Jyrki Joensuu ja Terho Anttolainen: Sosiaali- ja terveysalan osaamista on pakko saada aluevaltuustoon


Perussuomalaiset ovat asettaneet Jyrki Joensuun ehdokkaaksi aluevaaleissa. Terho Anttolainen on taas Hämeen sitoutumattomien ehdokas.

1. Miksi lähdit mukaan ehdokkaaksi aluevaaleihin?
TA:
– Katsoin olevani henkilö, jolla on paljon annettavaa aluevaltuustossa päätettävissä sosiaali-ja terveysalan asioissa uutta hyvinvointialuetta rakentaessa. Tämä ammattimainen vahvuuteni perustuu polittiseen kokemukseen ja vahvaan osaamiseen monella osa-alueella. Haluan myös osaltani edistää mm. Nastolan ja muiden syrjäseutujen lähipalvelujen toteutumista.
JJ:
– Pitkäkestoinen sotesotku sai ajattelemaan, että voin tarjota 45-vuotisen kokemuksen käytännön lääkärinä. Toisekseen, olen paikallisessa politiikassa vaikuttanut 1980-luvulta saakka. Siitä on tullut tottumus

2. Millaiset asiat ovat ryhmällesi tärkeitä aluevaaleissa?
TA:
– Hämeen Sitoutumattomat ry:lle tärkein teema on lähipalvelujen takaaminen kaikille. Palvelurakenteen säilyttäminen nykytasoillaan, sen ylläpito ja kasvattaminen isommaksi palveluita heikentämättä, huomioiden myös kustannustehokkuus.
JJ:
– Tasa-arvon toteutuminen todellisuudessa. Lähipalveluiden poistaminen, jota on harrastettu, on vastakohta tasa-arvolle ja soten tavoitteeksi esitetylle yhdenvertaisuudelle.

3. Uskotko, että ihmiset lähtevät joukolla äänestämään 23.1.?
TA:
– Uskon äänestämisen voimaan, koska se auttaa kaikkia osapuolia ja näin pystymme rakentamaan tulevaisuudessa parempia palveluita kaikille kansalaisille. Äänestämällä voimme vaikuttaa siihen millaisia päätöksiä saamme asioissa, jotka koskettavat jokaisen elämää.
JJ:
– Kaikki esittävät huonoja ennusteita. Oma yritykseni motivoida äänestäjiä perustui yleisötilaisuuksiin, jotka jouduin perumaan. Nyt yritän aktivoida ihmisiä esittelemällä käytännönläheisiä aiheita Synaptorissa.

4. Millainen on hyvä aluevaaliehdokas?
TA:
– Se olen minä, koska kokemusta näissä asioissa löytyy. Aluevaaliehdokkailla pitää olla kokemusta päätettävistä asioista, koska aluevaltuusto on paikka missä ei enää harjoitella. Hyvä aluevaaliehdokas on myös yhteistyökykyinen, ottaa huomioon niin kuntalaisten kuin eri alojen ammattilaisten mielipiteet ja pyrkii tekemään kaikkia osapuolia tyydyttäviä päätöksiä.
JJ:
– Osaa itse asian, eli tietää terveydenhuollosta ja ihmisten tarpeista. Tuntee ongelmat ja uskaltaa ottaa ne puheeksi.

5. Onko Lahden kaupungilla maakunnan keskuskaupunkina mahdollisuus näyttää esimerkkiä nyt, miten päätöksenteon avoimuutta toteutetaan?
TA:
– Lahdella on mahdollisuus näyttää esimerkkiä päätöksenteon avoimuutta koskien. Se, miten tätä mahdollisuutta hyödynnetään on riippuvainen aluevaltuustossa olevista henkilöistä ja heidän intresseistä toimia avoimesti. Itse ehdottomasti vaadin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksenteon kaikissa vaiheissa.
JJ:
– Lahden kaupunki on näyttänyt huonoa esimerkkiä, ja kohennusta ei näy.

6. Miten huolehditaan siitä, että maakunnan reuna-alueiden pienten kuntien ääni kuuluu päätöksenteossa?
TA:
– Ensisijaisesti sillä, että aluevaltuustoon äänestettäisiin henkilöitä, jotka peräänkuuluttavat ja pitävät kovaa ääntä maakunnan reuna-alueiden puolesta. Äänestäjillä on valta valita aluevaltuustoon henkilöitä, jotka ajavat tasapuolisesti kuntalaisten etuja ja oikeusturvan toteutumista. Tulevan aluevaltuuston pitää pysyä ajantasalla eri alueiden tarpeista ja lisätä päätöksenteossa kuntalaisten osallisuutta heitä koskevissa päätöksissä.
JJ:
– Vetoan soten perustavoitteisiin ja valtuutettujen rehelliseen pyrkimykseen saada ne toteutumaan.

