Suuri joukko meitä ihmisiä on sairastunut syöpä-nimiseen sairauteen tai tunnemme lähipiiristä henkilöitä, jotka ovat jossain elämänsä varrella saaneet tietää sairastavansa tätä jo ihmiskunnan historiassa todettua solujen muutoksista johtuvaan tautiryhmään.
Lääketieteelliset julkaisut kertovat, että maailmassa on yli 2000 erilaista syöpäsairaustyyppiä. Näitä sairauksia löytyy pieniltä lapsilta, nuorilta, työikäisiltä ja vanhoilta ihmisiltä. Sairauksien syntyä ja erilaisia ratkaisuja taudin torjumiseen tutkitaan ja lääkkeitä kehitetään niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Onkologia on tämän tautiryhmän tieteellinen nimike.
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän eli PHKS:n avannepoliklinikan vastaava avannehoitaja Mirja Ilvonen järjesti yhteistyössä Potilasyhdistys Ilco ry:n ja sidosvälineitä tarjoavien yritysten kanssa maaliskuun ensimmäisenä tiistaina avanneleikattujen henkilöitten opintopäivän. Erilaisiin tarvittaviin sidoksiin perehdytti osallistujia avannehoitaja Kirsi Vuorela. Päivän aikana potilaille ja heidän lähimmäisilleen kertoivat kirurgian apulaisylilääkäri Timo Vuorinen, erikoistuva lääkäri Heli Sammaltupa, ravitsemussuunnittelija Päivi Hirviniemi ja sosiaalityöntekijä Mirja Sysmäläinen suolisto- ja virtsarakkosyöpien leikkaushoidoista, avannepotilaiden ravinnosta ja sosiaaliturvasta.
Suolistosyöpä on Suomessa neljänneksi yleisin, ja virtsarakon syöpä on lisääntynyt viime vuosina runsaasti. Miehet sairastuvat näihin syöpätyyppeihin useammin kuin naiset. Syöpäkasvaimia löytyy ohut-, paksu- ja peräsuolesta. Virtsaelinten syöpä muodostaa kasvaimen virtsarakon seinämiin. Jos potilaalta joudutaan poistamaan pahanlaatuisen kasvaimen takia kokonaan tai osa suolistosta tai virtsarakko, niin elintoiminnot korvataan useasti terveestä osasta suolta rakennetulla avanneosiolla.
Suolesta muodostetun ” kanavan” pää nostetaan leikkauksella vatsanpeitteitten läpi ihon pinnalle, vyötärön alapuolelle avanteeksi. Syöpäpesäkkeen sijainti ratkaisee, pitääkö potilaalle tehdä avanne pysyvästi. Virtsarakon poiston jälkeen myös virtsaputki korvataan pitkästä ohutsuolesta otetulla osalla, ja siihen kiinnitetään munuaisesta tulevat virtsajohtimet. Avannepotilaita on maassa noin 6000.
Avannepussi kiinnitetään ihoon ympäröimään avannetta, joka on kuin iso ulospäin törröttävä, punainen napa näissä kaikissa tapauksissa. Vaihdettaviin pusseihin tulevat eritteet, jotka normaalisti tulevat peräaukosta tai virtsaputkesta. Nykyaikaisten eri tyyppisten avannepussien keksijä oli tanskalainen sairaanhoitaja Elise Sörensen(1904 – 1977), joka kehitti colostomia-laukun sisarensa sairastuttua paksunsuolen syöpään. Suoliston syöpäleikkauksia oli tehty jo vuosia, mutta ulosteiden poistaminen oli leikkauksen jälkeen potilaille monimutkaisen ja kalliin tekniikan varassa. Sörensenin kehittämästä laukusta muodostui myöhemmin tanskalainen Coloplast Oy, joka usean muun yrityksen ohella on kehittänyt avannepotilaille edelleen päivittäin käytettäviä hygienia ja muuhun haavanhoitoon kehitettyjä tuotteita.
Suurin osa avannepotilaista selviää arkielämässä hyvin, vakuuttivat Päijät-Hämeen Ilco Ry:n, potilasyhdistyksen puheenjohtaja Eija Kymäläinen ja tukihenkilöt Raimo Etelä ja Jukka Tiitinen. He ovat itse tehneet leikkaustensa jälkeen töitä niin koti- kuin ulkomailla useita vuosia. Potilasyhdistyksen toimintaan olisi hyvä ottaa sairastuneen henkilön yhteyttä, sillä sieltä löytyy arkisiin asioihin kokeneita neuvonantajia ja yhdistyksen kautta saa tietoja terveyttä tukeviin kursseihin.
Avannepotilaan leikkauksen jälkeisen hoidon avainhenkilöt ovat PHKS:ssä kotiin lähdön aikana ja sen jälkeen sairaanhoitajat Mirja Ilvonen ja Kirsi Vuorela. Ilvonen korostaa kädestä pitäen annettujen neuvojen ja ohjeiden antamisen tärkeyttä potilaalle. Jo syöpään sairastuminen ja sen hoitoon liittyvät asiat on potilaan turvallista keskustella asiansa osaavan hoitajan kanssa. Muitten hoitovaiheitten ohella jo avannesidosten kiinnittäminen iholle saattaa tuntua ensimmäisten viikkojen aikana hankalalta.
Ei yksinomaan hoitovälineet vaan muuhun potilaan elämän tilanteisiin liittyvät asiat kuten parisuhde-, taloudelliset asiat tai psyykkinen ja fyysinen vointi ovat asioita, joista henkilö voi puhua avannepoliklinikalla asioidessaan, korostaa Mirja Ilvonen. Yhteistyötä klinikalta tehdään niin potilaiden kotikunnan kotisairaanhoidon ja hoitotarvikeosastojen kanssa. Perushoidon tarvikkeet kustantaa kotikunnat.
Marja-Liisa Niuranen