Saksala on viihtyisä ja sopivan kokoinen lähiö

ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.

Saksala Seuran puheenjohtaja Vuokko Kautto on asunut Saksalassa vuodesta 1975 lähtien. Hänen mielestään oma kaupunginosa on eloisa ja vihreä ihmiskokoinen paikka. Luonnonhelmaan voi Saksalasta lähteä helposti, koska metsä reunustaa sen etelä- ja itäpuolta.

1.Miten Saksala Seuran toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Kaikkina näinä vuosina meillä on ollut aktiivista toimintaa. Sukupolvien vaihtuessa toiminta on muuttunut ja hioutunut kulloisenkin ajan ja tarpeen mukaan. Kun muistelen 30-40 vuoden takaista aikaa, niin meillä oli monenlaista vaikuttamistoimintaa. Keräsimme esimerkiksi allekirjoituksia ovelta ovelle, jotta saimme uimahallin ja koulun tänne. Myöhemminkin on toki tuon tyyppistä toimintaa ollut tilanteen mukaan. Meillä oli myös erittäin aktiivista toimintaa lapsille, kuten erilaisia hiihto- ja juoksukilpailuja. Syystapahtuma on järjestetty kaikkina vuosina, mutta sekin on vuosien varrella muuttunut. Alkuvuosina saatettiin Poppelikadun kentällä jopa tanssia haitarimusiikin säestyksellä.

2. Millaista Saksala Seuran toiminta on tällä hetkellä?
– Taidemuseolla järjestetyssä tilaisuudessa kävimme kertomassa Saksalan ja asukasyhdistyksemme historiasta syksyllä. Saksala-Seuran edustajina olimme myös vaihtoehtoisessa itsenäisyyspäiväjuhlassa talkoolaisina. Muutaman kerran on osallistuttu Esteetön Kesämäsä -tapahtumaankin Lahden satamassa. Uutta on viime vuosina ollut kesäkauden viikoittaiset mölkkypelit. Siihen ovat osallistuneet kaikenikäiset saksalalaiset. Aktiivisimpia pelaajia ovat olleet seniori-ikäiset naiset. Syystapahtuman yhteydessä on järjestetty myös turnaus Liipolan lähiöseuran kanssa. Kiertopalkinto on tällä hetkellä Saksalassa. Eli seuran ydintoiminta on vanhaa tuttua, mutta joustavasti toiminta kehittyy asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yhteisenä tavoitteena on edelleenkin alueen viihtyisyys kaikille asukkaille. Olemme valppaana alueen asioiden kanssa isommissa ja pienemmissä kysymyksissä.

3. Kuinka paljon teillä on jäseniä?
– Tällä hetkellä jäsenmäärä on hieman alle 50 henkilöä.

4. Miksi Saksala Seuran jäseneksi kannattaa liittyä?
– Asukasyhdistyksemme toimii tarvittaessa alueen edunvalvojana. Yhdessä voimme järjestää eri ikäisille asukkaille mielekästä ja monipuolista toimintaa. Samalla on oiva mahdollisuus tutustua alueella asuviin muihin ihmisiin.

5. Huolettaako Saksala Seuran jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Ainakin valtatie 12 rakennustyö alkaa näkyä myös lenkkipoluillamme. Siellä on ollut syyspuolella kosteus- ja liukkausongelmia, mutta siihen saatiin pientä korjausta. Harmittaa oikeastaan enemmänkin, että ajan mittaan meiltä katkeaa hyvät lenkkipolut ja hiihtoladut tuon tiehankkeen vuoksi.  Samoin iso osa vadelmapensaista katoaa polkujen varrelta. Mäkiseen kaupunginosaamme on toivottu myös vuosien ajan penkkejä esimerkiksi uimahallille johtavan kevyenliikenteen väylän varteen Pyökkipolulle.

6. Millainen asuinalue Saksala on?
– Saksala on viihtyisä ja sopivan kokoinen lähiö ja myös melko rauhallinen. Uimahalli ja lenkkipolut ovat viihtyisyystekijöitä. Samoin meillä on useampia leikkikenttiä ja melko paljon päiväkotipaikkoja. Saksalassa on myös grillikioski, kauppa, krouvi ja ruokaravintola. Paikallisbussi kulkee riittävän usein. Matka keskustaan ei ole kovin pitkä pyörällä eikä jalkaisinkaan. Yhdessä voimme kehittää tästä entistä paremman alueen.