7. Millaisiin kysymyksiin olet joutunut itse vastaamaan kansalaisille aluevaaleihin liittyen?
TA:
– Varsinkin Nastolassa asuvana, on Nastolan alueen asukkailla tullut esille päällimmäisenä kuntaliitoksesta seuranneet negatiiviset vaikutukset mm. palveluiden vähentymisen kohdalla. Myös Nastolan terveyskeskuksen tulevaisuus puhuttaa kansalaisia suuresti. Onhan Lahden Nastolan alue niin suuri asukas määrältään, että sitä voi verrata edelleen kunnan palvelujen tarpeeseen, eli siellä pitää olla oma Nastolan alueen kiinteä terveyskeskus rakennus myös jatkossa.
JJ:
– Minulta on kysytty moneen kertaan, miksi liityin Perussuomalaisiin. Uskon meidän kykenevän ottamaan huomioon koko väestön tarpeet.

8. Onko sinun mielestäsi aluevaaleista tiedottaminen onnistunut?
TA:
– Tiedoittaminen on onnistunut vallitsevassa tilanteessa parhaalla tavalla. Ainahan joka tiedottamisesta opitaan tekemään asiat vielä paremmin, se on sitä kehitystä.
JJ:
– Tiedottaminen on ollut täydellisen heikkoa. Eihän ne hallintohimmelit voi kiinnostaa ihmisiä. Tavalliset, kohtuullisen valistuneet kansalaiset ovat kysyneet, mistä tässä oikeastaan on kysymys. Valmistelussa on ohitettu yhtymäkokouksen valitsema hallitus, ja kielenkäyttö on ollut käsittämättömän byrokraattista.

9. Kuntien käsissä on paljon epäkäytännöllisiä kiinteistöjä maakunnan alueella. Joutuvatko aluevaltuutetut tekemään niiden suhteen kipeitä päätöksiä?
TA:
– Kuntien ja kaupunkien kiinteistöistä vastaa muu taho, ei aluevaltuusto. Joten em. kiinteistöjen omistussuhteen takia asia ei kuulu aluevaltuustolle. Epäkäytännölliset kiinteistö asiat kuuluvat kaupungin ja kunnan valtuustoille.
JJ:
– Tarpeettomien kiinteistöjen hävittämisessä harrastetaan luovaa ongelmanratkaisua. Tärkeää on ymmärtää, että palvelua tarjotaan ihmisille eikä kiinteistöille. Mutta! Täytyy varoa, ettei kiinteistöjen suhtautumisessa sittenkin ole kysymys ennen kaikkea palveluiden heikentämisestä.

10. Kerro omin sanoin, miten maakuntamme on jo valmistautunut tulevaisuuteen?
TA:
– Tekemistämme virheistä ja onnistumisista pitää ottaa opikseen. Teemme tässä hetkessä päätöksiä, jolla rakennamme tulevaisuutta. Tuloksia pitää seurata, niistä oppia ja tulkita teimmekö oikein, ihan kuin omassa elämässämme.
JJ:
– On valittu kansanedustajia, jotka ovat hissun kissun, kun maakunnan etuja pitäisi ajaa. On onnistuttu vahvistamaan korkeaa koulutusta.

11. Miten sinä kehittäisit sosiaali- ja terveyspalveluja?
TA:
– Kasvua pitää saada, jolla saamme kustannettua yhteiskunnan menoja. Hajauttaminen on luonut mahdollisuuden erinäisiin lisämenoihin, jota pitäisi kartoittaa. Tarkastuslautakunnassa olessani huomasin, että tarkastusta ja valvontaa pitää lisätä; tällä teemme suuria säästöjä yhteiskunnalle. Kaiken yhteisen hyvän parantaminen vaatii jokaiselta itseltään ajattelua ja yhteiseen hiileen puhaltamista. Hyvällä aluevaltuustolla ja sen kokoonpanolla näen asioiden menevän parempaan suuntaan tulevaisuudessa.
JJ:
– Yksityiskohtaisesti Synaptorissa 1/2022, ja sen 10 sivun listalta paljon jäi sanomatta.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
Ikinuori Martta Korhonen täytti 100 vuotta – karjalanpiirakat ja positiivinen elämänasenne kantavat yhä
Lahtelainen Noora Sillgren maailmanmestariksi – Suomen U21-tytöt juhlivat ringeten maailmanmestaruutta Lahdessa
Launeen skeittipuisto syntyi yhteistyöllä – Lahden skeittiyhteisö sai vihdoin toivomansa paikan
Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia
Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Strategiapaperi on sanahelinää ilman konkretiaa
ARKISTO