Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen: Hennalaan pitäisi perustaa sisällissotamuseo

kuva: Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen ei aio enää tulevaisuudessa tutkia Hennalaan liittyvää historiaa. – Nyt siirryn tutkimaan aivan eri leirien asioita.


–  Suomessa oli sisällissodan jälkeen paljon vankileirejä. Sen vuoksi edes yhdessä kaupungissa tulisi olla sisällissotamuseo, tutkija Marjo-Riitta Liukkonen sanoo.

Sisällissodasta kaksi tietokirjaa kirjoittaneen Liukkosen mielestä ihmisiä kiinnostaisi varmasti sisällissotamuseo.
– Hennala olisi sille paras vaihtoehto.

Liukkonen kertoo, että Lahteen olisi tarjottu Suomi 100 vuotta -hankkeen yhteydessä sisällissotamuseota.
– Uskon, että se olisi matkailuvaltti Lahden kaupunki.

Tietokirjailijan Teloitusjonossa – Hennalan miesvankien kohtalot vuosina 1918 ja 1918  -kirja ilmestyi kuukausi sitten.
– Hennalan naisvangeista kirjottamani kirjan julkaisemisen yhteydessä minulta kysyttiin, että miksi et kirjoittaisi myös miehistä tietokirjaa. Minulla oli periaatteessa lähdemateriaali kasassa ja siksi tähän työhön oli helppo ryhtyä.

Miesten pidätyskortteja tuhottu

Hennalassa oli toukokuussa 1918 yli 18 000 sotavankia. Naisvangeista oli tehty järjestelmällisesti pidätyskortteja, mutta miesten pidätyskorttien kirjoittaminen aloitettiin myöhemmin kesäkuussa ja sitä ennen oli ehditty teloittaa jo huomattavan paljon sotavankeja.
– Kenttäoikeuden tekemät teloituslistat Hennalaa koskien on hävitetty.

Kalmin omat sotilaat ovat kertoneet, että teloituslistat ovat olleet olemassa, mutta ne on hävitetty.
– Kalmin aikakaudesta ei ole säilynyt juurikaan dokumentteja.

Tutkija Liukkonen kertoo kuulleensa huhun, jonka mukaan Hennalan teloituslistat olisi poltettu Kärkolässä.
– En tiedä tämän asian todenperäisyyttä, mutta se sopisi hyvin ajankuvaan.

Valtiorikosoikeudenpäätöksellä teloitetut sotavangit on kirjattu ja myös papinkirjoihin merkityt sotavangit.
– Kesäkuusta lähtien myös kenttäsairaalassa kuolleet on kirjattu ylös.

Kostonhalu ja valta johtivat julmuuksiin

Tutkija Liukkonen muistuttaa, että presidentti P.E. Svinhufvudin poika Eino oli johtajana Hennalan vankileirillä.
– Julmiin tekoihin Hennalassa ryhdyttiin kostonhalusta sekä vallanhimosta. Silloin tiedettiin, että mitään rangaistuksia ei ole tule niille, jotka käyttivät oman käden oikeutta sotaleirillä.

Useiden muistelmien perusteella tutkija Liukkonen on varma siitä, että Hennalasta voisi löytyä vielä uusia joukkohautoja.
– Vaikka ortodoksisen kappelin läheltä varusmiehet ovat siirtäneet ruumiita muistomerkin alle, niin niitä on voinut jäädä vielä eri puolille laajaa sotavankileirialuetta.

Liukkonen ei aio enää jatkaa kuitenkaan tutkimuksia Hennalaan liittyen.
– Toivon, että joku tarttuu tulevaisuudessa Hennalan lapsivankeihin tutkimusnäkökulmasta.

Hennalan sotavankileirillä kuoli useita lapsivankeja vuonna 1918.
– Osa heistä kuoli ennen oikeudenkäyntiä. Alle 15 -vuotiaita lapsia ei edes tuomittu valtiorikosoikeudessa.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen: Hennalaan pitäisi perustaa sisällissotamuseo

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Komu: Hyvät ja tasapuoliset varhaiskasvatuspalvelut on oltava eri puolilla kaupunkia myös tulevaisuudessa
Harri Koski: Ensi kesänä kellutaan ja nautitaan suomalaisesta järvimaisemasta omalla saunalautalla
Viinintekijä David Cohen: Puhtaat suomalaiset raaka-aineet ovat viiniemme tasapainoisen maun salaisuus
Ohjaaja Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan tuotanto näkyy kaduilla ja pihoilla Launeella
Jos suomalaisuus asuisi maisemassa – Järnefeltin jalanjäljissä Kolille
Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
ARKISTO