7. Onko asuinalueella tapahtunut joko sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Osittain on. Lapsiperheitä on muuttanut asumaan Saksalaan. Samoin muita nuorempia ihmisiä on muuttanut joukkoomme. Se alkaa näkyä myös asukasyhdistyksemme toiminnassa.

8. Missä Saksala Seura yleensä kokoontuu?
– Pienemmät kokoukset pidetään Poppelikadulla sijaitsevassa kerhohuoneessa. Vuosikokoukseen ja vastaaviin on käytetty Saarnikadulla sijaitsevaa, suurempaa kerhohuonetta. Osa tapahtumista on ulkona. Tarvittaessa on vuokrattu Kerinkallion päiväkodin juhlasalia tapahtumiamme varten.

9. Mitä haluaisitte parantaa saksalalaisten palveluissa?
– Se lenkkipolku haluttaisiin tietenkin säilyttää. Pienten lasten koulua ei olisi haluttu menettää. Julkinen liikenne myös poikittain (Saksala-Posti-Liipola-Eteläinen lähiklinikka-Hennala) olisi hyödyllinen. Ja niitä penkkejä tarvitaan yhä!

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Alustavan suunnitelman mukaan 25.3.18

Idyllisen kauniissa Saksalassa on mukava asua

Saksala Seura on perustettu vuonna 1973. Sen teatterivastaava Merike Nordström on viihtynyt Saksalassa vuoden pidempään. Hän on myös yksi Saksala Seuran perustajajäsenistä. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Pentti Heikkurinen. Sen jälkeen yhdistystä johti Taimi Haapanen ja Vuokko Kautto on toiminut sen puheenjohtaja vuodesta 2001 lähtien.
– Saksala on idyllinen ja kaunis asuinalue. Täällä on lasten turvallista kasvaa. Pihat ovat hoidettuja ja lapsille löytyy joka pihasta leikkitelineet.

Nordström on kasvattanut kaksi omaa lastaan Saksalassa ja tällä hetkellä mummolassa vierailee seitsemän lastenlasta.
– Meitä vanhoja alkuasukkaitakin on vielä jonkun verran täällä, mutta on ollut ilo huomata, että toisen tai jopa kolmannen polven saksalaiset palaavat tänne asumaan.

Teatterivastaava Nordström on myös aktiivinen hiihtäjä ja hän on hieman pettynyt, koska kehätien työmaa vie hänen hiihtoladut ainakin kolmeksi seuraavaksi talveksi telakalle.
– Kuvitelkaa, että meidän asuinalueelta pääsee vielä metsään hiihtämään, vaikka asumme kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Rakentajat ovat kuitenkin luvanneet rakentaa uuden reitin Pippon alueelle.
– Siitä asiasta olen todella iloinen.

Saksalalaisten teatterivastaava vie porukan vielä tämän kevään aikana Kouvolan teatteriin katsomaan Ruokarouvan tytär -musikaalia.
– Matkalle on lähdössä ainakin 30 ihmistä. Bussissa olisi vielä tilaa suuremmallekin ryhmälle.

Petri Görman

Kuva: Vuokko Kautto ja Merike Nordström

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Kaupunkilaiset kaipaavat uusia suoran vaikuttamisen tapoja
Eduskuntavaaliehdokas Emmi Lintonen: Suomi täytyy nostaa takaisin koulutuksen kärkimaaksi
Eduskuntavaaliehdokas Harri Pikkarainen: Nyt pitää tehdä kaikki, jotta sote-palveluissa riittää työvoimaa
Keijo Skipparin dokumenttielokuva taiteilija Olavi Lanusta kertoo ainutlaatuisen tarinan
Eduskuntavaaliehdokas Mira Nieminen: Suomessa tulee panostaa ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamiseen
Vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti: Esteettisesti kaunis kirjasto houkuttelee varmasti lisää asiakkaita
Huhtikuun eduskuntavaalit kiinnostavat lahtelaisia
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: En etsi valtaa loistoa joululaulu on myös aito rukous
Mika Heinonen: Päihteidenkäyttö ei saa olla läsnä siellä, missä lapset ovat päiväkodissa ja koulussa
Arkkitehti Päivi Airas: Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana
Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
ARKISTO