Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen: Hennalaan pitäisi perustaa sisällissotamuseo

kuva: Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen ei aio enää tulevaisuudessa tutkia Hennalaan liittyvää historiaa. – Nyt siirryn tutkimaan aivan eri leirien asioita.


–  Suomessa oli sisällissodan jälkeen paljon vankileirejä. Sen vuoksi edes yhdessä kaupungissa tulisi olla sisällissotamuseo, tutkija Marjo-Riitta Liukkonen sanoo.

Sisällissodasta kaksi tietokirjaa kirjoittaneen Liukkosen mielestä ihmisiä kiinnostaisi varmasti sisällissotamuseo.
– Hennala olisi sille paras vaihtoehto.

Liukkonen kertoo, että Lahteen olisi tarjottu Suomi 100 vuotta -hankkeen yhteydessä sisällissotamuseota.
– Uskon, että se olisi matkailuvaltti Lahden kaupunki.

Tietokirjailijan Teloitusjonossa – Hennalan miesvankien kohtalot vuosina 1918 ja 1918  -kirja ilmestyi kuukausi sitten.
– Hennalan naisvangeista kirjottamani kirjan julkaisemisen yhteydessä minulta kysyttiin, että miksi et kirjoittaisi myös miehistä tietokirjaa. Minulla oli periaatteessa lähdemateriaali kasassa ja siksi tähän työhön oli helppo ryhtyä.

Miesten pidätyskortteja tuhottu

Hennalassa oli toukokuussa 1918 yli 18 000 sotavankia. Naisvangeista oli tehty järjestelmällisesti pidätyskortteja, mutta miesten pidätyskorttien kirjoittaminen aloitettiin myöhemmin kesäkuussa ja sitä ennen oli ehditty teloittaa jo huomattavan paljon sotavankeja.
– Kenttäoikeuden tekemät teloituslistat Hennalaa koskien on hävitetty.

Kalmin omat sotilaat ovat kertoneet, että teloituslistat ovat olleet olemassa, mutta ne on hävitetty.
– Kalmin aikakaudesta ei ole säilynyt juurikaan dokumentteja.

Tutkija Liukkonen kertoo kuulleensa huhun, jonka mukaan Hennalan teloituslistat olisi poltettu Kärkolässä.
– En tiedä tämän asian todenperäisyyttä, mutta se sopisi hyvin ajankuvaan.

Valtiorikosoikeudenpäätöksellä teloitetut sotavangit on kirjattu ja myös papinkirjoihin merkityt sotavangit.
– Kesäkuusta lähtien myös kenttäsairaalassa kuolleet on kirjattu ylös.

Kostonhalu ja valta johtivat julmuuksiin

Tutkija Liukkonen muistuttaa, että presidentti P.E. Svinhufvudin poika Eino oli johtajana Hennalan vankileirillä.
– Julmiin tekoihin Hennalassa ryhdyttiin kostonhalusta sekä vallanhimosta. Silloin tiedettiin, että mitään rangaistuksia ei ole tule niille, jotka käyttivät oman käden oikeutta sotaleirillä.

Useiden muistelmien perusteella tutkija Liukkonen on varma siitä, että Hennalasta voisi löytyä vielä uusia joukkohautoja.
– Vaikka ortodoksisen kappelin läheltä varusmiehet ovat siirtäneet ruumiita muistomerkin alle, niin niitä on voinut jäädä vielä eri puolille laajaa sotavankileirialuetta.

Liukkonen ei aio enää jatkaa kuitenkaan tutkimuksia Hennalaan liittyen.
– Toivon, että joku tarttuu tulevaisuudessa Hennalan lapsivankeihin tutkimusnäkökulmasta.

Hennalan sotavankileirillä kuoli useita lapsivankeja vuonna 1918.
– Osa heistä kuoli ennen oikeudenkäyntiä. Alle 15 -vuotiaita lapsia ei edes tuomittu valtiorikosoikeudessa.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen: Hennalaan pitäisi perustaa sisällissotamuseo

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman: Haluamme edistää kiertotaloutta ja vähentää jätteiden määrää
Laura Hahl Keskusta: Koronan jälkien korjaaminen, tulee olemaan tärkein tehtävä ensi vaalikaudella
Pasi Kousa: Lahdessa tarvitaan edullisia vuokra-asuntoja
Asukkaiden Lahti -ryhmä Seppo Korhonen: Lahtelaiset ovat kyllästyneet hyväosaisen kuntaeliitin kähmintään ja omien hillotolppien pysyttelyyn
Anita Immonen: Vanhat puolueet säilyvät, mutta me olemme uskottava vaihtoehto kuntavaaleissa
Puheenjohtaja Olli-Pekka Villa: Läpinäkymättömyys, vaikeaselkoisuus ja ideologiset jakolinjat etäännyttävät tavalliset kuntalaiset politiikasta
Asukasmäärän ennustetaan kasvavan Etelä-Lahdessa tälläkin vuosikymmenellä
Etelä-Lahti menetti terveysasemansa
Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
ARKISTO