntaan.
– Toivoisin, että asiat valmisteltaisiin avoimesti ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Saimme asukasyhdistyksenä antaa kommentit aivan viime hetkillä, joka on minusta aivan pöyristyttävää.

Tuominen on sitä mieltä, että tuskin monikaan kuntapäättäjä edes tietää, millaiset seurannaisvaikutuksen Anttilanmäen koulun myynnillä on asukkaille.

Sukupolvenvaihdos meneillään

– Alueelle on tällä hetkellä muuttamassa paljon lapsiperheitä. Monet elämän ruuhkavuosia elävät Anttilanmäellä lapsuutensa viettäneet aikuiset haluavat palata juurilleen ja antaa lastensa käydä tuttua ja turvallista koulua.

Puheenjohtaja Tuomisen suvussa koulu on ollut jo kolmen eri sukupolven opinahjo. Neljäs sukupolvi joutuu aloittamaan opintiensä jossain muualla.
– Tilanne muuttuu sillä tavalla, että Anttilanmäen alueella asuvat lapset joutuvat siirtymään muihin kouluihin, oppilaaksiottoalueiden ehdotetut vaihtoehdot ovat joko Liipolan koulu tai Lotilan koulu.

Anttilanmäen koulu on Tuomisen mukaan niin hyvässä kunnossa, ettei sitä olisi tarvinnut lähiaikoina peruskorjata, olisimme ainakin voineet odottaa mikä tulee olemaan Tiirismaan koulun kohtalo.
– Se on yksi terveimpiä kouluja Lahden alueella. Tällä päätöksellä lahtelaiset päättäjät haluavat unohtaa täällä asuvat lapset. Tämä on heiltä selkeä viesti meille.

Liikennemäärät kasvat

– Jo tällä hetkellä läpikulkuliikenne Anttilanmäen alueella on toisinaan melko vilkasta, läpikulkukiellosta huolimatta, niin oletettavaa on, että oppilasrakenteen muuttuessa ei-anttilanmäkisiksi liikenneongelmat vain kasvavat.

Lapsia tuodaan ruotsinkieliseen kouluun omilla autoilla ja taksilla eri puolilta kaupunkia, niin ajoneuvoliikenne lisääntyy huomattavasti asuinalueella ja pienien kujien liikennemäärät kasvavat.
– Tätä eivät päättäjät ottaneet ollenkaan huomioon. Tällä hetkellä koululle johtaa melko turvalliset kävelyreitit.

Asukasyhdistyksen tietoon on tullut, että säätiöiden on tarkoitus rakentaa läheiselle puistoalueelle iso parkkipaikka.
– Se ei sovi yhtään Anttilanmäen rauhalliseen ja tasapainoiseen idylliin. Emme hyväksy, että puistoalue muuttuu parkkipaikaksi.

Koulu on ollut maamerkki

– Julkaisemme Anttilanmäen historiikin ensi vuoden alussa. Emme olisi missään tapauksessa toivoneet tällaista kohtaloa omalle rakkaalle koulullemme.

Koulu on ollut aina alueen maamerkki ja sillä on myös keskeinen osa tekeillä olevaa historiateosta.
– Siellä on järjestetty aina kaikki tärkeät kokoukset, muun muassa asukasyhdistyksen hallitus on aikoinaan kokoontunut siellä.
– Tuntuu niin lohduttomalta se ajatus, että tulevaisuudessa Anttilanmäellä asuvat lapset eivät saa käydä omassa koulussaan. On hieman huvittavaa, että ruotsinkieliset säätiöt ostavat kiinteistön ja peruskorjaa ne. Sen jälkeen Lahden kaupunki vuokraa tilat takaisin ja järjestää perusopetusta vain ja ainoastaan ruotsinkielisille oppilaille Anttilanmäen koulussa.

Petri Görman