Elämäntyönsä Lahdessa tehnyt museonjohtaja, FT Jouko Heinonen oli lahtelainen isolla kirjaimella, kuvasi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Salmi tiistaina Lahden Historiallisella museolla ystäväänsä tämän muotokuvan paljastustilaisuudessa.
Kuvanveistäjä Satu Loukolan veistämä museoneuvos Heinosen pronssiin valettu muotokuva paljastettiin postuumina omaisten, ystävien, ja työtovereitten läsnä ollessa. Jouko Heinonen ( 1946 – 2010) kuoli pitkäaikaiseen sairauteen viime pääsiäisviikolla.

Salmi muisteli voimakasta kulttuuripersoonaa muun muassa kertomalla Joukon suhdetta kotikaupunkiinsa Lahteen seuraavasti :
-Jouko muisti aina mainita, että suomalaisuuden ensi kehdon, Turun päällä oli viisi metriä vettä, kun me olimme asuneet täällä jo tuhat vuotta. Tämä tiedetään varmasti tohtori Hannu Takalan Ristolan – ja Renkomäen alueen tutkimuksista, mutta miten Jouko arvioi Turun muinaisen veden korkeuden, on jäänyt arvoitukseksi, jatkoi Kari Salmi.

Jouko Heinonen tuli kotikaupunkiinsa Lahteen takasin nuorena Helsingin maisterina kaupunginmuseon johtajaksi 1973. Hän oli 1988 – 1991 Retretin taidemuseon johtajana, mutta palasi takasin kaupunginmuseon johtajaksi. Hän vaikutti voimakkaasti museoalan kehittämiseen ja sen lainsäädäntöön 1970 – 80- luvulla. Museotoiminnan modernisoiminen oli organisaattorina tunnetun miehen aikaansaannoksia. Lahteen tuotiin suuria kansainvälisiä näyttelyitä kuten arvokas Fabergé – kultaseppätaidon näyttely ja kiinalainen Terrakottasotilaitten näyttely, joitten aikana järjestettiin kaupungissa teemojen oheistapahtumia.

Kotikaupungin Aikuiskoulutuskeskus -Työväenopiston – auditoriossa pidettiin Jouko Heinosen väitöstilaisuus elokuussa 1999. Humanistiseen alaan kuuluva väitöskirja oli poikkitieteellinen Miksi ja miten Päijät – Häme tehtiin”. Se liitettiin tekijän Päijät-Hämeen historiaan käsittelevään neliosaiseen kirjasarjaan. Myös torit ja niillä pidettävät markkinat olivat vuonna 2003 tasavallan presidentti Tarja Halosen myöntämän museoneuvoksen arvonimen saajalle pitkäjänteisen tutkimuksen kohde samoin päijät-hämäläinen ja lahtelainen identiteetti.

Kari Salmi viittasikin muotokuvan paljastuspuheessaan aktiiviseen ihmiseen, jonka vauhti innovatiivisena uudistajana, mietintöjen ja artikkeleitten ja historiikkien kirjoittajana oli hengästyttävä. Joukon tapana oli kirjoittaa asiat muistiin pienellä lyijykynän pätkällä, jotka vaimo Ulla Palmgren kirjoitti puhtaaksi. Paitsi kirjallista tuotantoa museoneuvos painotti museotoiminnan ja talouden kehittämistä museoitten elämisen ehtona. Syntyi idea muun muassa museokaupoista. Museomies oli eläessään myös ristiriitaisia mielipiteitä herättänyt virkamies, minkä hän myös itse tiedosti.

Jouko Heinonen oli Lahdessa suurta mielenkiintoa herättäneitten Suomalaiset historiapäivät- seminaarien ideoitsija ja kehittäjä.
Tämän helmikuun XII Historiapäivät alkoivat torstaina 10.2 Asikkalassa ja jatkuvat perjantaina ja lauantaina Sibeliustalossa.
Kuvanveistäjä Satu Loukolan veistämä Jouko Heinosen muotokuva Kaupunginmuseolla, Kartanossa, on 53 cm korkea pronssinen rintakuva. Se on valettu Herttoniemen Taidevalimossa Helsingissä. Kuvanveistäjä Loukola on pitänyt useita näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla sekä opettanut lahtelaisissa oppilaitoksissa. Hän on Lahden Taitelijaseuran ja Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen. Loukolan muotokuva on mallinsa näköinen.
Salmen kuvaamana hän istuu ”silmälasit nenällä roikkuen, kravattisolmu löysällä, tukka kohtuullisesti pörrössä, kannustavasti todeten haastattelijalle todeten : – koeta nyt keksiä jotain kivaa sanottavaa minusta”.

 

 

Marja-Liisa Niuranen