Hennalan entisten sotilaskasarmien tiloihin on majoitettu Syyriasta ja muualta sisällissotien runtelemilta alueilta Länsi-Eurooppaan tulleita pakolaisia. Lahden Hennalassa he eivät ole ensimmäiset majoitettavat pakolaiset. Hennalan ortodoksiseen sotilaskappeliin oli hätämajoitettu Suomeen paenneita venäläisiä Venäjän vallankumouksen jälkeen 1917-21. Heitä majoitettiin historioitsijoitten tietojen mukaan myös tähän, nykyisin kaupungin varastona olevaan pieneen punatiiliseen rakennukseen, joka on Kenttätien ja Ulaninkadun risteyksessä, metsikössä.
Sotilaskappeli kuului osana Lahden Hennalan keisarilliseen varuskuntaan ja sen ortodoksiseen sotilaskirkkoon. Hennalaa käsitteli lyhyesti tutkija Timo Lehtonen, joka luennoi ortodoksista sotilaskirkoista Venäjän vallan aikana Suomessa, Hennala klubilla viime perjantaina. Luento oli mielenkiintoinen niin historian harrastajille kuin ortodoksisista kirkkorakennuksista kiinnostuneille. Tilaisuuden oli Lahteen järjestänyt Hennalan sotilaskappelin suojeluyhdistys ry ja tilaisuudessa puhetta johti yhdistyksen puheenjohtaja Nikita B. Sopotsko Lahdesta.
Tutkivana kirjoittajana Lehtonen on tehnyt uraa uurtavan työn kartoittamalla juuri ilmestyneessä teoksessaan Vaienneet kellot, autonomian ajan sotilaskirkot 1805-1917, aina Torniosta etelärannikolle ja Ahvenanmaalle. Tuusulainen tutkija on sokea, joten hänen työnsä on vaatinut aikaa ja kärsivällisyyttä. Lehtonen on tutkinut vuosikymmenen aikana kirkkojen sijainnit, niidenkin, jotka ovat tuhoutuneet maamme itsenäisyyden aikana. Kirjassa on pohjapiirrokset kirkoista ja asemakaavat niiden sijainnista. Esineistö ja kirkkojen kalustus on myös kuvattu. Kirkot tai sotilaskappelit perustettiin paikkakunnille, missä sotilaskasarmit olivat. Kaikkiaan autonomian aikana Suomessa oli runsas 3000-6000 sotilasta sekä muu varusväki ja perheet. Kirjassa on myös henkilöhakemisto kirkon työntekijöistä.
Ortodoksiset sotilaskappelit olivat niin Lahdessa kuin muuallakin rakennettu kaatuneitten sotilaitten siunaamista varten. Siellä saatettiin pitää myös tilapäisiä kenttähartauksia. Sotilaspappi saattoi olla kiertävä ja tilaisuuksia järjestettiin tämän paikkakunnalle saapumisen mukaan. Kuten tässä lehdessä on aiemminkin kirjoitettu Hennalan alueesta, uskotaan sotilaskappelin ympäristössä olleen venäläisten sotilaiden hautausmaan. Kappelin takana on säilynyt ainoastaan yksi hautapaasi, missä on kaiverrus: Nikolai Grigorjevich Pushakarev 1914 touko- tai kesäkuun 19.
Sotilaskappelin suojeluyhdistys tahtoisi kaupungin rauhoittavan punatiilisen rakennuksen ja sen ympäristön. Suojeluyhdistyksen toiveena on saada rakennus haltuunsa ja pystyttää sinne ainakin ortodoksinen tunnus, matkamiehen risti.
Marja-Liisa Niuranen